Virheestä toipuminen
Me olemme epäilemättä itsemme pahimpia arvostelijoita. Kun teemme virheen, sen anteeksi antamiseen itsellemme voi mennä vuosia.
Kun teemme huonon valinnan, sen seuraukset kaikuvat mielissämme pitkään. Meillä on usein vaikeuksia päästää irti asiasta, jatkaa eteenpäin ja ennen kaikkea antaa itsellemme anteeksi. Toisaalta hyvin tehdyt valinnat unohdamme nopeasti.
Minkä takia ihmisen aivot toimivat tällä tavalla? Ehkä siitä syystä, että yhteiskunta on opettanut meille jo pienestä pitäen, että virheillä on hintansa, ja meidän odotetaan aina tekevän hyviä valintoja.
Voimme kuitenkin oppia huonoista valinnoistamme. Oppia mitä? Olemaan toistamatta samoja virheitä ja huomaamaan tekojemme negatiiviset seuraamukset.
Tässä yksi esimerkki:
Työntekijä tulee pomonsa luokse ja kysyy: “Miten sinusta tuli noin menestyvä?”
Pomo vastaa: “Siitä on kiittäminen hyvin tehtyjä valintoja.”
Työntekijä ei ole tyytyväinen vastaukseen ja kysyy: “Miten sinä osasit tehdä hyviä valintoja?”
“Siitä on kiittäminen kokemusta”, työnantaja toteaa.
Työntekijä esittää vielä yhden kysymyksen: “Miten sinä onnistuit hankkimaan tuon kokemuksen?”
Tähän pomo vastaa: “Huonojen valintojen kautta.”
Mitä tällä tarinalla halutaan kertoa? Periaatteessa sitä, että jos emme tee vääriä valintoja, on myös hyvin vaikea tehdä oikeita valintoja.
Me kaikki teemme virheitä ja saatamme ajatella jonkun olevan meille hyväksi, vaikkei näin oikeasti olisikaan. Mutta meillä kaikilla on myös mahdollisuus valita, mitä näillä virheillä teemme. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme päättää jatkaa eteenpäin ja pitää nämä virheet mielessämme muistuttamassa, ettemme toimisi näin uudelleen. Tai sitten voimme antaa näiden virheiden seurata itseämme koko loppuelämämme ajan pääsemättä juurikaan eteenpäin elämässämme.
On tärkeää muistaa, että huonot valinnat ovat osa elinikäistä oppimisprosessiamme. On meistä kiinni, näemmekö me ne mahdollisuuksina uuden oppimiseen vai valtavina painolasteina harteillamme.
Kun olemme tehneet huonon valinnan, voimme reagoida siihen monella eri tavalla. Voimme esimerkiksi katua sitä ja yrittää tehdä asialle jotakin, voimme katua sitä ja olla tekemättä mitään asian muuttamiseksi, voimme unohtaa koko asian, voimme murehtia tai voimme sättiä itseämme siitä, kuinka väärässä olimmekaan.
Mikä on paras tapa lähestyä tekemäämme virhettä? Epäilemättä se, jolla tarinan pomo virheitään lähestyi. Meidän tulee hyödyntää huonoja valintojamme muokataksemme tulevaisuuden kokemuksiamme. Tämä johtaa epäilemättä menestykseen.
Tämä vaikuttaa helpolta teoriassa, mutta miten se toimii käytännössä? Aivan ensimmäiseksi on todella tärkeää hallita tällaisessa tilanteessa todennäköisesti kokemaamme tunteiden pyörremyrkyä, olipa sitten kyse esimerkiksi vihasta, surusta tai masentuneisuudesta.
Rauhoittuminen on tärkeää. Itsesi sättiminen tekemästäsi virheestä uudelleen ja uudelleen ei hyödytä mitenkään. Toisaalta, yksi hyödyllisimmistä asioista tällaisissa tilanteissa on se, että ymmärrät, mitä olet tehnyt väärin.
Joskus kun teemme huonoja valintoja, äänet päämme sisällä eivät ota vaietakseen. Emme pysty keskittymään mihinkään, emmekä saa edes unta öisin. “Miksi teit niin?” “Miten saatoit käyttäytyä sillä tavalla?” “Mitä olisi tapahtunut, jos…?” Tällaisia kysymyksiä kysymme päämme sisällä itseltämme yhä uudelleen ja uudelleen.
Meidän ei tulisi antaa tällaisen sisäisen keskustelun hallita elämäämme, ja ennen kaikkea emme saisi antaa niiden vaikuttaa tuleviin päätöksiimme.
Lopetataan itsemme rankaiseminen. Me emme pysty kääntämään aikaa taaksepäin, vaikka joskus ajattelemmekin, että se olisi hyvin kätevää. Parasta, mitä voit tällaisissa tilanteissa tehdä, on miettiä, miten jo tehty harmi on mahdollista korjata, ja ennen kaikkea nousta tilanteesta ylös ehjin nahoin.
Tällä tavoin otamme kolmannen askeleen tiellä anteeksiantoon itsellemme koskien huonoja valintojamme. On välttämätöntä, että arvioimme tekemämme virheen aiheuttaman vahingon laajuuden. Tämän tehdäksemme meidän tulisi pitää päämme niin viileinä kuin mahdollista, sillä pienikin henkinen tasapaino saattaisi johtaa meidät tekemään huonoja päätöksiä uudelleen tai estää meitä ymmärtämästä tekojemme seuraukset.
Viimeinen askel on käyttää tekemämme virheen tuomaa informaatiota tulevaisuuden tekojemme apuna. On tärkeää pitää mielessä, että huono valinta on huono ainoastaan silloin, kun emme tee mitään muuttaaksemme tilannetta, tai jos emme opi siitä mitään.