Aivoaallot: Delta, theta, alfa, beta ja gamma

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

On olemassa viidenlaisia aivoaaltoja, jotka toimivat vähän vastaavalla tavalla kuin musiikin nuotit. Jotkut niistä ovat matalataajuisia, kun taas toiset ovat korkeataajuisia. Yhdessä niillä on kyky luoda harmoniaa. Aivoaaltojen ansiosta ajatuksemme ja tunteemme ovat täydellisessä sopusoinnussa. Olemme keskittyneitä ja avoimia kaikille ympärillämme oleville ärsykkeille.

Olet ehkä kuullut jonkun sanovan seuraavaa: “Haluan harjoittaa alfa-aivoaaltojani, jotta olisin rennompi ja saisin enemmän sisäistä rauhaa”? On puhuttu jopa biopalautetta antavista laitteista, jotka pystyvät aktivoimaan joitakin aivoaaltoja. Niiden tarkoituksena on päästä jollekin tietylle tietoisuuden tasolle. Meidän pitäisi kuitenkin edetä varovasti tällä alalla…

“Silmä käsittää… Aivot antavat asioille niiden muodot.”

-Paul Cézanne-

Kun kyse on aivoaalloistamme, avain todelliseen terveyteen ja onnellisuuteen piilee siinä, että antaa kunkin niistä toimia omalla tavallaan, omalla taajuudellaan ja niiden optimaalisella aallonkorkeuden tasollaan. Meidän pitäisi myös muistaa, että aivoaallot eivät ole pysyviä vaan ne muuttuvat sitä mukaa kun vanhenemme. Joten olennaista ei ole vain parantaa beta-aaltojamme parantaaksemme keskittymiskykyämme tai gamma-aaltoja päästäksemme syvemmälle henkisyyden tasolle.

Totuus on se, että mikään näistä aivoaalloista ei ole muita parempi tai “erityisempi”. Ne ovat kaikki tärkeitä, koska ne ovat hermosolujemme ja aivojemme sähköisen toiminnan tulosta.

Erityyppiset aivoaallot

Me kaikki tiedämme, että aivot ovat sähkökemiallinen elin. Neurologit ovat sitä mieltä, että jos kaikki hermosolut olisivat aktiivisia yhtä aikaa, ne voisivat tuottaa tarpeeksi energiaa hehkulampun sytyttämiseen. Tämä on tosi hämmästyttävää!

Aivojen sähkötoiminta saa aikaan erilaisia aivoaaltoja. Se on monimutkainen, kiehtova ja täydellinen prosessi, jossa kukin aktiviteetti, mielentila ja ajatus kykenee lähettämään tietynlaisia aivoaaltoja.

Aivomme pitävät kaikki viisi aivoaaltoa aktiivisina päivän kuluessa. Riippuen siitä mitä teemme, jotkut aivoaallot ovat aktiivisempia tietyillä aivojen alueella, kun taas toiset niistä ovat vähemmän aktiivisia joillakin toisilla aivojen alueilla. Huomattavaa on se, että yksikään aivoaalto ei “kytkeydy” koskaan täysin pois päältä.

Esimerkiksi alfa-aallot saattavat olla hyvin aktiivisina otsalohkossa jonakin hetkenä, mikä saa meidät tuntemaan itsemme jonkin verran levottomiksi. Nämä samat alfa-aallot takaraivon alueella kertovat sitä vastoin mukavasta rentoutumisen tunteesta.

On hyvä huomata eri aivoaaltojen hiuksenhienot erot. Tarkastellaanpa nyt erilaisia aivoaaltoja ja sitä, miten ne toimivat.

1. Delta-aallot (1–3 Hz)

Delta-aalloilla on suurin aallonkorkeus. Delta-aallot liittyvät syvän unen jaksoon, jolloin ei nähdä unia. Mielenkiintoista on se, että ne ovat hyvin yleisiä vauvoilla ja pienillä lapsilla. Mitä enemmän vanhenemme, mitä vähemmän tuotamme näitä aivoaaltoja. Unemme laatu ja kykymme rentoutua huononee myös vähitellen vuosien kuluessa.

Delta-aallot liittyvät yleensä tiedostamattomiin ruumiintoimintoihin, kuten sydämen sykkeen säätelemiseen ja ruoansulatukseen.

Mitä tapahtuu, jos delta-aaltoja esiintyy hyvin korkeina aallonhuippuina aivosähkökäyrällä (EEG)? Kyseessä voi olla merkki aivovauriosta, oppimisvaikeuksista tai jopa vakavasta ADHD:sta.

Mitä tapahtuu, jos ne näkyvät EEG:ssä notkahduksena? Se saattaa merkitä huonoa unenlaatua.

Terve delta-aaltojen taso on hyväksi immuunijärjestelmälle, unelle ja oppimiselle.

2. Theta-aallot (3,5–8 Hz)

Theta-aaltojen taajuus vaihtelee 3,5 ja 8 hertzin välillä. Nämä aivoaallot liittyvät mielikuvitukseen, harkintaan ja uneen. Kuriositeettina mainittakoon, että theta-aallot ovat aktiivisempia silloin, kun koemme hyvin intensiivisiä tunteita.

Theta-aallot valtaavat aivomme sen jälkeen kun olemme esimerkiksi tehneet jonkin suorituksen tai tehtävän, joka vei paljon energiaa. Theta-aallot sallivat meidän rentoutua ja antavat mielikuvituksemme “lentää”.

• Korkea huippu theta-aalloissa saattaa liittyä masentuneisuushäiriöön tai huomiokyvyn puutteeseen.
• Matalammat huiput theta-aalloissa liittyvät ahdistuneisuuteen, stressiin ja alhaiseen tunnetasoon.
• Terve theta-aaltojen taso on hyväksi luovuudelle, tunnesiteille ja intuitiolle.

3. Alfa-aallot (8–13 Hz)

Alfa-aallot aktivoituvat rentoutumisen hetkinä keskiyöllä, kun olemme rauhallisia mutta emme ole vielä vaipuneet uneen. Ne ovat hetkiä, jolloin olemme rentoutuneita ja valmiita meditoimaan. Alfa-aallot valtaavat aivomme, kun katselemme televisiota sohvalla loikoillen tai rentoudumme sängyssä ennen kuin nukahdamme.

Korkea alfa-aaltojen taso häiritsee keskittymistämme ja se saattaa jopa saada meidät tuntemaan olomme voimattomaksi. Sitä vastoin matala alfa-aaltojen taso voi johtaa ahdistukseen, stressiin ja unettomuuteen.

4. Beta-aallot (12–33 Hz)

Olemme siirtyneet nyt matalataajuuksisista aivoaalloista korkeammalle aallonkorkeuden tasolle. Korkea beta-aaltojen taso johtuu intensiivisestä neuronien toiminnasta. Neuronit ovat samalla hyvin kiinnostavia että monimutkaisia. Beta-aallot aktivoituvat silloin, kun keskitämme huomiomme täysin johonkin toimintaan, olemme hyvin pirteitä ja valmiina reagoimaan.

Matala beta-aaltojen taso voi toisaalta johtaa liian rentoon ja huolettomaan, levottomaan ja jopa masentuneeseen mielentilaan.

Sopiva beta-aktiivisuuden taso auttaa meitä olemaan avoimempia meitä ympäröiville ärsykkeille ja keskittymään paremmin käsillä oleviin tehtäviin. Ihanteellisella beta-aaltojen tasolla toimiessamme olemme parhaimmillamme ratkaisemaan ongelmia.

5. Gamma-aallot (25–100 Hz)

Kun kuulet sanan “gamma”, mieleesi saattaa tulla gammasäteily. Gammasäteet ovat tulleet kuuluisiksi pienestä aallonpituudesta ja suuresta sähkömagneettisesta säteilypitoisuudesta. Gamma-aalloilla ja gammasäteillä on vain yksi yhdistävä tekijä: niillä on hyvin korkea taajuus.

Neurotieteilijät alkavat nyt saada lisää tietoa gamma-aalloista, mutta tähän asti niistä tiedettiin vain hyvin vähän. Lisäksi ongelmana on se, että niitä on hyvin vaikea havaita aivosähkökäyrällä. Gamma-aallot saavat alkunsa talamuksesta ja ne liikkuvat aivojen takaosista niiden etuosiin hämmästyttävällä nopeudella.

• Gamma-aallot yhdistetään korkeaa keskittymisen tasoa vaativiin kognitiivisiin toimintoihin.
• Gamma-aallot liittyvät oppimistapoihimme, kykyymme omaksua uutta tietoa, aisteihimme ja havaintoihimme.
• Esimerkiksi henkilöillä, joilla on mielenterveyden ongelmia tai oppimisvaikeuksia, esiintyy vähemmän kuin puolet tavanomaisesta gamma-aaltojen aktiivisuuden tasosta.
• Korkeita gamma-aallonkorkeuksia huomataan silloin, kun henkilö tuntee olevansa onnellinen.
• Gammataajuudet ovat tyypillisiä REM-unen vaiheessa. 

Erilaiset aivoaallot auttavat meitä ymmärtämään, että kognitiivinen toimintamme, tunteemme, toimintamme ja käyttäytymisemme saavat aikaan energiaa aivoissamme. Meidän onkin tärkeää tiedostaa tämä asia, oppia rentoutumaan ja olla vastaanottavaisempia ja intuitiivisempia. Samasta syystä meidän kannattaa pyrkiä hallitsemaan tunteitamme siten, että käännämme ahdistuksen tunteet eduksemme sen sijaan että antaisimme niiden vaikuttaa meitä vastaan.