11 vääristymää jotka tekevät elämästämme katkeraa

· 2.3.2017

Meillä kaikilla on tunne että prosessoimme maailmaa juuri sellaisena kuin se on. On helppo ymmärtää että tunteemme ja mielemme kehittävät vääristymiä, mutta niistä ei ole helppoa päästää irti.

On olemassa monia tilanteita jotka vääristävät havaintokykyämme. Siitä huolimatta että tämä on normaalia, on myös totta että nämä vääristymät korostuvat ja lisääntyvät masennuksen tai muun mielenterveyshäiriön yhteydessä.

Toisin sanoen, nämä virheelliset kognitiiviset vääristymät tekevät meidät alttiiksi kognitiiviselle surullisuudelle ja masennukselle, ja ihmisillä jotka kärsivät niistä on usein huono itsetunto.

Niin ollen voimmekin katsoa 11 vääristymää joita mielemme luo todellisuudesta ja määritellä mistä ne on tehty ja kuinka ne ilmenevät jotta voimme sitten selittää miksi ne ilmaantuvat.

11 vääristymää jotka mielesi luo todellisuudesta

Kognitiiviset vääristymät voivat estää meitä näkemästä asioita niin kuin ne todella ovat, eli ne tekevät maailmasta väärän mielikuvan keskittymällä vain tiettyyn osaan siitä.

  • Liiallinen yleistäminen: Erilliseen faktaan perustuen, kehitämme yleisen ja universaalin säännön: ”He eivät kiinnittäneet minuun huomiota tänään, kukaan ei pidä minusta.”
  • Sattumanvarainen liittäminen: Johtopäätökseen loikkaaminen ilman mitään syytä: ”Jos he eivät katso minuun, se johtuu siitä että olen ruma” tai ”Tulen epäonnistumaan kokeessa vaikka opiskelisinkin.”
  • Universaali leimaaminen: Halveksuvan luokittelun automaattinen käyttö kuvaillessamme itseämme tarkasti: ”Olen pelkuri, toivoton, tyhmä, heikko…”
  • Polarisoitunut tai dikotominen ajatus: Jonkin asian äärimmäisyyteen vieminen ilman minkäänlaista välimuotoa: ”Sen on oltava täydellinen tai se ei ole minkään arvoinen.”
  • Itsesyytös: Itsemme syyttäminen pysyvästi asioista jotka eivät voi olla syytämme: ”Jos en olisi ajanut moottoritieltä pois niin nopeasti, valoa olisi ollut enemmän ja onnettomuutta ei olisi tapahtunut.”
Tyttö vedessä

  • Personointi: Olettaminen, että kaikki liittyy meihin, vaikka ne ovat toisten ihmisten tilanteita joilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä meidän kanssamme: ”Katso kuinka hyvältä Roosa aina näyttää, minä näytän aina ihan pummilta.”
  • Ajatusten lukeminen: Kuvitteleminen, että tiedät mitä muut ajattelevat ja miksi he käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät: ”Hän ajattelee että olen tyhmä.”
  • Kontrollin harhakuvitelma: Tunnet että sinulla on vastuu kaikesta tai että sinulla ei ole kontrollia mihinkään: ”Tämä tulee menemään pieleen minun takiani,” ”En voi tehdä mitään muuttaakseni sitä.”
  • Emotionaalinen perusteleminen: Olettaminen että asiat ovat juuri niin kuin sinusta tuntuu: ”Minä kuolen.” ”Kaikki ystäväni hylkäävät minut.”
  • Valikoiva abstraktio: Mentaalinen suodatin joka saa meidät hylkäämään kaiken positiivisen ja keskittymään negatiiviseen: ”Pääsin läpi siitä tärkeästä kokeesta sillä olin onnekas.”
  • Maksimointi ja minimointi: Asiat jotka tapahtuvat arvioidaan liiotelluina tai niille annetaan liian vähän arvoa todellisiin todisteisiin nähden. Esimerkiksi minimointi ottaisi pois positiivisten tapahtumien tärkeyden jotka liittyvät meihin: ”Hän pyysi minua menemään naimisiin hänen kanssaan, mutta hän olisi voinut pyytää ketä tahansa.”

Näiden kognitiivisten vääristymien selitys

Beckin masennusteorian keskeiset elementit ovat mallit, automaattiset ajatukset ja kognitiiviset vääristymät joista juuri puhuimme.

Kognitiiviset mallit ovat olettamuksia ja perususkomuksia todellisuudesta. Automaattiset ajatukset ovat irrationaalisia, riittämättömiä ja tahattomia heijastumia jotka koetaan todennäköisinä.

Lopulta, kognitiiviset vääristymät ovat systemaattisia virheitä jotka tulevat informaatiota prosessoidessa. Niin ollen, virheellinen kognitio on keskeinen elementti henkilön epämukavuuden aikaansaamisessa.

Kaikki nämä mallit muodostetaan lapsuudessa ja ne voivat aktivoitua stressaavissa tilanteissa aikuisena kun tämä osa yhdistyy kyseiseen henkilöön. Aktivoitumisen jälkeen prosessoimme kaiken sen negatiivisen mallin kautta, joka johtaa kognitiivisiin vääristymiin ja automaattisiin ajatuksiin. Tässä kohtaa kognitiivinen masennuksen kolmikko esiintyy: negatiivinen kuva itsestäni, maailmasta ja tulevaisuudesta.

Selventääksemme näitä konsepteja, katsotaan esimerkkiä:

”Mary on tyttö joka on todistanut toistuvaa äitinsä väärinkohtelua isänsä toimesta. Toisaalta, hänen äitinsä on kertonut että tämä on normaalia, sillä kaikki miehet ovat samanlaisia mentyään naimisiin.

Mary hyväksyy tämän ja hänellä tulee olemaan negatiivinen malli miesten kanssa oleviin ihmissuhteisiin, ja tämä malli aktivoituu jos hän kokee samanlaisen stressaavan tilanteen kuin silloin kun tämä malli syntyi. Vuosia myöhemmin, hänen poikaystävänsä huutaa hänelle ja malli ”kaikki miehet ovat pahoja ja solvaavia” automaattisesti aktivoituu.

Tästä lähtien kaikki informaatio prosessoidaan tämän mallin kautta ja automaattiset ajatukset nousevat pintaan liittyen hänen kumppaninsa tapaan tehdä asioita, esim. ”Kaikki vahinko jota hän minulle tekee on omaksi parhaakseni.” Kognitiiviset vääristymät aktivoituvat silloin kun hän prosessoi informaatiota, kuten emotionaalinen perusteleminen: ”Tunnen että kuolen enkä voi tehdä sille mitään.”

Tämä kaikki vaikuttaa masennuksen KOGNITIIVISEN KOLMIKON aktivoitumiseen Maryn mielessä: negatiivinen kuva hänestä itsestään, tilanteesta ja tulevaisuudesta.

Kuinka hoitaa masennuksen mallia, ajatuksia ja kognitioita

Paras tapa hoitaa masennusta joka on syntynyt tällä tavoin prosessoimalla informaatiota, on Beckin kognitiivinen terapia masennukseen.

Beckin kognitiivinen terapia on erittäin kokonaisvaltainen, ja siinä on opettavainen jakso, taitojen opetteluvaihe, ja tosielämään soveltaminen. Monia tekniikoita käytetään hajottamaan tai kyseenalaistamaan näitä virheellisiä kognitioita jotka hukuttavat potilasta syvemmälle masennukseen.

Jotkut näistä tekniikoista ovat itselleen arvon antaminen uudelleen, vaihtoehtoisten tulkintojen löytäminen, mallin todisteiden kyseenalaistaminen, ja niihin katastrofaalisiin ennusteisiin vastaaminen joita jatkuvasti teemme.

Tässä terapiassa potilaan ja terapeutin suhde on ensisijaisen tärkeä. Tämä hoito on tehokas, erityisesti kun se ottaa huomioon käyttäytymisen. On hyvä tehdä asioita aktivoidaksemme itseämme, silloinkin kun tunnemme olomme huonoksi ja kun kärsimme näistä kognitiivisista vääristymistä. Ennemmin tai myöhemmin, energialla joka antaa meille liikettä ja vahvuutta seurata päämääriämme, ne luhistuvat.