Yūgen: universumin syvän tietoisuuden saavuttaminen
Milloin viimeksi tunsit, että jokin tuntui olevan hyvin syvällistä ja merkityksellistä? Vaikkapa jokin sanonta, runo, tarina tai jopa tietty visuaalinen skenaario voi herättää sinussa tämän tunteen. Se on transsendentti ja arvokas, ja sen takana piilee mielenkiintoisia merkityksiä. Se on ainutlaatuinen kokemus, joka on vaikea pukea sanoiksi, mutta jonka kaikki ymmärtävät.
Voisimme jopa sanoa, että syvyyden tunteen kokeminen poistaa egoismin kerrokset psykologisesta joustamattomuudestamme. Se kutsuu sinut avautumaan mielenkiintoiselle todellisuudelle, joka rikastuttaa, innostaa ja vuorostaan valaisee sinua jollain tavalla. Eikö olisi ihanaa viettää koko elämä etsimällä elementtejä, jotka saavat sinut tuntemaan tältä?
Tätä käsitettä tutkittiin ensimmäisenä idässä, tarkemmin sanottuna Japanissa. Japanilainen kulttuuri otti käyttöön kiinalaista alkuperää olevan termin yūgen kuvaamaan ihmisessä syvyyden tunteen synnyttävien ilmiöiden aiheuttamaa mysteeriä. Sille annettiin niin tärkeä merkitys, että siitä tuli yksi zen-filosofian seitsemästä perustasta.
Ajatus siitä, että maailmamme mysteerit ovat syviä eikä niitä voida selittää sanoin, on ajatus, joka juurtuu syvälle kaikkiin taiteen muotoihin.
Yūgen on hienovarainen yhdistelmä inspiraation ja itsetutkiskelun välillä. Se yhdistää meidät kauneuteen ja myös itseemme ja kutsuu meidät pohtimaan.
Yūgen, mysteerin kauneus, jota ei voida selittää
Ensimmäistä kertaa termi yūgen kuultiin lännessä filosofi DT Suzukin (1870-1966) ansiosta. Hän oli yksi suurimmista Zenin edistäjistä maailmassa. Hän kuvasi sitä tunteeksi, jossa ihmismieli samaistuu tietyn ilmiön kokonaisuuteen. Yhtäkkiä jostakin, mikä oli äärellistä, näyttää tulevan ääretöntä.
Näyttää kuitenkin siltä, että kun yritämme määritellä syvyyden tunteen, otamme pois sen taikuuden. Ehkä juuri tästä syystä idässä omaksuttiin yūgenin käsite taiteessa sopivana välineenä tämän kokemuksen herättämiseen. 1100-luvulla hahmot, kuten munkkirunoilija Saigyo, luonnon kauneutta rakastavat taiteilijat, yrittivät välittää runoissaan kivun, melankolian ja symbolisen transsendenssin tunteita ja siten vangita Zenin olemuksen.
Kastepisarat
Kiinnitetty säikeisiin
hämähäkin verkoista –
sellaiset ovat siivet
jotka peittävät tämän maailman-Saigyo-
Tarkkailun ja tuntemisen taide
Alan Watts, tunnettu brittifilosofi, oli myös todella kiinnostunut zen-filosofiasta ja yūgenin käsitteestä. Hän näki sen päivittäin taivaalla, jossa villihanhet usein katosivat paksuihin pilviin. Myös hänen kävellessään sivilisaatiosta kaukaisilla alueilla, joilla luonto voittaa ihmisen edistyksen.
Hylätty rautatie, järvi aamunkoitteessa, linnan rauniot myrskyisen iltapäivän jälkeen. Yūgen on huumaava kokemus, joka syntyy vain niille, jotka osaavat rauhallisesti tarkkailla ja sallia itsensä tuntea luonnon, ihmisen ja taiteen omituisuudet.
Wattsin mukaan suurin osa meistä elää selviytymistilassa ja meillä on pakkomielle ymmärtää todellisuutta. Mutta voidaksemme kokea yūgenin, meidän täytyy paeta tavallisista henkisistä malleistamme ja vain tuntea. Ei mitään muuta. Koska kaikelle tässä elämässä ei ole selitystä. Mysteerin omaksuminen tekee meistä viisaita ja tyynnyttää ahdistuneisuutemme antaa merkitys jokaiselle meitä ympäröivälle aspektille.
“Sinun on jätettävä subjektiivinen huolenaiheesi itsellesi. Muuten pakotat itsesi esineeseen etkä opi. Runosi syntyy itsestään, kun sinä ja esine olette tulleet yhdeksi, kun olet sukeltanut tarpeeksi syvälle esineeseen nähdäksesi. Riippumatta siitä, kuinka hyvin ilmaisit runosi, jos tunteesi ei ole luonnollinen, jos esine ja sinä olet erillään, niin runous ei ole aitoa runoutta, vaan yksinkertaisesti subjektiivista väärentämistä.”
-Matsuo Bashō (1644-1694)-
Yūgenin olemus on kaikkialla
Yūgenin tarkoituksena ei ole kuvitella toista maailmaa, jonka avulla voit paeta tästä. Yūgen on kutsu sinulle arvostaa sen maailman mysteeriä, jossa elät. Voit kokea sen missä tahansa ympäristössä, joka herättää inspiroivan syvyyden ja hämmennyksen tunteen.
Lisäksi se voi tapahtua missä tahansa. Esimerkiksi, kun luet kirjaa tai tapaat henkilön, jonka kanssa käymäsi keskustelu saa sinut kokemaan jotain erilaista. Näissä tapauksissa lukemasi ja kuulemasi on transsendenttia, pätevää, viisasta ja rikastuttavaa. Nämä havainnot ovat polttoainetta aivoillesi, jotka ruostuvat usein päivittäisten rutiiniesi, kiirehtimisen ja kaikkien ympäröimiesi teknologioiden vuoksi.
Alan Watts huomautti, että kynnyksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Ovet, ikkunat, puiden reiät, kukkulat, pilvet, lätäköt… Ne ovat paikkoja, joihin voit upottaa mielesi. Myöhemmin, kun palaat kotiin, ei ole mitään parempaa kuin ottaa kynä ja paperia ja kuvata tunteitasi. Arjessa on mystisiä kulmia, joihin yūgenin olemus kätkeytyy.
Syvyyden tunne piilee usein surullisissa todellisuuksissa
Geneven yliopisto teki vuonna 2017 tutkimuksen, jonka mukaan yleensä pohdimme elämän syvyyttä lukemalla surullisia tarinoita tai kirjoja. Sama tapahtuu minkä tahansa kuulemamme tarinan tai anekdootin kanssa, joka herättää tunteemme.
Jotenkin yūgen piilee empatiassasi ja emotionaalisessa yhteydessäsi muiden todellisuuteen. Tietyt tosiasiat liikuttavat sinua ja saavat sinut huomaamaan meissä kaikissa piilevän kauneuden ja merkityksen. Zen-filosofian käsite on kaikkialla, myös sydämessäsi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cova, Florian & Deonna, Julien & Sander, David. (2017). “That’s Deep!”: The Role of Being Moved and Feelings of Profundity in the Appreciation of Serious Narratives. 10.1007/978-3-319-63303-9_13.
- Matsuo Basho: The Narrow Road to the Deep North and Other Travel Sketches; translated by Nobuyuki Yuasa. London: Penguin, 1966. Additional references: R. H. Blyth, A History of Haiku (2 vols.). Tokyo: The Hokuseido Press, 1964; T. D. Suzuki, Zen and Japanese Culture. London: Routledge & Kegan Paul, 1959.