Aivojen hallitsevuus Herrmannin kvadrantin mukaan
Herrmannin testi aivojen hallitsevuudesta on 120 kysymyksestä koostuva koe, jota käytetään selvittämään kuinka me prosessoimme tietoa ja mikä on meidän oppimistyylimme. Tämä mielenkiintoinen instrumentti esittää, että aivoilla on neljä aluetta, ja yleisesti sanottuna meillä kaikilla on tietynlaisia taipumuksia.
Saattaa olla, että olet jo suorittanut tämän testin, vaikkakaan se ei ole kovin yleinen. Miksi? Sillä ”Herrmannin Aivojen Hallitsevuusinstrumentti” (HBDI) ei ole pätevä väline neurologisesta näkökulmasta katsottuna. Itse asiassa monet tiedemiehet sanovat sen olevan populaaripsykologiaa.
‘‘Mieli ei ole astia joka meidän on täytettävä, vaan tuli joka meidän on sytytettävä.”
Aivojen hallitsevuuden ja lateralisaation aihe on todella kiistanalainen. Antakaamme asiasta esimerkki. Tämän instrumentin mukaan luovuus sijaitsee täysin oikealla aivopuoliskolla. Mutta tämä ei ole aivan oikein, olettaen että luovat prosessit käyttävät kaikkia aivojen osia sen hämmästyttävällä ja sen monimutkaisella neuroaktiivisuudellaan.
Tarkoittaako tämä sitä, että Herrmannin hallitsevuustesti on täysin hyödytön? Ei tietenkään. On yksi näkökohta, joka tekee siitä arvokkaan, ja siksi me puhumme siitä tänään. Tämä testi alkaa eräästä tärkeästä oletuksesta: jokaisella henkilöllä on oma erityinen tapansa prosessoida informaatiota, muuttaa sitä, ottaa vastaan ja tulkita tietoa.
Meidän on vain tarkasteltava opiskelevia oppilaita ja jopa itseämme kun teemme töitä. Jotkut ihmiset ovat huolellisempia ja konservatiivisempia, kun taas muut ovat innovatiivisia. Jotkut ovat enemmän visuaalisia, ja jotkut prosessoivat informaatiota paremmin kuulon avulla… Kaikki tämä sopii Herrmannin testin olettamukseen.
Aivojen hallitsevuus Herrmann-testissä
Ennen kuin puhumme tästä 1990-luvulla kehitellystä testistä, puhukaamme hieman sen luojasta, Ned Herrmannista. Hän oli Amerikkalaisen Luovuusyhdistyksen puheenjohtaja ja luovan ajattelun ja järkeilyn alueen pioneeri. Hän oli erikoistunut fysiikassa ja musiikissa. Nuorena hän teki töitä General Electric monialayritykselle kehittääkseen sen työntekijöiden tuottavuutta, motivaatiota ja luovuutta.
Tässä yrityksessä Herrmann analysoi työntekijöiden eri ajattelu- ja oppimistapoja. Tämän pohjalta hän piirsi aivokartan. Sitten hän kehitti teorian aivokvadranteista eli lohkoista, ja hahmotteli niistä neljä typologiaa. Nämä ovat neljä eri tapaa joilla ihmisillä on tapana ajatella, oppia, luoda, olla vuorovaikutuksessa ja ymmärtää elämää.
Herrmannin käsitys aivojen hallitsevuudesta menee näin:
A-tyyppi: analyyttiset ihmiset
Ned Herrmann kutsui heitä asiantuntijoiksi. Heille on ominaista looginen, analyyttinen ja tekninen ajattelutapa.
- He ovat todella rationaalisia ihmisiä, jotka keräävät tietoa konkreettisista tosiasioista.
- Analyyttisillä ihmisillä on myös taipumusta olla kilpailuhenkisiä ja individualistisia, myöskin älykkäitä ja ironisia. Heillä on usein myöskin hyvä huumorintaju.
- Sopivimmat ammatit näille aivojen hallitsevuuksille ovat niitä, joilla on tekemistä matematiikan, fysiikan, tekniikan alan tai kemian kanssa.
B-tyyppi: organisoiva tyyli
Kuten jo nimikin sanoo, tämä on organisoivan tyypin omaava henkilö, joka rakastaa järjestystä ja huolellisuutta.
- He eivät tee mitään, jos he eivät ole suunnitelleet sitä ensin. He pitävät kaikesta mikä on ennustettavissa, konservatiivista ja jota he voivat hallita.
- Yleisesti ottaen, tässä ”järjestelmällisessä” kvadrantissa olevat ihmiset olisivat hyviä yritysten johtajia, esimiehiä, kirjanpitäjiä, jne.
C-tyyppi: ihmistenvälinen tyyli
C-tyyppi viittaa sellaiseen aivojen hallitsevuuteen, jolla on taipumusta tunteita kohti ja tarvetta yhdistyä muihin. He voivat samastua muihin ja he nauttivat sosiaalisista yhteyksistä, joissa tuntevat itsensä hyödylliseksi, antaen ja vastaanottaen. He ovat hyviä kommunikoimaan, he ovat spontaaneja ja ekstroverttejä. Yleisesti ottaen he suosivat aloja kuten journalismi, sairaanhoito, sosiaalityö ja asianajaja.
D-tyyppi: eksperimentaalinen
Tämän aivojen hallitsevuustestin neljäs profiili viittaa holistismielisiin persoonallisuuksiin. He ovat visuaalisia, spontaaneja ja todella luovia ihmisiä. Nämä ihmiset pitävät uusien asioiden kokeilemisesta ja keksimisestä, vaikka näillä asioilla olisikin omat riskinsä. Nämä ihmiset pitävät aina katseensa tulevaisuudessa, mutta he yrittävät oppia jotain myöskin nykyhetkestä. Voimme siis nähdä D-tyypin ihmiset ammateissa kuten arkkitehti, kirjailija, muusikko, taidemaalari, suunnittelija, jne.
Nyt kun olemme käyneet läpi nämä Herrmannin aivojen hallitsevuustestin neljä typologiaa, voi olla ettemme tunnista itseämme mistään näistä neljästä alueesta. Tämä on tavallista. Itse asiassa arvioiden mukaan melkein 60 prosentilla ihmisistä on ominaisuuksia useammasta kuin yhdestä näistä alueista.
On tärkeää myöskin tehdä selväksi, että mikään näistä hallitsevuuksista ei ole toista parempi. Lisäksi ne eivät myöskään määritä tai ennusta mitään. Ne vain osoittavat minkälaisia suuntautumisia meillä on tapana olla ollessamme vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Ne kertovat meidän tavastamme prosessoida ympäristöstämme saatua tietoa. Tämä on yksinkertainen tapa oppia tuntemaan itsemme hieman paremmin… miksi emme antaisi tälle mahdollisuutta?