Aikuisten kiukkukohtaukset: kolmen tunnin sääntö

30 heinäkuu, 2020
Emotionaalinen kypsyys ei synny itsestään aikuisena. Aikuisten kiukkukohtaukset ovat hyvin yleisiä, kun ihmiset tai asiat eivät toimi odotetulla tavalla. Tässä kannattaa noudattaa kolmen tunnin sääntöä.
 

Aikuisten kiukkukohtaukset ovat yllättävän yleisiä, vaikkakaan ne eivät ole yhtä näkyviä kuin lasten. Yleissääntönä voisi pitää, että kiukutteleva aikuinen on hillitympi ja hiljaisempi kuin kiukutteleva lapsi, sillä aikuiselta edellytetään yleensä kykyä käsitellä turhautumista ja muita negatiivisia tunteita, jotka panevat itsehillinnän koetukselle. On kuitenkin olemassa niin kutsuttu kolmen tunnin sääntö, joka voi auttaa aikuisia käsittelemään pettymyksiään.

Myönnä pois, kuluneet vuodet ja iän tuoma kypsyyskään eivät ole tehneet sinusta tunteiden hallinnan mestaria. On totta, että toisinaan kohtaamme aikuisia, jotka saavat samankaltaisia kiukkukohtauksia kuin kolmevuotiaat lapset. Muista, että jokaisen ihmisen sisällä elää edelleen pieni lapsi, joka pettyy ja loukkaantuu kun asiat eivät mene hänen haluamallaan tavalla.

Kun suuret odotukset jostakin asiasta eivät toteudu, pettymys ja viha on opittava käsittelemään, sillä liiallinen negatiivisten tunteiden kasaaminen kuluttaa ihmistä lopulta.

Me kaikki tunnemme toisinaan vihaa, mutta monet aikuiset ovat oppineet piilottamaan kiukkunsa jossain vaiheessa elämää. Jatkuvat kiukkupuuskat kuitenkin lopulta uuvuttavat, minkä vuoksi olisi hyvä oppia joitakin yksinkertaisia strategioita niiden käsittelemiseen.

Aikuisten kiukkukohtaukset

Aikuisten kiukkukohtaukset ovat yllättävän yleisiä
 

Aikuisten kiukkukohtaukset ovat hyvinkin yleisiä, mutta ne ilmenevät varsin eri tavoin kuin lapsilla. Ensinnäkin, yksi syy siihen miksi monet ihmiset käyvät terapiassa on se, että heidän ahdistuksensa on niin kovaa etteivät he osaa käsitellä sitä. Kun ammattilaiset kaivautuvat syvemmälle tällaisen tunnetilan juurille, taustalta löytyy yleensä aina sama kaavio.

Jotkut ihmiset syyttävät kaikkia muita omista pettymyksistään: perhettä, ystäviä, puolisoa, työkavereita ja niin edelleen. Kaikki ovat heidän mielestään heitä vastaan, aiheuttavat vain pettymyksiä, ja heitä tulisi rangaista vihalla. Juuri tällainen turhautuminen on se mikä johtaa kiukkukohtaukseen, vaikka se useimmiten onkin vain sisäistä kiukuttelua. Siitä tulee hiljainen kamppailu, joka käydään turhautumisen, raivon ja pettymyksen välillä.

Aikuisten kiukkukohtaukset eivät ilmene ainoastaan sellaisena raivona ja vihana, joka johtaa tavaroiden hajottamiseen. Moni aikuinen hakeutuu omiin oloihinsa purkaakseen kiukkuaan. Ei ole helppoa käsitellä järjellä moniakaan arjen turhautumisia ja pettymyksiä. Jotkut kykenevät käsittelemään ja hyväksymään ne mainiosti, kun taas toiset ovat niille herkkiä ja tarvitsevat strategioita selviytyäkseen.

 

Daniel Goleman osoittaa kirjassaan Destructive Emotions, että aivojemme tunneosa on se alue, joka ensimmäisenä reagoi silloin kun jotain pahaa tapahtuu ympäristössämme. Kaikki kulkee siis tunnesuodattimen läpi ennen kuin se saavuttaa järjen.

Myös tutkijat, kuten Joseph E. LeDoux New Yorkin yliopistosta, ovat havainneet jotakin samankaltaista. Ihmiset periaatteessa reagoivat tunteidensa pohjalta, mistä syystä he menettävät helposti malttinsa.

Mitä siis voimme tehdä, kun tunnemme olevamme tunteidemme vankeja? Kuinka meidän tulisi toimia noissa tilanteissa, joissa tunnemme vihaa ja turhautumista? Ja kuinka tulisi toimia, kun kohtaamme jotakin epämieluisaa?

Anna itsellesi kolme tuntia aikaa

Kiukkukohtauksilla on usein haitallisia seurauksia. Toisinaan (harvemmin) ihmiset nostavat metelin esimerkiksi korottamalla ääntään, puhumalla epäkunnioittavasti tai jopa hajottamalla esineitä. Jotkut puolestaan (tämä on paljon yleisempää) käsittelevät vihaa ja turhautumista hiljaa yksin.

Voit hyödyntää näiden molempien kohdalla yksinkertaista strategiaa, jolla on vähän erikoinen lähtökohta: tietoisuutta. Anna itsellesi kolme tuntia aikaa käsitellä ja sulatella mitä tahansa epämieluisaa, ärsyttävää tai turhauttavaa tapahtumaa. Tämän jälkeen kykenet ratkaisemaan sen järjellä ja kypsästi sekä käsittelemään paremmin tunteitasi, erityisesti turhautumista.

Kolmen tunnin sääntö

Ihan ensiksi hengitä, äläkä anna ensimmäisen pinnalle nousevan tunteen tempaista sinua mukaansa. Muista, että turhautuessa viha on ensimmäinen esiin nouseva tunne. Anna sen tulla, mutta älä koskaan toimi vihan vallassa.

 

Ensimmäinen askel on yrittää vähentää vihan voimaa ja lievittää sen mukana tulevaa fyysistä jännitettä. Yritä karkottaa kaikki tuon tunteen mukana tulevat negatiiviset ajatukset.

Jos pidät vihan ja raivon kurissa, kaikki sujuu siitä eteenpäin helpommin, koska teet parempia ratkaisuja.

Pidä maltti ja pysy rauhallisena

Kiukkukohtaukset ovat tyypillisiä lapsilla, koska lapset eivät ole vielä oppineet hallitsemaan tunteitaan. Ne ovatkin normaali osa kasvuprosessia, mistä syystä aikuisten olisi jo täytynyt ohittaa tuo vaihe. Tärkeintä raivon hillitsemisen jälkeen on keskittyä ajattelemaan kypsästi ja tasapainoisesti jotakin asiaa.

Anna itsellesi kahdesta kolmeen tuntia aikaa pohtia syitä turhautumiseesi ja epämukavaan oloosi. Aloita seuraavilla kysymyksillä:

  • Mikä sinua häiritsee? Onko tunteillesi jokin looginen selitys?
  • Mitä sinun tulisi tehdä parantaaksesi oloasi ja ehkäistäksesi tätä tilannetta uusiutumasta?

Vastaa yllä oleviin kysymyksiin rauhallisesti ja kärsivällisesti.

Toimi

Viimeinen ja kaikkein tärkein vaihe on muodostaa reaktio tai mukauttaa käytöstä näiden kolmen tunnin aikana. Ei ole mitään syytä odottaa huomiseen. Aikuisten kiukkukohtaukset johtuvat siitä, että tiettyyn tilanteeseen liittyy jotakin henkilöä uhkaavaa ja turhauttavaa. Jos mielestäsi jokin toimintatapa on huolellisen arvioinnin jälkeen sopiva ratkaisu, toimi niin.

 

Voit esimerkiksi pyytää selitystä sinua loukanneelta henkilöltä ja pyytää häntä kunnioittamaan rajojasi. Tämä tarkoittaa sitä, että sinun tulisi ratkaista konflikti järjellä, niin että olosi on parempi ja olet kunnioittavampi ja kypsempi. Jos huolellisen pohdinnan jälkeen tajuat toimineesti impulsiivisesti, myönnä se ja pyydä anteeksi.

Emotionaalinen kypsyys ei ole jotain mikä saapuu automaattisesti iän myötä; se ei ala toimia itsestään tietyssä iässä. Se vaatii työstämistä. On aina parasta pitää kiukkukohtaukset piilossa ja käsitellä ne hiljaa itsekseen. Käytä apunasi tätä kolmen tunnin sääntöä.

 
  • Dalgleish, T. (2004). El cerebro emocional. Nature Reviews Neuroscience , 5 (7), 583–589. https://doi.org/10.1038/nrn1432
  • Goleman, Daniel (2002) Emociones destructivas. Kairós.
  • LeDoux, J. (2012, February 23). Rethinking the Emotional Brain. Neuron. https://doi.org/10.1016/j.neuron.2012.02.004