Albert Einsteinin salaisuus oppia se, mitä haluat oppia

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 10 lokakuuta, 2022

Jotta voit oppia sen, mitä haluat oppia, tarvitset muutakin kuin vain korkean älykkyysosamäärän. Albert Einsteinista tuli yksi historian poikkeuksellisimmista hahmoista paljon muunkin kuin vain hänen korkean älykkyytensä vuoksi. Kerrotaan, että hän hankki kielitaitonsa vasta melko myöhään, sillä hän alkoi puhua vasta kolmevuotiaana.

Hänen sanotaan olleen sulkeutunut ja hidas poika. Hän rakasti työskentelyä sahalla tehdäkseen luomuksia puusta, hän oli kapinallinen opiskelija ja hädin tuskin sai akateemista koulutustaan päätökseen. Lisäksi hänen saamansa työpaikka teknisenä avustajana Sveitsin patenttitoimistossa Bernissä oli osittain hänen perheensä ansiota.

Kuinka suhteellisuusteorian isä oikein onnistui julkaisemaan niin poikkeuksellisia teorioita ja lukemattomia tieteellisiä artikkeleita? Mitä tekniikoita ja mentaalisia lähestymistapoja Einstein sovelsi jokapäiväisessä elämässään? Hän käytti itse asiassa useita strategioita, joita psykologia on tutkinut jo jonkin aikaa.

“Minulla ei ole erityistä lahjakkuutta. Olen vain intohimoisesti utelias.”

-Albert Einstein-

Noudata Albert Einsteinin neuvoja oppiaksesi sen, mitä haluat oppia

Albert Einsteinin teoreettisen perinnön lisäksi ovat olemassa hänen henkilökohtaiset arkistonsa. Niiden joukossa ovat kirjeet, jotka hän kirjoitti lapsilleen. Jotkut näistä kirjeistä löytyvät vuoden 2008 kirjasta Posterity: Letters of Great Americans to Their Children.

Vuonna 1915 Einstein uppoutui työhönsä autiossa Berliinissä sodan jälkeen. Sillä välin hänen vaimonsa Mileva – josta Einstein erosi hieman myöhemmin – ja heidän kaksi poikaansa, Hans Albert ja Eduard “Tete”, asuivat turvallisemmassa Wienissä. Einstein oli juuri kehittänyt suhteellisuusteorian, joka johtaisi hänen menestykseensä ja maailmankuuluisuuteen.

Iloisena saavutuksistaan hän innostui kirjoittamaan vanhimmalle pojalleen vastauksena kirjeeseen, jonka poika itse oli hänelle lähettänyt. Kirjeen riveiltä löydämme joukon erittäin selkeitä vinkkejä, joiden tarkoituksena on motivoida pojan akateemista kehitystä.

“Rakas Albert

Sain eilen rakkaan kirjeesi ja olin siihen erittäin tyytyväinen. Pelkäsin jo, ettet kirjoita minulle enää ollenkaan. Sanoit minulle ollessani Zürichissä, että sinulle on hankalaa tulla Zürichiin. Siksi mielestäni on parempi, jos tapaamme eri paikassa, jossa kukaan ei häiritse mukavuuttamme. Haluan meidän joka tapauksessa viettävän joka vuosi kokonaisen kuukauden yhdessä, jotta näet, että sinulla on isä, joka pitää sinusta ja joka rakastaa sinua. Voit myös oppia minulta monia hyviä ja kauniita asioita, joita kukaan muu ei voi helposti tarjota sinulle. Se, mitä olen saavuttanut niin raskaalla työllä, ei ole vain vieraille, vaan erityisesti omille pojilleni. Näinä päivinä olen saanut valmiiksi yhden elämäni kauneimmista teoksista, ja kun olet vanhempi, kerron siitä sinulle kaiken.

Olen erittäin iloinen, että löydät iloa pianon soittamisesta. Tämä ja puusepäntyö ovat mielestäni ikäisellesi parhaita harrastuksia, parempia jopa kuin koulu. Koska ne ovat asioita, jotka sopivat hyvin sinun kaltaisellesi nuorelle miehelle. Soita pianolla lähinnä niitä asioita, jotka miellyttävät sinua, vaikka opettaja ei niitä määrää. Se on paras tapa oppia, että kun teet jotain niin nautinnolla, et huomaa ajan kuluvan. Olen joskus niin uppoutunut työhöni, että unohdan lounaan…

Ole Teten kanssa, suudellen sinun
Isäsi.

Terveisiä Äidille”

Uteliaisuus ja vapaa oppiminen

Korkeat älylliset taidot ovat hyödyttömiä, jos mieli ei ole myös utelias ja intohimoinen oppiakseen. Mielikuvitus, kuten Einstein itse sanoi, on älykkyyttä, joka pitää hauskaa. Tästä syystä hän neuvoi poikaansa soittamaan haluamiaan musiikkikappaleita, vaikka hänen opettajansa ei olisi antanut niitä hänelle läksyksi.

Kuten alussa mainitsimme, suhteellisuusteorian isä ei koskaan sopinut kouluympäristöönsä. Joidenkin hänen opettajiensa jäykkä, jäsennelty ja ohjattu opetus ei ollut sopusoinnussa hänen tarpeidensa kanssa. Hän suosi vapaampaa ja itsenäisempää oppimista, jota ohjasi hänen erittäin luova lähestymistapansa; se, joka sai hänet uppoutumaan matematiikan universumiin hyvin varhaisesta iästä lähtien.

Jotta voit oppia sen, mitä haluat oppia, sinun on käytettävä avointa ja uteliasta ajattelutapaa. Käytä sellaista henkistä lähestymistapaa, joka ei vain ota pintapuolista tietoa, vaan menee pidemmälle. Ole itsenäinen oppimisessasi.

Flow: taito nauttia tehtävästä

Kuten Einstein sanoi, paras tapa oppia on nauttia oppimisesta niin paljon, että et huomaa ajan kuluvan. Hän ei tiennyt sitä tuolloin, mutta kuvaus siitä, että tunnit sujahtavat ohi, kun mieli keskittyy johonkin tehtävään, määriteltiin paljon myöhemmin ns. virtausteorian eli flow-teorian puitteissa.

Amerikkalainen psykologi Mihaly Csikszentmihalyi kuvaili tätä käsitettä 1990-luvulla kirjassaan Flow: The Psychology of Optimal Experiences. Nämä ovat tiloja, joissa tietoisuutesi toimii toisella tasolla, keskittymiskykysi on suurempi ja koet myös mahtavan harmonian ja hyvinvoinnin tunteen.

Flow-tilan saavuttaminen ei tarkoita, että työskentelet vain sellaisten tehtävien parissa joista pidät tai jotka motivoivat sinua. Saavuttaaksesi korkeimman keskittymisen kesken tehtävää, sinun on myös uhrattava tiettyjä asioita. Sinun on poistettava kaikki häiriötekijät ja vähennettävä stressiäsi ja ahdistustasi. Rauhallinen mieli on keskittynyt mieli.

Ajatuskokeita

Albert Rothenberg on ihmisen luovuuteen erikoistunut psykiatri. Kirjassaan Flight from Wonder: An Investigation of Scientific Creativity hän analysoi useita kognitiivisia ja innovatiivisia prosesseja, joita Einstein käytti. Niiden joukossa olivat Einsteinin määrittelemät “ajatuskokeet”.

Einsteinin intohimo puusepäntöihin lapsuudessa ja nuoruudessa johtui siitä nautinnosta, jonka hän sai kuvittelemalla ja luomalla nerokkaimpia teoksia. Hänen mielensä rakasti kokeilla muotoja ja näkökulmia, visualisoida niitä ja työskennellä niiden kanssa tällä tasolla. Myöhemmin hän sovelsi tätä tekniikkaa kehittäessään suhteellisuusteoriaansa, kun hän syventyi gravitaatiokenttiin.

Kuten huomaat, tietoa ei hankita vain paperin ja kynän avulla. Käsitteiden kuvitteleminen mielessäsi, niiden kokeileminen ja niiden yhdistäminen aikaisempaan oppimiseen on myös hyödyllistä.

Vaikka Einsteinin pojalleen kirjoittama kirje oli melko lyhyt, se oli täynnä hyviä toiveita ja hyödyllisiä neuvoja. Hän osoitti sanoillaan, että aito äly on aktiivista, uteliasta, mielikuvituksellista ja ennen kaikkea luovaa.