8 mielenkiintoista faktaa ahdistuksesta

15 maaliskuu, 2020
Kuinka monta ahdistuksen tyyppiä on olemassa? Missä määrin kaikki huolemme ovat uskottavia? Toimimmeko järkevästi silloin, kun koemme ahdistusta?
 

Ei ole epäilystäkään siitä, että elämme ahdistuksen aikakautta. Ahdistus on se ikävä tunnetila, joka myllertää vatsassamme kuin käärme, joka tuntuu solmuna kurkussamme ja joka muuntautuu lukemattomiksi huolenaiheiksi ahdistuneisuudesta kärsivän ihmisen henkisellä tasolla. Tässä artikkelissa esittelemme 8 mielenkiintoista faktaa ahdistuksesta.

Joskus ahdistus ilmaantuu salaa ja poistuu yhtä mystisesti kuin se on tullutkin, mutta niin monissa tapauksissa ahdistus pysyy läsnä päivittäisessä elämässämme enemmän kuin haluaisimme. Itse asiassa, jos annamme ahdistuksen hallita elämäämme ja mieltämme, voimme lopulta päätyä kauhistuttavien skenaarioiden loukkuun. Sellainen sanontakin on olemassa, että ”ahdistuneisuudesta kärsivä ihminen on tulevaisuudesta sairas”.

Ja vaikka ahdistuksesta puhutaan tänä päivänä paljon, löytyy siitä edelleen tiettyjä näkökohtia ja tietoa, jota ei tunneta vielä kovin hyvin. Oletko valmis tutustumaan niihin? Lue seuraavaksi 8 faktaa ahdistuksesta.

”Sinä olet syntynyt vapaaksi, et ole minkään tai kenenkään orja. Älä siis anna ahdistuksen täyttää elämääsi.”

-Bernardo Stamateas-

Vaikka ahdistuksesta on tänä päivänä puhuttu paljon, löytyy siitä edelleen tiettyjä näkökohtia ja tietoa, jota ei tunneta vielä kovin hyvin

8 faktaa ahdistuksesta

1. Ahdistus sammuttaa aivojen järjellisyyden

Aivomme kykenevät tunnistamaan epävarmuuden; sen tietämättömyyden siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu ja sen hallinnan puutteen tunteen. Siksi silloin, kun kohtaamme tuntemattoman tilanteen, tuhannet ja taas tuhannet huolet alkavat kulkea mielemme läpi, siinä missä taas mantelitumake, nimensä mukaisesti aivojemme mantelinmuotoinen rakenne, ja joka toimii emotionaalisen muistimme varastona, valvoo kaikkia näitä tapahtumia.

Jos mantelitumake havaitsee uhkaavan tilanteen, se aktivoi heti hälytyssignaalin vapauttaen samalla verenkiertoon hormoneja, kuten kortisolia ja dopamiinia. Kortisoli ja dopamiini ovat hormoneja, jotka auttavat meitä taistelemaan selviytymisemme puolesta ja valmistautumaan siihen, mitä tulee tapahtumaan. Kun näin käy, takaisin ei enää ole paluuta, sillä järkeilyyn liittyvä aivojemme toiminta on sammutettu.

Kuten voimme nähdä, vaikka mantelitumakkeen aikomus on hyvä, sen toiminnalla on tiettyjä primitiivisiä ominaisuuksia, jolloin meidän toimintamme muuttuu enemmän vaistonvaraiseksi ja alamme tuottamaan epätarkempia vasteita.

2. Suurin osa huolistamme ei koskaan käy toteen

Huolestuminen on täysin inhimillistä. Itse asiassa meidät on ohjelmoitu tekemään niin, sillä se auttaa meitä valmistautumaan siihen mitä voi tapahtua sekä hyödyntämään kykyämme analysoida vaihtoehtoisia suunnitelmia selviytymisemme kannalta.

Ei kuitenkaan ole aivan sama, huolehdimmeko aika ajoittain vai koko ajan. Pennsylvanian osavaltion yliopiston tutkijoiden suorittamassa tutkimuksessa on todettu, että keskimäärin 91 prosenttia kaikista niistä huolenaiheista, joita meillä on, eivät käy koskaan toteen.

Tämän tuloksen myös amerikkalainen kirjailija Earl Nightingale jo ennusti sanoessaan, että 40 prosenttia huolenaiheistamme ei tule koskaan toteen, ja 30 prosenttia liittyy menneisyyteen, joista murehtiminen ei tule muuttamaan tilannetta mitenkään. 12 prosenttia on taas täysin tarpeettomia huolenaiheita terveydestämme ja 10 prosenttia taas pieniä ja lähes merkityksettömiä tai muuten järjettömiä huolehaiheita. Nopeiden laskemien mukaan siis vain 8 prosenttia huolenaiheistamme olisivat sellaisia huolia, joihin meidän tulisi todellisuudessa kiinnittää huomiota.

Tämä auttaa meitä pohtimaan; kaikessa, mitä ajattelemme, kuvittelemme ja pelkäämme tapahtuvan, fiktio on yksi suurimmista päähenkilöistä. Itse asiassa voimme tehdä tästä aiheesta myös testin.

Voit esimerkiksi kysyä itseltäsi, mikä huolestuttaa sinua eniten ja millaiset tapahtumat aiheuttavat mielessäsi eniten pelkoa ja kauhua. Seuraavaksi, tarkista viikkoa tai vaikkapa vuotta myöhemmin, ovatko pahimmat huolenaiheesi tulleet toteen. Vannomme, että tulet yllättymään.

3. Ahdistuksen eri tyypit

Tätä faktaa ahdistuksesta kaikki eivät ole tulleet ajatelleeksi, mutta se tulee selvittämään ahdistusta hyvin. Ahdistuneisuutta on kahta eri tyyppiä:

  • Ensimmäisessä ahdistuneisuuden tyypissä ahdistus on mukautuvampaa ja sen tarkoituksena on suojata meitä mahdollisilta vaaroilta ja uhkatilanteilta, jotka voivat vahingoittaa meitä tai aiheuttaa kärsimystä. Toisin sanoen se on rationaalista ahdistusta. Tämä ahdistus nousee pintaan silloin, kun meillä on esimerkiksi edessämme tärkeä työhaastattelu tai emme saa vastausta meille tärkeältä ihmiseltä, jonka kanssa olemme sopineet jotain.
  • Toinen ahdistuneisuuden tyyppi on irrationaalisempaa ahdistusta, joka nousee esille tilanteissa, jotka eivät todellisuudessa ole uhkatilanteita ja joista emme tunnu pystyvämme selviytymään. Esimerkiksi silloin, kun meillä on edessämme tärkeä työhaastattelu, ajattelemme, että se tulee joka tapauksessa menemään huonosti ja että emme koskaan tule löytämään työpaikkaa. Irrationaalinen ahdistuneisuus saa meidät myös ajattelemaan, että elämme epätoivotuissa olosuhteissa tai kun henkilö ei vastaa viesteihimme eikä saavu sovittuun tapaamiseen, luulemme heti, että hän on hylännyt meidät, koska hän ei halua enää olla kanssamme, emmekä näin ollen koskaan tule löytämään ketään muuta.

Tässä viimeisessä ahdistuneisuuden tyypissä meillä on taipumusta kokea levottomuutta ja suurta pahaa oloa, jota emme pysty hallitsemaan. Lopulta tämä ahdistuneisuuden tunne leviää koko kehoomme ja alkaa viimein haitata jopa päivittäistä elämäämme.

4. Petos siitä, että kaikella on tärkeä merkitys

Toinen varsin mielenkiintoinen näkökohta on se, että ahdistuneelta ihmiseltä tuntuu, kuinka kaikella on tärkeä merkitys, jolloin elämälle on vaikeaa asettaa erilaisia prioriteetteja.

Mikä tahansa yksityiskohta voi tuoda suuria mutkia matkaan, mikä tahansa näkökohta voi vaikuttaa siihen, mitä teemme; siksi meillä on suuri tarve taata, että kaikki on aina tiukan kontrollin alla. Ja kaiken lisäksi, jos ahdistuneisuudesta kärsivä henkilö on perfektionisti, skenaariosta tulee vielä entistä synkempi.

Enää tärkeää ei ole vain se, mitä sanomme ja mitä jätämme sanomatta, vaan nyt merkittäviä yksityiskohtia ovat ne vaatteet, jotka puemme päälle, se, miten käyttäydymme tai mikä toisen ihmisen vaikutus on missäkin tilanteessa. Kaikki on ratkaisevaa, kaikki vaikuttaa ja meidän on hallittava kaikkea – mikä tietysti on käytännössä mahdotonta. Toisin sanoen alituinen ja päivittäinen pelon, lannistuneisuuden ja stressin tunne on ahdistuneelle ihmiselle täysin normaali tila.

5. Välttely kasvattaa ahdistusta

Vaikuttaa aivan luonnolliselta välttää kaikkia sellaisia ärsykkeitä, jotka voivat aiheuttaa meille ahdistuneisuuden tunnetta; itse asiassa silloin, kun välttelemme ahdistusta aiheuttavia ärsykkeitä, koemme helpotuksen tunnetta. Toisaalta kuitenkin, mitä pitkällä aikavälillä voi tapahtua, mikäli tästä strategiasta kasvaa tavanomainen tapamme käsitellä tilanteita ja ärsykkeitä joita pelkäämme, kyseisen strategian vaikutus mielentilaamme ja ahdistuksen määrään muuttuukin täysin päinvastaiseksi.

Kun välttelemme tai pakoilemme jotain jatkuvasti, vahvistamme tahtomattamme ahdistuneisuuden tunnetta. Jatkuva pakoilu nimittäin estää epämiellyttävän ärsykkeen vaarattomuuden todentamisen, jolloin myös pelko jää asumaan sisällemme. Toisin sanoen estämme itseämme ymmärtämästä, että tilanne ei välttämättä todellisuudessa olekaan uhkaava, jolloin puolestaan irrationaaliset ajatuksemme toteutuvat ja ajan kuluessa näiden ajatusten ylläpitäminen johtaa vain ahdistuksen lisääntymiseen.

Lisäksi jatkuva ärsykkeiden ja tilanteiden välttely rajoittaa elämäämme siten, että sillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia mielialaamme, mikä taas puolestaan aiheuttaa enemmän ongelmia ahdistuneisuuden kanssa. Tätä faktaa ahdistuksesta ei kannata sivuuttaa.

6. Myös ahdistus piiloutuu naamion taakse

Joissakin tapauksissa ahdistus voi johtua tietyistä piilotetuista tunteista, kuten surusta, vihasta ja jopa kivusta, mutta se voi myös olla tulosta asioiden lykkäämistä, unen puutteesta, liiallisesta nukkumisesta, jatkuvasta syömistarpeesta tai ruokahalun puutteesta.

Ahdistus voi kuitenkin olla myös hiljainen ja ilmentämätön tunne. Ihmiset, jotka kärsivät siitä, antavat yleensä kuvaa rauhallisesta ja seesteisestä persoonallisuudesta, vaikka sisällään he ovat täynnä melua ja pelkoa. Me emme välttämättä edes itse pysty tunnistamaan, että kärsimme ahdistuneisuudesta.

Ahdistunut mieli on lähes täysin vakuuttunut siitä, että kaikki tulevaisuuden tuomat tapahtumat ovat vaarallisia ja uhkaavia tilanteita

7. Toiveikkuuden kultivointi laskee ahdistusta

Ahdistunut mieli on lähes täysin vakuuttunut siitä, että tulevaisuuden tuomat tapahtumat ovat vaarallisia ja uhkaavia, etenkin jos se ei tiedä, mitä tulevaisuus aikoo tuoda tullessaan. Tämä on pelkoa epävarmuudesta ja turvattomuudesta. Vaikka ahdistuneisuuden hoitoon on kehitelty lukuisia erilaisia ​​lähestymistapoja ja hoitomuotoja, on olemassa myös strategioita, jotka voivat osoittautua ahdistuneisuuden vähentämisessä hyödyllisiksi apuvälineiksi. Yksi näistä strategioista on toiveikkuuden kultivointi.

Psykologi ja Houstonin yliopiston professori Matthew Gallaguer ja hänen tutkijaryhmänsä suorittivat tutkimuksen, joka osoitti että toiveikkuuden kultivoinnista terapian myötä voi olla suurta apua, sillä se auttaa ihmistä muuttamaan ajattelutapaansa, tunteitaan ja se opettaa heitä havaitsemaan todellisuutta paljon realistisemmasta näkökulmasta.

Jos ajattelemme sitä, toivo on pelon vastakohta, koska toivo tarkoittaa luottamusta siihen, että asiat eivät tule menemään niin huonosti tai ainakin uskoa siihen, että kaikki voi aina mennä paremmin. Se on samalla sekä filosofinen, spirituaalinen että emotionaalinen näkökulma, joka auttaa parantamaan henkistä sietokykyä ja ajattelutapaa, jonka myötä oma henkinen kasvu ja kehitys on mahdollista.

8. Itseltään liiallisuuksien vaatiminen on yksi yleisimmistä ahdistuksen syistä

Vaatimusten ja tavoitteiden asettaminen ja pyrkimykset niiden täyttämiseksi eivät ole ongelma, sillä itse asiassa ne auttavat meitä kasvamaan ihmisinä. Ongelma ilmenee silloin, kun meistä tulee liian vaativia itseämme kohtaan, jolloin tämä taas heijastuu negatiivisesti sisäiseen vuoropuheluumme.

Toisinaan kyse ei ole siitä mitä, vaan miten; tai molemmat näkökohdat samanaikaisesti. Ongelmana on pohjimmiltaan se, että vaadimme itseltämme liikaa tuhoisalla tavalla, jolloin lopulta vahingoitamme vain itse itseämme.

Puhumme itseltä liiallisuuksien vaatimisen tyranniasta. Kyseessä on tapa, jolla puhuttelemme itseämme ja jossa sellaisilla ajatuksilla, kuten ”minun täytyy” ja ”minun pitäisi” on suuri painoarvo. Kyseessä on ajatusmaailma, jossa ylläpidämme itsestämme ideaalia minäkuvaa, millaisia meidän pitäisi olla ja miten meidän tulisi käyttäytyä – olemme vahvoja, hyviä, täydellisiä, nopeita ja tehokkaita, kaikessa ja aina.

Itseltämme liiallisuuksien vaatiminen orjuuttaa meidät kärsimykseen, koska mikään ei koskaan riitä ja siksi rankaisemme itseämme siitä. Puhumme mahdottomuudesta, joka vangitsee meidät verkkoonsa, josta on vaikeaa päästä ulos ja jonka pääosaa näyttelee ahdistus.

Kuten voimme nähdä, ahdistuksen universumi on samalla yhtä salaperäinen kuin se on jännittäväkin. Se ei koskaan lakkaa yllättämästä meitä. Ahdistus on se emotionaalinen tila, jota meidän on kunnioitettava ja tämän vuoksi on aina hyödyllistä, että pysymme tietoisina kaikesta siitä, mitä siihen liittyy. Pidetään siis mielessä nämä kahdeksan faktaa ahdistuksesta.

 
  • Hofmann, S. G., Sawyer, A. T., Witt, A. A., & Oh, D. (2010). The Effect of Mindfulness-Based Therapy on Anxiety and Depression: A Meta-Analytic Review. Journal of Consulting and Clinical Psychology78(2), 169–183. https://doi.org/10.1037/a0018555