Arie Kruglanski: kognitio, motivaatio ja radikalisoituminen

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Roberto Muelas Lobato

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Arie Kruglanski on Marylandin yliopiston professori. Hän syntyi Puolassa, mutta hän on viettänyt suurimman osan elämästään Yhdysvalloissa, jossa hän on edistänyt eri teorioiden kehitystä. Vaikka hän alkoikin tutkimaan kognitiivista päätöksentekoa, hän sai aikaan edistyksiä monilla muillakin aloilla. Itse asiassa, monet eri artikkelit ja kirjat mainitsevat hänen lukuisia löytöjään.

Arie Kruglanskin edistysten joukosta tarve kognitiiviselle päätöksenteolle, motivoiva valmistelu ja merkityksen etsintä ovat kaikkein tärkeimpiä. Kaikki nämä teoriat vaikuttavat toisiinsa. Hänen viimeisin teoriansa, merkityksen etsintä, pyrkii selittämään terroristien motiiveja käyttäen kahta aikaisempaa teoriaa.

Arie Kruglanski ja kognitiivisen päätöksenteon tarve

Arie Kruglanski kehitti kognitiivisen päätöksenteon tarpeen, joka vastaa haluun antaa nopea vastaus kysymykseen, jonka sisältö on joko hämmentävää tai kaksiselitteistä. Päätöksenteko asettaa tälle etsinnälle lopun, ja auttaa meitä saamaan tietoa. Siksi päätöksenteko on välttämätöntä päivittäisessä elämässä, jotta emme etsisi jatkuvasti uutta tietoa.

Ihmiset, joilla on päätöksenteolle suuri tarve, pääsevät nopeasti yli epävarmuudesta, sillä he käyttävät saatavilla olevia johtolankoja hyväkseen. Näiden johtolankojen avulla he voivat tehdä uskottavia johtopäätöksiä. Jos nämä johtolangat ovat vääriä, he saattavat puolustaa vääriä ideoita. Koska eri ryhmittymien jäsenet ovat suurin varmuuden ja tiedon lähde, ne voivat tarjota meille kognitiivisen päätöksenteon. Täten nämä ihmiset kertovat meille, millainen paikka maailma on, mitä meidän pitäisi tehdä eri tilanteissa, keitä he ovat ja miksi he ovat tärkeitä.

Motivoiva valmistelu

Arie Kruglanskin mukaan jonkin asian kaipaaminen vastaa voimakasta halua. Nämä halut voivat olla materialistisia tai symbolisia. Monissa tapauksissa nämä halut ilmestyvät ympäristömme tai läheistemme vaikutuksesta. Tämän seurauksena haluilla on kaksi ainesosaa: merkitys ja sisältö. Merkitys viittaa siihen kuinka paljon haluamme jotain, ja sisältö edustaa sitä, mitä haluamme.

Toisaalta meillä on myös odotuksia, jotka koskevat tätä halua: arvioitu mahdollisuus, että halumme tullaan tyydyttämään. Odotukset riippuvat aikaisemmista kokemuksistamme ja siitä, mitä muut ajattelevat. Jos ystävämme uskovat että voimme saavuttaa tavoitteemme, meillä on korkeampia odotuksia. On tärkeää huomioida, että on olemassa myös muita tekijöitä, kuten optimismi tai hinta, joka voi vaikuttaa odotuksiimme.

Halu ja odotukset vaikuttavat itse asiassa toisiinsa. Täten meidän odotuksemme halujemme tyydyttämiseksi riippuvat siitä kuinka vahvoja halumme ovat aluksi. Tämä voi myös olla päinvastaisessa järjestyksessä. Mitä korkeammat odotukset, sitä suurempi halu. Tavoite ilmestyy silloin, kun molemmat ovat korkealla tasolla, ja tässä vaiheessa saamme asianmukaista motivaatiota tavoitteen saavuttamiseksi.

Merkityksen etsintä

Arie Kruglanski on myös sanonut, että meillä kaikilla on merkityksen tarve, tarve tuntea olevamme tärkeitä ja että meillä on tavoitteita ja arvoja, jotka vaikuttavat tekemiimme päätöksiin. Meistä tulee motivoituneita, kun menetämme merkityksen ja kun löydämme tilaisuuden saavuttaa sen. Tämä motivaatio on merkityksen etsintää, joka johdattaa meidät etsimään merkitystä, niin kuin tämä nimikin jo ehdottaa.

Sitten kun olemme motivoituneita, etsimme keinoja saavuttaa merkityksen. Voimme löytää tämän merkityksen eri kerronnoista tai ideologioista. Jos nämä kerronnat kertovat meille, että väkivalta on ainoa mahdollinen tapa saavuttaa tämä merkitys, ja jos meidän sosiaaliset verkostomme tukevat väkivallan käyttöä, meistä tulee väkivaltaisia. Toisin sanoen, jos oma ryhmämme tukee väkivaltaa, ja etsimme omaa merkitystämme, me saatamme päätyä käyttämään väkivaltaa. Kruglanskin mukaan tämä on tie, jota terroristit seuraavat.

Kuten voimme nähdä, Arie Kruglanski on saanut aikaan suuria edistyksiä psykologiassa, etenkin kognition, motivaation ja terrorismin aloilla. Hänen teoriansa kognitiosta ja motivaatiosta ovat antaneet tilaa hänen toiselle teorialleen, joka sallii meidän ymmärtää miksi jotkut ihmiset radikalisoituvat ja päätyvät mukaan terroristijärjestöihin.