Arthur Schopenhauer, loistava filosofi

Arthur Schopenhauer oli yksi 1800-luvun loistavimmista filosofeista. Hän oli loistava ajattelija ja hänellä oli ainutlaatuinen huumorintaju.

Monet pitävät häntä filosofisen pessimismin tärkeimpänä edustajana. Toiset pitävät häntä realistisena ja suorapuheisena ajattelijana, joka paljasti todellisuuden ja olemassaolon vähiten edustavat näkökohdat. Schopenhauer julisti, ettei elämä yksinkertaisesti ollut elämisen arvoista. Hän kuitenkin ilmoitti tämän äärimmäisen arvokkaasti.

Ajattelemme Arthur Schopenhaueria Kantin ja Spinozan filosofioiden perillisenä. Tämä hämmästyttävä filosofi oli kuitenkin kiinnostunut myös itäisistä ajattelutavoista, kuten buddhalaisuudesta, taolaisuudesta ja vedannasta. Hänen ajatuksistaan syntyi universaaleja lähestymistapoja, jotka ovat edelleen voimassa.

“Lääkäri näkee koko ihmiskunnan heikkouden, asianajaja kaiken pahuuden, teologi kaiken tyhmyyden.”

 -Arthur Schopenhauer-

Lapsuus

Arthur Schopenhauer syntyi Danzigissa, Puolassa, 22. helmikuuta vuonna 1788. Hänen isänsä Heinrich Floris Schopenhauer oli vauras kauppias. Hän esitteli poikansa yritysmaailmaan. Hänen äitinsä Johanna Henriette Trosenier oli seurallinen ja menevä nainen, josta tuli kirjailija.

Johanna järjesti kirjailtoja heidän kodissaan. Niihin osallistuivat tuon ajan tunnetuimmat älyköt, mukaan lukien Goethe. Arthur oli mukana näissä kokouksissa, mutta hänen synkkä ja vetäytynyt persoonallisuutensa esti häntä nauttimasta niistä. Tästä syystä hänellä oli melko vaikeat suhteet äitiinsä.

Kun Arthur oli viisivuotias, perhe muutti Hampuriin. Siellä hän aloitti yksityisopetuksessa. Tavoitteena oli, että hänestä tulisi isänsä seuraaja liiketoiminnassa. Lienee turha mainita, että tätä ei koskaan tapahtunut. Arthurilla oli sisko, joka oli yhdeksän vuotta nuorempi. Heillä ei kuitenkaan ollut läheistä suhdetta keskenään.

Uusi ajattelija

Arthurin isä halusi siis poikansa tulevan kauppiaaksi. Vuonna 1805, 17-vuotiaana, hän aloitti harjoittelun. Samana vuonna hänen isänsä kuoli, ilmeisesti hän teki itsemurhan. Perhe muutti Weimariin, mutta Arthur jäi Hampuriin. Vuonna 1809 hän päätti jättää kauppiaan ammatin ja hakeutui opiskelemaan lääketiedettä Göttingenin yliopistoon.

Opiskellessaan Schopenhauer tutki useita filosofeja. Hänestä tuli intohimoinen lukija, ja tällä tavalla hän löysi todellisen kutsumuksensa. Hän muutti Berliiniin vuonna 1811 ja aloitti useita filosofian kursseja. Hän opiskeli myös filologiaa, historiaa ja luonnontieteitä. Lopulta hän valmistui filosofian tohtoriksi Jenan yliopistosta vuonna 1813.

Sitten hän palasi äitinsä kotiin Weimariin. Siellä hänellä oli mahdollisuus käydä pitkiä keskusteluja ihailemansa Goethen kanssa. Hän ihaili myös Shakespearea, Homerosta ja Espanjan kulta-ajan kirjailijoita. Hän käänsikin joitain näistä teoksista saksaksi. Myöhemmin hän muutti Dresdeniin, ja siellä hän kirjoitti arvostetun kirjansa Die Welt als Wille und Vorstellung (”Maailma tahtona ja mielteenä”). Se julkaistiin vuonna 1819.

Mahtava ajattelija

Tämän kirjan julkaiseminen tunnisti Schopenhauerin ainutlaatuisen ajattelutavan. Hänen humoristinen pessimisminsä muotoutui. Tämä perustui yhteen oletukseen, siihen, että elämme pahimmassa mahdollisessa maailmassa. Häntä alettiin pitää skeptisenä ajattelijana. Hän tuomitsi ihmisen irrationaalisuuden aikana, jolloin järjen myytti valloitti.

Schopenhauerin ajattelusta ei kuitenkaan tullut kyynistä. Sen sijaan hän kannatti uutta myötätunnon etiikkaa “kaikelle, jossa on elämää”. Hän määritteli taiteen lopulliseksi balsamiksi, joka rauhoittaa kaikki olemassaolon surut ja turhuudet. Myöhemmin hänestä tuli maailmanlaajuisesti kuuluisa aforismeistaan, joissa hän totesi, että ilo ja pessimismi eivät sulje toisiaan pois.

Aluksi hänen työtään kohtaan ei ollut kiinnostusta. Sitä jopa tuhottiin ostajien puutteen vuoksi. Vuosien mittaan hänestä tuli kuitenkin yksi tunnetuimmista ajattelijoista, ja jopa Richard Wagner lähetti hänelle allekirjoitetun kopion oopperastaan Nibelungin rengas ilmaistakseen ihailunsa.

Arthur Schopenhauer oli ristiriitainen ajattelija. Hän edisti kasvisruokavaliota, mutta söi itse lihaa. Lisäksi hän puhui koirilleen useilla kielillä ja kohteli niitä kuin ihmisiä.

Hän sairastui koleraan ja muutti Frankfurtiin, jossa hän asui yli kaksi vuosikymmentä. Vuonna 1836 hän julkaisi Über den Willen in der Natur (”Tahdosta luonnossa”). Hän kuoli syyskuussa 1860.

 ‘Turvallisin tapa olla olematta kovin kurja on se, ettei odota olevansa kovin onnellinen.”

 -Arthur Schopenhauer-