Akuutti jaksollinen stressi: toistuva ahdistuneisuus

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 10 joulukuuta, 2021

Akuutilla jaksollisella stressillä on usein vakavia vaikutuksia terveydelle. Se on psykologinen tila, joka johtaa korkeaan henkiseen ja fyysiseen kulumiseen. Akuutilla jaksollisella stressillä onkin tapana tulla ja mennä, jolloin se saapuu voimakkaana ja katoaa sitten lyhyiksi ajanjaksoiksi. On lisäksi tärkeää huomata, että se liittyy usein hyvin erityiseen persoonallisuustyyppiin.

Kun puhumme erityisestä persoonallisuustyypistä, viittamme sillä seuraavaan profiiliin, jonka amerikkalaiset kardiologit Meyer Friedman ja Raymond Rosenman määrittelivät 1950-luvulla “A-tyypin persoonallisuudeksi”. Nämä ovat kilpailukykyisiä ihmisiä, jotka ovat hyvin vaativia itseään kohtaan ja elävät pysyvässä kiireen tunteessa.

On sanomattakin selvää, että nämä pitävät sisällään jokseenkin ongelmallisia käyttäytymismalleja ja emotionaalista käsittelyä. A-tyypin persoonallisuus määrittelee tällaiset ihmiset kärsimättömiksi, impulsiivisiksi ja joskus jopa vihamielisiksi. Lisäksi he eivät normaalisti osaa käsitellä tunteitaan terveellä tavalla. Vaarallisinta tässä on kuitenkin se, että tämä persoonallisuustyyppi kärsii muita suuremmasta riskistä kärsiä sydämeen ja verisuoniin liittyvistä ongelmista.

Katsotaanpa sitä tarkemmin alla.

Akuutti jaksollinen stressi: typologia, oireet, syyt ja hoito

Akuutti jaksollinen stressi on yksi tämän psykologisen tilan kolmesta yleisimmästä typologiasta. Näin ollen terapeuttisesta näkökulmasta on olennaista tunnistaa ne laukaisijat, jotka johtavat stressin kohteena olevan henkilön fyysiseen ja henkiseen kulumiseen. Siksi onkin aina tärkeää pitää mielessä nämä kolme eroa:

• Krooninen stressihäiriö: Sellaiset tekijät, kuten työ tai monimutkaiset perhe- ja muut ihmissuhteet, voivat tässä tyypissä toimia laukaisijana. Stressi on potilaan elämässä jatkuvaa.
• Akuutti stressihäiriö: Tämä määrittelee sellaisen stressitilan, joka yleensä johtuu äkillisen ja odottamattoman tapahtuman tai trauman jälkeen. Pahan olon, yliaktivoinnin sekä henkisen ja fyysisen kulumisen tila voi kestää näissä tapauksissa jopa kuukauden.
• Akuutti jaksollinen stressihäiriö: Tämäntyyppisiä häiriöitä esiintyy “tyypin A” persoonallisuuksilla. Näiden ihmisten pakkomielle perfektionismia kohtaan ja huono tunteiden hallinta muodostavat riskitekijän tämän stressihäiriön syntymiselle. Se on myös psykologinen tila, joka ilmestyy ja katoaa ajanjaksojen mukaan, mutta jolla on samalla vakavia vaikutuksia potilaan terveyden kannalta.

On myös toinen asia, jota meidän on tarkasteltava. Monet ihmiset, jotka kokevat tällaista stressiä, eivät hae ammattiapua. Oletetaan, että aina stressaantuneena oleminen on osa tällaisen ihmisen persoonallisuutta. On kuitenkin tärkeää, että akuutista jaksollisesta stressistä kärsiville ihmisille tarjotaan riittäviä psykologisia työkaluja terveemmän muutoksen edistämiseksi, jolloin henkilön fyysinen ja psyykkinen terveys ei joudu vaaraan.

Mitkä ovat akuutin jaksollisen stressin oireet?

Kuten olemme jo huomauttaneet, akuutissa jaksollisessa stressihäiriössä piilee yksi ongelmallinen näkökohta: ne, jotka kärsivät tämän tyyppisestä stressistä, eivät ymmärrä tarvitsevansa apua. Tällaiset ihmiset eivät siis yleisesti ottaen näe, että heidän tapansa reagoida olisi suhteetonta tai että he eivät kykenisi käsittelemään tunteitaan ja tunnemaailmaansa oikealla tavalla. He ymmärtävät, että elämä on itsessään monimutkaista ja että heidän on sopeuduttava siihen tavalla tai toisella.

Tämän tilan tyypillisimmät oireet ovat:

• Jatkuva ärtyneisyys ja huono mieliala.
• Pienistä arjen ongelmista tehdään suuria vuoria. Kaikki asiat saavat todellisuutta suurempia mittasuhteita, mikä tuottaa ihmisessä tunnetta siitä, että kaikki tuntuu liian vaativalta ja monimutkaiselta, jolloin myös huono mieliala voimistuu.
• Lihasten jäykkyys, jännitys ja tunne siitä, että keho painaa liikaa.
• Jännityspäänsärky.
• Ruoansulatusongelmat, huimaus ja jatkuva takykardia.
• Näin ollen akuutista jaksollisesta stressistä kärsivät ovat yleensä myös niitä ihmisiä, jotka kärsivät korkeasta verenpaineesta sekä sydämeen ja verisuoniin liittyvistä ongelmista.

On myös tärkeää huomata, että edellä mainittujen oireiden lisäksi akuutin jaksollisen stressin ajanjaksoja läpikäyvillä ihmisillä esiintyy lisäksi myös useissa tapauksissa paniikkikohtauksia.

Mikä aiheuttaa akuuttia jaksollista stressiä?

Akuutti jaksollinen stressi on selkeä tulos yliherkästä, vaativasta persoonallisuustyypistä, joka elää jatkuvassa kiireessä ja hälytystilassa tuntien, että hän ei ole saavuttamassa asetettuja tavoitteitaan.

Amerikkalaisten kardiologien Meyer Friedmanin ja Raymond Rosenmanin määrittelemä niin sanottu A-tyypin persoonallisuus on ennen kaikkea henkilö, joka ei kykene käsittelemään ja hallitsemaan kunnolla omaa turhautumistaan, vihaansa ja raivoaan. Hänellä on taipumusta kilpailunhaluun ja tarpeeseen todistaa itselleen, että hän voi saavuttaa kaikki haasteet ja tavoitteet, mutta toisaalta sitten, kun näin ei tapahdu, hän tuntee olonsa lohduttomaksi ja kärsii paniikista.

Niinpä alan tutkimukset, kuten tohtori Mark P. Petticrew’n johdolla suoritettu tutkimus, ovat huomauttaneet, että A-tyypin persoonallisuuteen liittyvä käyttäytymismalli on kuin suora tie sepelvaltimotautiin.

Akuutti jaksollinen stressi: miten sitä hoidetaan?

Akuuttiin jaksolliseen stressiin on olemassa monia tehokkaita hoitoja. Kaikki tekniikat eivät kuitenkaan toimi aivan kaikilla ihmisillä, ja tästä syystä alan ammattilaisten tulisi ennen kaikkea pyrkiä yksilöimään hoitomuodot hoidettavan potilaan omien tarpeiden mukaan.

Näin ollen, yleensä akuutista jaksollisesta stressihäiriöstä kärsivät ihmiset voivat hyötyä seuraavista terapeuttisista strategioista.

Tekniikat, jotka keskittyvät tehokkaampaan emotionaaliseen hallintaan

Ihmiset, joilla on vaikeuksia hallita tunteita ja impulsseja, hyötyvät merkittävästi niistä terapeuttisista tekniikoista, jotka tarjoavat heille työkaluja tehokkaampaan emotionaaliseen hallintaan. Näissä tapauksissa sopivimpia tekniikoita ovat muun muassa seuraavat:

• Ärtyneisyyteen ja vihanhallintaan liittyvät tekniikat
• Looginen päättely
• Ajatusten säätely
• Emotionaalinen itsesäätely
• Varmuus
• Syvähengitys
• Lihasten rentouttaminen
• Mindfulness

Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia voi auttaa henkilöä ymmärtämään, miten hän ajattelee ja oivaltaa näin tätä kautta, miten nämä henkiset prosessit vaikuttavat hänen emotionaaliseen tilaansa ja käyttäytymiseensä. Tällä tavoin tämän hoidon tavoitteet ovat seuraavat:

• Muuttaa sitä ajattelutapaa, joka ruokkii stressiä, impulsiivisuutta ja itseltään liikojen vaatimista.
• Kannustaa henkilöä keskittymään rauhassa nykyiseen hetkeen, tunnistamaan ahdistuksensa syyt ja työskentelemään niiden kanssa oman mielialan parantamiseksi.

Lopuksi on hyvä huomauttaa vielä yhdestä tärkeästä näkökohdasta. Joskus jäämme kiinni käytökseen, jota pidämme normaalina tai oman persoonallisuutemme piirteenä, kun se itse asiassa on selkeä patologinen mielentila. Jos annamme stressin vaikuttaa elämäämme ja annamme sen tulla osaksi elämäntapaamme, se alkaa heikentää hyvinvointiamme ja vaikuttaa vakavasti terveyteemme. Pidetään se mielessä.