30-vuotiaana ystävien laatu on määrää arvokkaampaa
Taannoinen tutkimus, jonka suoritti APA (American Psychological Association) ja joka julkaistiin Psychology and Aging –lehdessä, on osoittanut todeksi sen mitä monet meistä ovat epäilleet: kun vuodet vierivät, muuttuvat myös ystävyyden arvot. Erityisesti meidän saavuttaessamme 30 ikävuotta, alkaa meidän ystäviemme laatu painaa vaakakupissa enemmän kuin heidän lukumääränsä.
Tämä tutkimus paljasti, että 20-vuotiaana me totta tosiaan olemme tekemisissä lukemattomien ihmisten kanssa, jotka rikastuttavat meidän maailmankuvaamme, vaikuttaen meidän persoonallisuuteemme ja odotustemme laajuuteen.
Mutta 30-vuotiaina me olemme sosiaalisesti näännyksissä muiden ihmisten viihdyttämisestä ja suosimme korkeampaa laatua ihmissuhteissamme.
Molemman tyyppisillä suhteilla näissä molemmissa ikähaarukoissa oli pitkäaikaiset vaikutuksensa: ihmiset, joilla oli useita ystäviä parikymppisinä ja harvempia, mutta korkealaatuisempia kolmekymppisenä, osoittivat parempaa psykologista terveyttä 50-vuotiaina. Johtopäätös ei ole, että on välttämätöntä alkaa karsimaan ystäviään kun täyttää 30 vuotta… Vaan ennemminkin meidän täytyy valita huolella sellaisia ihmisiä ympärillemme, jotka todella parantavat hyvinvointiamme.
Ystävyys halki elämän
Tärkeysaste, jonka annamme ystävyyssuhteille pysyy muuttumattomana halki elämän, mutta jokaisessa vaiheessa se tulee ilmi tavalla tai toisella.
Ollessamme lapsia, annamme me enemmän arvoa meitä ympäröiville auktoriteettihahmoille: vanhemmille ja opettajille. Me olemme vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa kehittääksemme asteittain tietoisuuttamme omasta yksilöllisyydestämme, laukaistaksemme emotionaaliset, kognitiiviset ja sosiaaliset taitomme leikkikoulun ja koulun aikana.
Murrosiässä käsite ystävyydestä muuttuu dramaattisesti. Tässä vaiheessa suhde ikätovereihimme, eikä auktoriteettihahmoihin, määrittelee meidän luonteemme ja orastava identiteetin muodostumisen. Tämä voi olla myrskyisää aikaa, jos me emme pysty samaistumaan toisiin itsemme kaltaisiin teini-ikäisiin.
Tässä vaiheessa ystävyys on äärimmäistä, mutta normalisoituu myöhemmässä nuoruuden vaiheessa ystävyyssuhteiden esittäessä ratkaisevaa roolia oman persoonallisuuden, tapojen ja kiinnostuksen kohteiden kehittyessä. Kun alamme lähestyä 30 ikävuotta… Nämä suhteet ovat harvemmassa ja entistä valikoidumpia.
Ystävät 20-vuotiaana
Kun me olemme parikymppisiä, on meidän koko maailmamme kiehumispisteessä. Kovin moni asia ei ole meille selvää, mutta me toimimme pelotta ja spontaanisti, mikä johtaa meidät tapaamaan uusia ihmisiä. Surut koetaan tällöin myös erittäin voimakkaasti ja me kamppailemme usein löytääksemme tasapainon läheisyyden ja eristäytymisen välillä.
Meidän täytyy tavata uusia ihmisiä tullaksemme heidän ravitsemiksi, ilman turhan monia ennakkoluuloja tai odotuksia. Me asetamme jatkuvasti itsemme vaaraan sosiaalisella vaakalaudalla ihmisten kanssa, joita emme tunne, koska tarvitsemme sitä. Meidän täytyy nauttia omasta vapaudestamme ja selvittää mitä me todella haluamme.
Tässä tutkimuksessa paljastui myös mielenkiintoinen fakta: jos 20-vuotiaana meillä oli hyvin harvoja ystäviä, niin saattaa se vaikuttaa terveyteemme oleellisesti 50-vuotiaana. Tarve elää kukin vaihe intensiivisesti ja vaaditulla asenteella ei ole pelkkä myytti.
Kaksikymppisinä meillä pitää olla utelias asenne, vapaa sielu ja energiaa elää kaikki tuolle iälle ominaiset edistävät kokemukset läpi: rakastuminen, asioiden näkeminen selvästi, matkustaminen, tanssiminen… Ja mitä enemmän ihmisiä meillä on ympärillämme, sitä parempi. Tämä on parasta aikaa kokeilla uusia asioita, jotta emme sulje asioita pois laskuista tekemättä niitä.
Ystävyys 30-vuotiaana
Kun me lähestymme 30 vuoden rajapyykkiä, alamme me olla kutakuinkin kyllästettyjä jatkuvasta uusien ihmisten tapaamisesta, suunnitelmien tekemisestä ihmisten kanssa joihin emme ehkä täysin luota, tai juhlissa käymisestä joka viikonloppu. Me alamme etsiä korkeampaa tasoa ystävyyssuhteissamme, on niitä sitten lukuisia tai ei. Me haluamme jatkaa asioiden kokemista, mutta miellyttävän seuran läsnäollessa.
Tämän määrittelee meidän halumme, mutta yhtälailla olosuhteet: monet meidän ystävistämme viimeisen vuosikymmenen ajalta ovat jatkaneet matkaansa eri polkuja. He ovat perustaneet perheen tai ovat töissä jossain muualla. Joten tämä saattaa meidät tyypillisesti nauttimaan pienemmistä, mutta samalla yhtenäisemmistä ja rennommista ystäväpiireistä, ryhmästä jota tavallisesti yhdistää jaetut arvot ja mielenkiinnonkohteet.
Tämä pitkäaikainen tutkimus (tarkoittaen, että samoja kohteita tutkittiin useiden vuosien ajan) osoitti, että ihmiset joilla oli monia ystäviä ja sosiaalisia kokemuksia tässä iässä, kokivat ahdistusta, tylsistymistä sekä olevansa kypsiä tilanteeseen, lisäksi tämän havaittiin kuvastavan tuntemuksia jotka seuraavat 50 ikävuoden tienoilla. He vaikuttivat olevan onnettomampia kuin ihmiset, jotka olivat eläneet tämän vaiheen yksityisemmällä ja rauhallisemmalla tavalla.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.