Älä jätä asioita keskeneräisiksi

Jos jätämme asiat keskeneräisiksi, kyse on enemmästä kuin vain huolimattomuudesta. Psykologisesta näkökulmasta tämä on oire, jota emme saisi katsoa läpi sormien. Asia on näin etenkin silloin, kun tätä ei tapahdu vain kerran, vaan toistuvasti.

Kun jätämme asiat keskeneräisiksi, meille kertyy ahdistusta. Jokainen tehtävälistallamme oleva asia, jonka olemme suorittaneet vain puoliksi, on epätäydellinen sykli. Kun sykli on epätäydellinen, se estää meitä rentoutumasta, vaikka emme edes älyäisi tätä.

Tunnemme emotionaalisen häiriön taakan, vaikka emme pystyisikään konkreettisesti tunnistamaan sen lähtökohtaa. Saatamme myöskin tuntea eräänlaista ikävää ahdistusta, joka ilmestyy silloin kun vähiten sitä odotamme. Lyhyesti sanottuna, meistä ei tunnu hyvältä.

On monia syitä, miksi ihmiset jättävät asioita keskeneräiseksi. Joskus jätämme asioita keskeneräiseksi johtuen ulkoisista olosuhteista. Mutta useimmiten sillä on kuitenkin tekemistä meidän ja sen kanssa, kuinka käsittelemme tilannetta. Emme saata tehtävää loppuun, sillä jotain muuta sattuu eteemme. Yritämme välttää todellisuutta tai tätä tilannetta jostain syystä. Kaivautukaamme syvemmälle tähän ajatukseen.

Syyt, miksi jätämme asiat keskeneräisiksi

Meidän elämässämme on sekä suuria että pieniä tavoitteita, ja myöskin suuria ja pieniä tehtäviä. Ihmiset, jotka eivät saata tavoitteitaan loppuun, kokevat jonkin irtaantumisen heidän tavoitteidensa ja tehtäviensä välillä. Heillä on tarkoitus tehdä jotain, mutta tämä ei tarkoita konkreettisia tekoja tämän toteuttamiseksi.

• Alhainen itsetunto. Kun meillä ei ole tarpeeksi itserakkautta, ajattelemme että tekemämme asiat eivät ole arvokkaita. Meistä tuntuu, ettei ole mitään väliä teemmekö sen vai emme. Meillä on ajatus siitä, että asian keskeneräiseksi jättämisellä ei ole mitään merkitystä.
• Epäonnistumisen tunne. Tässä emme kykene määrittelemään tekemiselle syytä. Aivan kuin olisimme jo kadoksissa, ja mitkään ponnistukset eivät ole vaivan arvoisia. Tämä on itse asiassa yksi masennuksen elementeistä.
• Hyödyttömyyden tunne. Jotkut ihmiset ajattelevat että on parempi jättää asiat keskeneräisiksi, sillä niistä ei varmasti tulisi mitään hyvää jälkeä aikaiseksi. He pelkäävät tuloksia. Tämän seurauksensa he välttävät omien rajoitteidensa kohtaamista, olivat ne sitten todellisia tai mielikuvituksellisia.
• Häirintä. Tämä tapahtuu kun ympärillämme on asioita, jotka häiritsevät huomiotamme, mielenkiintoamme tai saatavilla olevaa henkistä energiaamme. Tämän seurauksena meillä ei ole näitä lainkaan jäljellä muita tehtäviä varten. Ja jos teemme jotain muuta, teemme sen vain puolittain.
• Kun meillä on enemmän sitoumuksia kuin aikaa tehdä niitä, päädymme tavallisesti tekemään ne vain puolitiehen.

Mitä tapahtuu, kun jätämme asioita keskeneräisiksi

Kuten voimme nähdä, asioiden jättämisellä puolitiehen on paljon negatiivisia seurauksia. Tavallisesti se antaa meille tunteen ahdistuksesta, joka saattaa kasvaa ja muuttua melko päällekäyväksi. Ja tottakai se päätyy heikentämään meidän itsetuntoamme ja itsearvoamme.

Asioiden keskeneräiseksi jättämisen seurauksia:

• Jatkuva stressi.
• Lamaantumisen tunne. Meistä tuntuu, että olemme aina samassa kohdassa emmekä voi liikkua eteenpäin. Emme voi koskaan rastia tehtävälistaltamme pois kohtia ja jatkaa seuraavaan tehtävään.
• Tämä vaikuttaa tuotteliaisuuteen. On todella vaikeaa saavuttaa tärkeitä tavoitteita, jos jätämme asioita puolitiehen. Tämä tekee meistä saamattomia ja se tuhlaa meidän energiaamme.
• Meidän huomiomme hajaantuu. Kun emme saata tehtäväämme loppuun, mielemme täyttyy liian monella muulla asialla samaan aikaan. Ajattelemme asioita, joita meillä on edelleen tehtävänämme ja aikaa, joka meillä on jäljellä näiden tekemiseen.
• Tämä estää meitä aloittamasta uusia projekteja. Tiedämme, ettemme ole lopettaneet sitä minkä me aloitimme, joten meistä tuntuu ettemme ole vapaita aloittamaan jotain uutta.

Kuinka voimme ratkaista tämän ongelman?

Jos jätämme asiat puolitiehen, meidän on käsiteltävä ongelmaa kahdella eri tasolla. Ensimmäinen liittyy tavan rikkomiseen. Tämä alkaa kutakuinkin tiedostamattomana toimintana ja se muuttuu tavaksi.

Meidän on suoritettava kolme perustoimintoa:

• Tehtävä realistisia suunnitelmia. Meidän on asetettava tavoitteita, jotka ovat saavutettavissa.
• Hajoitettava tehtävät vaiheisiin, ja haastettava itsemme saattamaan ne loppuun, yksi kerrallaan.
• Meidän on opittava kuinka pitää aktiivisia taukoja. Nämä ovat rajoitettuja levon hetkiä, jotta voimme palauttaa voimamme ja jatkaa eteenpäin.

Meidän on ratkaistava ongelma myös toisella tasolla. Tämä toinen taso on paljon syvällisempi. On mahdollista, että teemme jotain vihaamaamme asiaa, ja tunnemme olevamme loukussa. Olemme ehkä kyvyttömyyden tunteen lamaannuttamia. On myös mahdollista, että meille on kehittymässä masennus. Oli syy mikä tahansa, meidän on päästävä käsiksi tämän syyn juuriin.