"Ajattelen, siis olen" - mitä tämä Descartesin ajatus tarkoittaa?

Tämän kuuluisan Descartesin lainauksen merkitys saattaa tuntua ilmeiseltä, samoin kuin se tosiasia, että olemme rationaalisia olentoja, joilla on kyky ajatella ympärillämme olevaa maailmaa. Sanomme sen kuitenkin kaikella meitä edeltävällä kulttuurikuormalla. Oli aika, jolloin näin ei ollut, kunnes Descartes saapui paikalle. Hänen ansiotaan on tämä merkittävä löytö, joka on tiivistetty lauseeseen: “ajattelen, siis olen”.

Alla tutkimme löydön merkitystä ja oppia tämän intellektuellin takana, jota pidettiin yhtenä 1600-luvun tärkeimmistä filosofeista. Aloitetaan!

René Descartesin filosofian konteksti

René Descartes oli tunnettu filosofi ja fyysikko, jolla oli suuri merkitys rationalismin kehitykselle. Tämä virtaus olettaa, että ihmisillä on kyky tietää järkensä kautta. Hänen työnsä merkitys on siinä, että hän oli ensimmäisten joukossa, jotka rakensivat perusteet ja säännöt varman ja todellisen tiedon saavuttamiseksi.

Ensinnäkin Descartes pyrki vapauttamaan subjektin dogmaattisen tiedon siteistä. Tämä tarkoittaa, että tiedon lähteiden on tultava itsestämme, ei uskonnosta tai hauraalle perustalle rakennetusta filosofiasta.

Samalla hän etsi varmaa tietä erityisesti filosofian ja yleensäkin tieteen kehitykselle. Siksi hän ehdotti erilaisissa kirjoissaan uuden rationalistisen filosofian perustan rakentamista. Joitakin tämän filosofin merkittävimpiä teoksia ovat:

• Järjen käyttöohjeet (1626-1628)
• Metodin esitys (1637)
• Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta (1641)
• Filosofian periaatteet (1644)
• Sielunliikutukset (1649)

Tässä artikkelissa keskitymme teoksiin Metodin esitys sekä Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta. Tämä johtuu siitä, että kuuluisa lainaus “ajattelen, siis olen” esiintyy molemmissa.

Descartesin lainauksen merkitys

Descartesin lainauksen alkuperäinen sanamuoto “ajattelen, siis olen” on latinaksi “cogito ergo sum”. Se tarkoittaa, että kun ihminen ajattelee, hän voi kuvitella oman olemassaolonsa. Toisin sanoen tämä pohdiskelu katsoo, että oleminen ja olemassaolo tunnistetaan, eikä toinen voi olla ilman toista.

Jotta lause voidaan tulkita kokonaisuutena, se on hyvä purkaa osiin. Tällä tavalla sana cogito on ajattelun teko. Ergo puolestaan tarkoittaa myöhempää, vaikka sitä ei tulkitakaan ajan adverbilla, vaan se on samanaikainen kokemus. Ja summa tarkoittaa olla.

“Ja kun olen huomannut, että tässä ei ole mitään, ajattelen, siis olen, mikä vakuuttaa minulle, että puhun totta, paitsi että näen hyvin selvästi, että ajatellakseen ihmisen täytyy olla olemassa.”[/atomik -quote]»

Kuten Studium -lehden artikkeli väittää, Descartes ymmärsi konkreettisen olemassaolon, joka liittyy ajatteluun. Toisin sanoen se on sisäinen kokemus, joka on tiukan filosofisen menetelmän tuote, joka tunnetaan metodisena epäilynä.

On syytä mainita, että lause esiintyy ensimmäistä kertaa Descartesin teoksessa Metodin esitys, erityisesti neljännessä osassa. Siinä filosofi etenee tekemään yhteenvedon siitä, mitä myöhemmin selitetään tarkemmin teoksessa Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta.

Metodinen epäily lähtökohtana saavuttaa cogito ergo sum

Descartes saavuttaa käsitteen cogito ergo sum metodisen epäilyn kautta. Mutta mistä tämä koostuu? Tämä on väliaikainen ja välttämätön epäily hänen itselleen asettamansa filosofisen tavoitteen toteuttamiseksi. Se koostuu varman polun löytämisestä filosofian ja tieteen kehitykselle.

Tälle epäilylle on ominaista se, että pidämme kaikkia aiempia mielipiteitämme väärinä, erityisesti aisteistamme peräisin olevia. Lisäksi epäilyksen teko edustaa vapautta menneisyyden siteistä, jotka rajoittivat tietoisuuttamme.

On tärkeää korostaa, että Descartes piti epäilystä ajatuksen tekona. Tässä suhteessa epäily on lähde löytää cogito ergo sum, sillä epäilemällä hyödynnämme ajatteluamme vahvistaen ajattelumme lisäksi myös omaa olemassaoloamme. Muistakaamme tässä vaiheessa, että ajattelu ja olemassaolo liittyvät toisiinsa.

Tällä tavalla cogito ergo sum vakuuttaa epäilevän itsensä. Se syntyy itse epäilystä.

“Ajattelen, siis olen”: Selkeys ja ero

Yksi Descartesin tärkeimmistä ajattelusäännöistä oli selkeys ja erottelu. Lisäksi se on ensimmäinen, jonka filosofi paljasti teoksessa Metodin esitys. Perusasia siinä on, että se edustaa totuuden kriteeriä. Tämä tarkoittaa, että kaikki, mitä pidän selkeänä ja selvänä, on välttämättä totta.

Tällä tavalla mainittu selkeys ja ero on välitön intuitio, jonka järkemme vangitsee spontaanisti. Tässä suhteessa Descartes pitää intuitiota absoluuttisena totuutena.

Ensimmäinen intuitio, jonka hän löytää, on: “ajattelen, siis olen.” Siksi hän edustaa ensimmäistä absoluuttista totuutta, joka toimii mallina muiden löytämiseksi.

Descartesin filosofinen antropologia

Jo tässä vaiheessa voidaan sanoa, että Descartes määritteli ihmisen ajattelevaksi todellisuudeksi. Latinaksi tämä tunnetaan nimellä res cogitans. Siksi Descartesin lainaus “ajattelen, siis olen” on välitön intuitio, joka näkee selvästi, että ajatellakseen ihmisen on oltava olemassa. Tällä tavalla ymmärrämme olemassaolomme jo ajatuksen teossa.

Joten tämän filosofin mukaan ajatus ei ole vain ihmisen olennainen ominaisuus, vaan se on myös tärkein. Merkittävin asia tässä on se, että se ei vain määrittele ihmistä, vaan lisäksi todisteet ovat sellaisia, että sitä ei voi epäillä.

Descartesin filosofian merkitys

René Descartesia pidetään modernin isänä, mutta hänen filosofiansa vaikutus ei rajoitu tähän. Tältä osin CIENCIA ergo-sum -lehden julkaisemassa artikkelissa tarkastellaan joitakin olennaisia asioita kartesiolaisessa filosofiassa.

Ensinnäkin ei ole epäilystäkään kartesiolaisen autonomisen järjen teorian vallankumouksesta. Se esitetään lauseella cogito ergo sum. Tällä tavoin Descartesin katsotaan synnyttäneen minä-käsityksen, toisin sanoen maailmaan heitetyn subjektiivisuuden.

Lisäksi hän esitteli uuden käsityksen ihmisestä, joka määritellään tämän ajattelutoiminnan kautta. Tämä ajatus ei säily vain myöhemmän filosofian kehityksessä, vaan myös itse tieteessä. Tämä johtuu siitä, että tiedemiehet alkoivat käsitellä maailmaa mahdollisimman puhtaasti.

Descartes, vallankumouksellinen filosofi

René Descartesin filosofia edusti radikaalia muutosta ajattelussa ihmisistä ja tieteestä yleensä. Hän syntyi 31. maaliskuuta 1596 La Hayessa, Tourainessa, Ranskassa, ja hänen filosofisena tavoitteenaan oli luoda perusta tieteelle yleisesti ja filosofialle erityisesti. Tämä toi hänelle mainetta yhtenä 1600-luvun tärkeimmistä ajattelijoista.

Lauseella cogito ergo sum hän avasi uuden ajatteluhorisontin, joka asetti ihmisen järjen keskipisteeseensä. Lisäksi Descartes kehitti systemaattisesti menetelmän, jolla voi toivoa löytävänsä totuuden ilman virheitä.