Arosusi: kirja, joka saa sinut pohtimaan

7.9.2018 en Kirjat 0 Jaetut
arosusi

Hermann Hesse on yksi arvostetuimmista 1900-luvun kirjailijoista. Hänen kaikkein tunnetuimmat teoksensa ovat Siddhartha, Damian, Emil Sinclairin nuoruudentarina, ja tietenkin Arosusi. Haluaisin myöskin muistuttaa, että sen lisäksi että Hermann oli romaanikirjailija, hän oli myöskin monien esseiden ja runojen kirjoittaja.

Hesse on hyvin dokumentoitu kirjailija, joka ilmaisi vaikutuksensa työssään. Hän oli kiinnostunut saksalaisesta romantiikasta, ja hän ihaili Goethea ja Nietzscheä. Hän ihaili myöskin Mozartia, ja intialainen ja kiinalainen filosofia vaikutti häneen voimakkaasti. Hessen teosten lukeminen on matka kaikkiin näihin kulttuureihin ja inspiraatioihin. Hänen kirjojensa lukeminen on myöskin matka hänen mieleensä ja ihmisluontoon.

Arosusi on yksi Hessen arvostetuimmista töistä ja monet nuoret lukivat sen 1900-luvulla. Kyseessä on lyhyt, mutta syvällinen romaani. Romaanissa Arosusi kirjailija yhdistää mielikuvituksellisia elementtejä ja hänen omia ajatuksiaan ja ideoitaan.

Hesse esittää juonen kirjallisella tehokeinolla jota kutsutaan ’’perustetuksi käsikirjoitukseksi.’’ Tällaisessa romaanissa kirjailija irtaantuu kirjasta, ja uusi kirjailija ilmestyy: käsikirjoituksen kirjailija. Muut kirjailijat ovat myös käyttäneet tätä tekniikkaa läpi historian, kaikkein huomattavin on Cervantes romaanissaan Don Quijote.

’’Mikään ei kuulu oikeille ihmisille. Aika  ja raha kuuluu heille, jotka ovat keskivertoja ja keinotekoisia.’’

-Arosusi-

hermann hesse

Omaelämänkerta romaanissa Arosusi

Voimme löytää monia yhtäläisyyksiä Arosuden hahmon ja kirjailijan välillä. Tässä suhteessa juoni vastaa joitain päähenkilön Harry Hallerin kirjoittamia muistiinpanoja, hänen asuessaan vuokratussa huoneessa. Vuokraisännän veljenpoika löytää muistiinpanot, ja antaa lyhyen esittelyn.

Päähenkilö kertoo loput tarinasta ensimmäisessä persoonassa. Kirjalla on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa Harry Haller kuvailee itseään ’’arosutena.’’ Hän kuvailee unelmiaan, houretilojaan, ajatuksiaan ja myöskin ristiriitojaan. Kirjan toinen osa on filosofinen ja psykologinen essee, joka sallii lukijan kaivautua syvemmälle Harryn maailmaan ja ymmärtää hänen persoonallisuuttaan. Viimeiseksi me löydämme jatkoa ensimmäiselle osalle.

Täten tämä romaani uppoutuu syvemmälle Harryn maailmaan, hänen ajatuksiinsa ja tuntemuksiinsa. Hän on yksinäinen mies, joka ei oikein sovi tähän maailmaan. Harryn hahmo saa lukijan pohtimaan. Tässä suhteessa kirja kutsuu meidät löytämään tarkoituksen elämälle modernissa yhteiskunnassa. Tässä modernissa yhteiskunnassa, jossa ei näytä olevan tilaa intellektuelleille tai niille, jotka ovat muista poikkeavia. Tämän juonen takia Arosusi on ollut niin suosittu teinien keskuudessa. Nuoruushan on aikaa, jolloin alamme löytämään paikkamme tässä maailmassa ja alamme ymmärtämään itseämme.

teatteri teoksessa arosusi

Romaani on tavallaan omaelämäkerrallinen. Se on hermeettinen romaani, joka kritisoi sen ajan keskiluokkaa. Kyseessä on myös kirja, joka uppoutuu päähenkilön syvimpään osaan. Se tutkii hänen persoonallisuuttaan ja hänen sisäistä maailmaansa.

Voimme nähdä tässä kirjassa erilaisia elämäntapoja, alkaen päähenkilön eristäytymisellä. Löydämme myöskin yöllisen maailman, jossa ihmiset vievät nautinnot äärimmäisyyksiin. Kaikki on mahdollista, sääntöjä ei ole. Romaanin hahmot ympäröivät itsensä huumeilla, musiikilla, hauskuudella ja seksillä.

Joitain merkkejä tämän romaanin omaelämäkerrallisesta luonteesta:

  • Alkukirjaimet: Arosuden päähenkilö on nimeltään Harry Haller. Hänen alkukirjaimet ovat samat kuin Hermann Hessen.
  • Kahden ajanjakson välillä eläminen: Sekä kirjailija että romaanin päähenkilö elävät kahden ajanjakson välillä. He ovat molemmat jumissa muutoksessa, ja he ovat molemmat väärinymmärrettyjä ja yksinäisiä ihmisiä.
  • Ajatus itsemurhasta: tämä ajatus ’’joukkoon sopimisesta’’ oli intellektuellien ihmisten vitsaus 1900-luvulla. Tämä ajatus on todella läsnä tässä kirjassa. Ajatus itsemurhasta on toistuva ja myös Hermann Hesse yritti tehdä itsemurhan.
  • Nainen: Yksi merkittävimmistä tapahtumista Hessen elämässä oli hänen avioeronsa. Tässä kirjassa Hesse pohtii paljon avioeroa. Harry kertoo hänen olleen naimisissa, mutta hänen hullu vaimonsa pilasi hänen perhe-elämänsä. Tämän seurauksena hän eristäytyi muista ja hänestä tuli Arosusi.
  • Hermine: Hän on kirjan kaikkein merkittävin naishahmo. Hänen nimensä on feminiininen muoto nimestä Hermann, ja tämä viittaa jakautuneeseen persoonallisuuteen. Hän on päähenkilön toinen puoli.

Päähenkilön kuvaus vastaa tarpeettoman ihmisen arkkityypin rakennetta. Tämä tyyppi on yleinen kirjallisuudessa. Kyseessä on kuva sivistyneestä, älykkäästä ja melankolisesta ihmisestä, jolla on taipumuksia nihilismiin.

Harry Haller elää maailmassa, johon hän ei tunnu kuuluvansa. Hän on ’’ylempiarvoinen’’ mies. Heller on intellektuelli, joka eristäytyy muista. Päähenkilö elää jatkuvassa ’’ollako vai eikö olla’’ -tilassa. Hän yrittää jatkuvasti ymmärtää itseään. Hän on tavallaan 1900-luvun Hamlet.

’’Kuinka en voisi olla Arosusi ja köyhä erakko keskellä maailmaa, jossa en jaa kenenkään tavoitteita, jossa kenenkään nautinnot eivät saa minun huomiotani.’’

-Arosusi-

Arosusi, psykologinen pohdinta

Teos esittää päähenkilöt menippolaisella satiirilla. Tämä kyseinen tyylilaji pilkkaa intellektuelleja. Voimme huomata tämän tässä Hessen teoksessa, etenkin kirjan viimeisessä osassa. Tämä kirja on pohdinta, joka alkaa päähenkilön ahdingolla. Sitten se saa meidät etsimään naurunaihetta.

Harry Haller on sivistynyt, mutta myöskin väärinymmärretty mies. Hän on vakuuttunut siitä, että hänen sisällään on sekä susi että ihminen. Hän on menettänyt elämänhalunsa, hän on pessimisti, ja mikään hänen ympärillään ei tee häntä onnelliseksi. Haller halveksuu maailmaa jossa hän elää, sekä tässä maailmassa eläviä ihmisiä. Hänelle elämä on merkityksetöntä. Näin on aina siihen asti kunnes hän törmää kylttiin, joka kutsuu hänet paikkaan nimeltä Taikateatteri.

Taikateatterissa on yhtäläisyyksiä tarinan Liisa Ihmemaassa kanssa.Tämä saa hänen huomionsa, vaikka hän ei ensin uskallakaan astua teatteriin sisään. Liisa astuu sisään uuteen maailmaan, täysin erilaiseen kuin se maailma, jossa hän elää. Tässä maailmassa kaikki on mahdollista, ja hän kohtaa siellä lukuisia dilemmoja. Hän ei tunnista itseään, hän ei enää tiedä kuka hän on. Aivan kuin Arosudessakin, tämä sama tapahtuu kun Harry löytää Taikateatterin. Tämä on uuden maailman alku, jonka hän on juuri oivaltamassa.

shakkinappulat

Näytelmän lopussa Harry putoaa teatterin jäniksen koloon. Tämän seurauksena hän aloittaa uuden matkan kohti tätä uutta ja tutkimatonta maailmaa: hänen olemuksensa todellista luonnetta ja sen monimutkaisuutta. Pelien, historiallisten hahmojen ja outojen tilanteiden avulla voimme löytää tämän ihmissuden todellisen luonteen, joka on alkanut oppia kuinka nauraa itselleen.

Tässä paikassa Harry ymmärtää, että hän koostuu monesta ’’minästä’’, jotka elävät yhdessä eräänlaisessa shakkipelissä. Häntä ei ole rajoitettu kumpaankaan, mieheen tai suteen; suuri persoonallisuuksien moninaisuus on rakentanut hänet sellaiseksi kuin hän on.

Arosusi näyttää meille ei-metaforiset naamiaiset, jossa päähenkilön on löydettävä itsensä. Kyseessä on hermeettinen ja refleksiivinen teos, joka käsittelee intellektuellien pimeää puolta, joka myöskin kuvastaa mielentilaa.

’’Skitsofrenia on kaiken taiteen ja fantasian alku. Jopa oppineiden ihmisten on myönnettävä tämä, kuten esimerkiksi Prinssi Wunderhornilta voidaan saada selville, että lumotut kirjat joissa ihmisen oppimisen kivut ja teollisuus, lukuisten hullujen ja taiteilijoiden älykkäällä tuella sulkeutuvat sellaisenaan, ovat ikuistettuja.’’

-Arosusi-

UUTISIA VERKOSSA