Arkaaiset aivomme ovat edelleen tärkeät

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Fátima Servián Franco

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Meidän pitäisi yrittää kouluttaa tuhatvuotisia aivojamme. Vaikka arkaaiset aivomme yrittävät suojella meitä, niiden lähettämillä hälytyssignaaleilla ei useinkaan ole mitään järkeä maailmassa, jossa elämme tänään.

Esi-isämme elivät vihamielisessä ympäristössä, jossa oli jatkuvasti uhkia. Tästä syystä aivomme kehittivät erittäin hyödyllisiä mekanismeja, jotka konsolidoituivat aivokuoreen. Tämä on alue, jonka avulla voimme ajatella, uneksia, muistaa, uskoa ja ennakoida.

Tunteelliset aivomme hallitsevat kaikkea, nimensä mukaan jopa tunteita, jotka antavat meille mahdollisuuden selviytyä. Meillä on esimerkiksi pitkälle kehittynyt kyky ennakoida ja muistaa, mikä on pahaa. Lisäksi tiedämme, että tietyillä tunteilla on voima kaapata huomiomme.

Yksi ongelmista on se, että murehtimiseen tuhlaamaamme energiaa voitaisiin mieluummin käyttää pohdiskeluun ja luovuuteen. Siksi meidän on ymmärrettävä mielen perusmekanismit, jotta voimme ikään kuin päivittää aivomme. Tutkimukset väittävät, että voimme vaikuttaa tavoillamme aivojemme kokoonpanoon.

“Periaatteessa ajattelemme, että katsomme televisiota kun haluamme sammuttaa aivomme, ja työskentelemme tietokoneella kun haluamme käynnistää aivomme.”

-Steve Jobs-

Aivoillamme on primitiiviset puolustusmekanismit

Portugalilainen kirjailija José Saramago selitti, että vaikka hän ei ollutkaan filosofi tai tiedemies, hän ei uskonut, että pahan tai hyvän periaatteet olisivat olemassa. Hän uskoi, että ainoa asia jonka tiedämme on se, että kaikki on aivoissamme. On varmasti totta, että arkaaiset aivomme sisältävät puolustusmekanismin, joka pystyy kieltämään realiteetit, joita kehomme eivät kestäisi.

Toisaalta aivomme hämärtyvät, kun on kyse hälytysten tuottamisesta ja rutiineista kun emme harrasta kunnolla liikuntaa. Tämä viallinen puolustusmekanismi on monien ahdistuneisuushäiriöiden perusta.

“Jos ihmisaivot olisivat tarpeeksi yksinkertaiset ymmärtääksemme niitä, olisimme niin tyhmiä, ettemme ymmärtäisi niitä.”

-Jostein Gaarder-

Primitiiviset aivot, 250 kertaa nopeammat kuin rationaaliset aivot (Antonio Damasio, 2009), tunnetaan myös liskoaivoina. Ne sisältävät selviytymisvaistomme. Liskoaivojen päätösten tai taipumusten mukana tulee suuri energia, ja siksi niitä on erittäin vaikea torjua.

Useat tutkijat väittävät, että liskoaivot, jotka ovat yli 400 miljoonaa vuotta vanhat, hallitsevat ja määräävät, mitä teemme. Ne hakevat välittömiä hyötyjä. Lisäksi tutkijat ehdottavat, että aivojen kouluttaminen hyödyntäen niiden plastisuutta voisi auttaa meitä parantamaan tiettyjä arkaaisten aivojen näkökohtia, kuten päätöksentekoa.

Neuroplastisuus on hermostomme potentiaali muokata itseään muodostamaan hermoyhteyksiä vastauksena uuteen informaatioon, aististimulaatioon, kehitykseen, toimintahäiriöön tai vaurioon.

Aivomme voidaan ohjelmoida uudelleen

Vaikka arkaaiset aivomme ovat ikivanhat, niiden tietoa ja älyä voidaan systemaattisesti laajentaa. Lisätään tähän seikka, että mieli ja aine eivät ole erillisiä. Lisäksi ihmisinä voimme käyttää tahtoamme, tietoamme ja älyämme vaikuttaaksemme fyysiseen maailmaamme.

Aivoistamme tulee ilo, nautinto, nauru, suru, kipu, masentuneisuus ja katuminen. Mentaliteettiamme on mahdollista muuttaa luomalla uusia yhteyksiä tai “johdotuksia” aivoihimme ja vahvistamalla niitä ajattelullamme.

Yleensä neuroplastisuus liitetään lapsuudessa tapahtuvaan oppimiseen, mutta se menee paljon pidemmälle. Neuroplastisuuden takana on erilaisia biokemiallisia ja fysiologisia komponentteja. Tämä johtaa erilaisiin biomolekyylikemiallisiin, genomiseen ja proteomisiin reaktioihin, jotka vaikuttavat käyttäytymiseemme.