Logo image
Logo image

3 tapaa, jotka ruokkivat konfliktien syntyä eripuraisen ihmisen kanssa

3 minuuttia
Eripurainen ihminen elää emotionaalisessa epämukavuuden tilassa ja tämä johtaa siihen, että hän käyttäytyy ajattelemattomasti myös muita ihmisiä kohtaan. Jos reagoimme tällaisen ihmisen käytökseen yhtä ikävällä tavalla, muodostuu noidankehä, jossa erityisesti seuraavat 3 tärkeää tekijää ruokkivat konfliktien syntyä.
3 tapaa, jotka ruokkivat konfliktien syntyä eripuraisen ihmisen kanssa
Viimeisin päivitys: 06 kesäkuuta, 2021

Joskus on väistämätöntä, että meidän on oltava jatkuvassa kontaktissa eripuraisen ihmisen kanssa. Kukaan ei kuitenkaan hae jatkuvaa konfliktia yksinkertaisesti sen vuoksi, että he sitä haluavat, vaan tämän takana on yleensä useita ratkaisemattomia henkilökohtaisia ongelmia. Siksi näiden ongelmien ymmärtäminen sekä normaali suhtautuminen niihin voivat yhdessä musertaa eripuraisen ihmisen resurssit jatkuvien konfliktien synnyttämiseksi.

Eripurainen henkilö noudattaa käyttäytymismallia, joka aiheuttaa jatkuvia konflikteja ja aggressioita. Hän yleensä osoittaa tunteitaan väärällä tavalla, syyttää kaikesta aina muita, reagoi tilanteisiin äärimmäisellä tavalla ja toisinaan pyrkii myös itsepäisesti tekemään asiat juuri päinvastaisella tavalla kuin pitäisi. Tämä tekee heidän kanssaan elämisestä usein uuvuttavaa.

On totta, että maailman ei tarvitse sopeutua eripuraisen ihmisen tunteisiin tai ajatuksiin. Mutta jos meidän on välttämätöntä kommunikoida ja tulla toimeen sellaisen ihmisen kanssa joka noudattaa tällaisia käyttäytymismalleja, kaikkein viisainta on yrittää ehkäistä sellaisia tilanteita, jotka ruokkivat konfliktien syntyä entisestään. Tästä syystä me haluammekin seuraavaksi esitellä 3 tärkeää tekijää, jotka ruokkivat konfliktien syntyä eripuraisen ihmisen kanssa ja joita kannattaa vältellä.

“Jotkut ihmiset etsivät jatkuvasti konflikteja. Älä ota sitä henkilökohtaisesti. Taisto, jota he käyvät, on heitä itseään vastaan.”

-Anonyymi-

Some figure

1. Viittaat hänen käytökseensä kuin se olisi jokin häiriö

Eripurainen henkilö on yleensä itse tietämätön omasta käyttäytymisestään. Jos hän haastaa riitaa tai luo jännitteitä muiden kanssa, hän ei yleensä tee sitä tahallaan. Omassa sisimmässään hän on vakuuttunut siitä, että häntä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti tai että on syystä tai toisesta tärkeää, että hän puolustaa omaa näkemystään.

Usein onkin selvää, että tällaisilla ihmisillä on ongelmia. He riitaantuvat joka toisen vastaantulijan kanssa, ja on yleistä, että monet kutsuvat heitä hankaliksi tai liian monimutkaisiksi ihmisiksi. Ei ole kovin vaikeaa nähdä heissä sitä vihaa, ärtymystä tai tuskaa, joka saa heidät toimimaan tällä tavalla.

Tällaisen ihmisen persoonallisuuteen viittaaminen kuin se olisi jokin häiriö on ansa, johon monet eripuraisten ihmisten ympärillä elävät ihmiset putoavat. Tämä kevyt analyysi hänen käyttäytymisestään ei palvele ketään tietoisuuden lisäämiseksi, eikä se ole myöskään eripuraisen ihmisen lähipiirin tehtävä. Ainoa asia, joka tällä yleensä saavutetaan, on konfliktin kiihdyttäminen ja myös toisen vahingoittaminen. Jos sinua ei ole pyydetty kommentoimaan hänen persoonallisuuttaan, älä tee niin.

2. Muistutat häntä niistä negatiivisista asioista, joita hän on tehnyt aikaisemmin

Toinen yleinen tilanne on se, jossa me kannamme kokonaista historiankirjaa kaikista niistä virheistä ja vahingoista, joita eripurainen ihminen on tehnyt muille. Joskus on hyvin helppoa muistuttaa tällaisia ihmisiä kaikista niistä ajoista, jotka johtivat turhaan kinaan tai kaikista niistä hetkistä, jolloin he menettivät tunteidensa hallinnan tai jolloin he olivat väärässä jonkun asian suhteen.

Jos tavoitteena on rakentaa terveempää ja rauhaisampaa suhdetta, ei ole järkevää listata jatkuvasti ylös kaikkia niitä vikoja, joita toisesta ihmisestä löytää. Yleisimmin eripurainen henkilö on jatkuvasti puolustuskannalla, joten ne keinot, joilla yritämme saada heidät tilille heidän menneistä virheistään, eivät ole ainoastaan hyödyttömiä, vaan lisäksi ne ruokkivat konfliktien syntyä.

On paljon viisaampaa kääntää katse tulevaisuuteen. Voisimme esimerkiksi kysyä häneltä: “Miten luulet, että tämä voitaisiin ratkaista?” tai “Mitä haluaisit tehdä asialle?“. Voimme myös tarjota hänelle erilaisia vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi ilman pakottamista tai painostusta, koska tämä voi auttaa myös eripuraista ihmistä avaamaan mielensä.

Some figure

3. Epätoivo provosoi eripuraista henkilöä

Eripurainen ihminen on yleensä hyvin herkkä ja reagoi helposti muiden tunteisiin. Siksi onkin todennäköistä, että jos me suutumme ja menetämme hallinnan tilanteessa, hekin lankeavat samaan käyttäytymiseen, mutta lähes aina äärimmäisen reaktion muodossa. Tämä johtuu siitä, että he tuntevat enemmän emotionaalista haavoittuvuutta tällaisissa tilanteissa.

Siksi meidän tulisi pyrkiä auttamaan heitä rauhoittumaan, eikä provosoimaan ja ruokkimaan heidän voimakasta reaktiotaan. Tai ainakin niin meidän pitäisi tehdä jos haluamme rakentaa tervettä ihmissuhdetta sellaisen ihmisen kanssa, joka taipuu normaalia useammin eripuraan ja konfliktiin. Aivan kuten eripuraiset ihmiset reagoivat toisten ihmisten negatiivisiin tunteisiin, he ovat myös hyvin vastaanottavaisia toisten välittämälle itsehillinnän tai rauhallisuuden tunteelle. Näin ollen silloin, kun he kommunikoivat sellaisen ihmisen kanssa joka osaa ylläpitää sisäistä rauhaansa, myös eripuraiset ihmiset ovat kykeneviä laskemaan suojansa ja sovittelemaan tunteitaan.

Eripurainen ihminen kärsii. Vaikka tämä ei oikeutakaan hänen käytöstään, se auttaa meitä ymmärtämään, miksi joku voi elää jatkuvassa konfliktissa muiden kanssa. Hänen itsehillintänsä puute ja halu luoda konflikteja ovat myös tapa, jolla eripurainen ihminen ilmaisee omaa henkistä pahaa oloaan.

Edellä mainitusta syistä johtuen ei myöskään ole harvinaista, että heistä tulee joskus muiden syntipukkeja. Tällä tavalla määritetään yhteys, jossa velloo jatkuva aggressio ja jossa eripuraisen ihmisen omasta pahasta olosta tehdään tekosyy, jota muut käyttävät purkaakseen omaa pahaa oloaan ja negatiivisia käyttäytymismallejaan.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


Johnson-Saylor, M. T. (1986). An exploratory study of the experience of resentment. Western Journal of Nursing Research8(1), 49-62.

Vera, J. M. A. (2011). Cómo tratar con personas conflictivas: Guía para reducir el estrés y mejorar las relaciones interpersonales. Profit Editorial.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.