Kahdeksan vinkkiä yksinäisyyden hallintaan yliopistossa
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Isabel Ortega
Yksinäisyys on haaste, jonka monet yliopisto-opiskelijat kohtaavat. Tämä siirtymä merkitsee monesti kodin mukavuuden ja kaiken tutun jättämistä taakse sekä perheestä ja ystävistä eroamista. Se on aikaa, joka on täynnä uusia kokemuksia ja vastuita, jotka joskus vaikuttavat opiskelijan emotionaaliseen terveyteen.
Akateeminen paine ja yliopiston vaatimukset vaikeuttavat usein uusien sosiaalisten yhteyksien luomista. Itse asiassa yksinäisyyden tunne yliopistossa on yleisempi ongelma kuin uskoisitkaan.
Inclusions Magazine -lehdessä julkaistu tutkimus kertoo tästä. Tutkimuksen mukaan 60,4 prosenttia kyselyyn vastanneista yliopisto-opiskelijoista koki yksinäisyyden tunnetta säännöllisesti ja 26,4 prosenttia usein. Katsotaanpa lisätietoja tästä tilanteesta.
Opiskelijat ja yksinäisyys
Yksinäisyyden tunne yliopistossa ja joidenkin opiskelijoiden kokema eristäytymisen tunne voi johtua useista seikoista. Ensinnäkin opiskelijat eroavat perheestään ja ystävistään paikkakunnan vaihdon aiheuttaman muutoksen seurauksena, mikä merkitsee etäisyyttä tutusta tukiverkostosta. Tämän seurauksena he alkavat tuntea olonsa yksinäisiksi, ainakin aluksi.
Toinen yksinäisyyden syy on uusien ystävien saamisen vaikeus. Uudessa ja vieraassa ympäristössä voi olla vaikeaa kehittää vahvoja sosiaalisia yhteyksiä.
Muita syitä ovat stressi ja akateeminen kuormitus, jotka johtuvat paljon aikaa ja energiaa vievien opinto-ohjelmien vaatimuksista. Tämä voi eristää opiskelijat, varsinkin jos he kamppailevat oppiaineidensa kanssa. Lisäksi jotkut yliopisto-opiskelijat eivät löydä yhteisöllisyyden ja/tai yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Lyhyesti sanottuna yksinäisyys johtuu merkityksellisten sosiaalisten suhteiden puutteesta, elämänmuutoksista ja yksilöllisistä eroista. Myös sosiaalinen media voi olla vastuussa. Esimerkiksi Información Psicológicassa julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että yliopisto-opiskelijat, joilla oli suurempi riippuvuus sosiaalisesta mediasta, osoittivat suurempaa yksinäisyyttä.
Yksinäisyyden hallinta yliopisto-opiskelijoilla
Vaikka useimmat ihmiset kaipaavat sosiaalista yhteyttä ja merkityksellisiä suhteita, jotkut ihmiset nauttivat yksinolosta ja saavat tyydytystä viettäessään aikaa yksin. He hyödyntävät näitä hetkiä pohtiakseen, latautuakseen, keskittyäkseen harrastuksiinsa tai vain nauttiakseen omasta seurastaan. Heillä on myös vahvat sosiaaliset suhteet ja he ylläpitävät merkityksellisiä yhteyksiä.
On kuitenkin tärkeää tehdä ero yksinolosta nauttimisen ja ei-toivotun sekä ahdistavan yksinäisyyden kokemisen välillä. Kun se on positiivista, yksin oleminen koostuu henkilökohtaisesta valinnasta ja perustuu yksilölliseen tyytyväisyyteen. Toisaalta negatiivinen yksinäisyys vahingoittaa yksilön emotionaalista hyvinvointia.
Vaikka yksinäisyyden hallinta yliopistossa on joskus haaste, on olemassa strategioita sen käsittelemiseksi terveillä tavoilla. Tässä on joitakin vinkkejä, jos olet tässä tilanteessa.
1. Hyväksy tunteesi
Tunnusta ja hyväksy, että koet yksinäisyyttä. Tunteiden vahvistaminen auttaa sinua käsittelemään niitä tehokkaammin.
2. Kommunikoi muiden kanssa
Etsi mahdollisuuksia keskustella tai olla yhteydessä muihin ihmisiin. Soita esimerkiksi ystävälle, jota et ole nähnyt vähään aikaan, tai lähetä viestejä läheisellesi. Yhteyden ylläpitäminen läheisten ihmisten kanssa lievittää yksinäisyyden tunnetta.
3. Etsi itsellesi harrastus
Liity sinua kiinnostaviin ryhmiin, klubeihin tai aktiviteetteihin. Tämä antaa sinulle mahdollisuuden tavata ihmisiä, joilla on samanlaiset kiinnostuksenkohteet kuin sinulla, ja luoda uusia suhteita.
4. Käytä sosiaalista mediaa järkevästi
Sosiaalinen media on hyödyllinen yhteydenpidossa muiden kanssa, mutta on tärkeää käyttää sitä oikein ja tietoisesti. Rajoita verkossa viettämääsi aikaa ja keskity mielekkääseen vuorovaikutukseen sen sijaan, että se herättää vertailua tai on pinnallista.
5. Hae ammattiapua
Jos yksinäisyys jatkuu tai vaikuttaa hyvinvointiisi, harkitse ammattiapua. Psykologi voi tarjota sinulle erityisiä työkaluja ja strategioita tunteidesi käsittelemiseksi ja tunnetilan parantamiseksi.
6. Tee asioita, joista pidät
Vietä aikaa sellaisen toiminnan parissa, joka saa sinut tuntemaan olosi hyväksi. Tämä voi olla lukemista, liikuntaa, taidetta, musiikin kuuntelua tai mitä tahansa, joka tuottaa sinulle tyydytystä.
7. Tee vapaaehtoistyötä tai auta muita
Yhteisölle takaisin antaminen ja muiden auttaminen tuo tarkoituksentunteen ja sosiaalisen yhteyden. Etsi vapaaehtoistyömahdollisuuksia tai tee ystävällisiä tekoja muita kohtaan.
8. Pidä huolta itsestäsi
Aseta fyysinen ja henkinen hyvinvointisi etusijalle. Pidä yllä terveellinen unirutiini, tasapainoinen ruokavalio ja liiku säännöllisesti. Harjoittele rentoutustekniikoita, kuten meditaatiota tai syvähengitystä, stressin hallitsemiseksi ja henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Positiivinen näkemys yksinolosta
Vaikka yksinäisyyteen liittyy usein negatiivisia tunteita, kuten eristyneisyyttä ja surua, se voi myös tarjota sinulle mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun ja itsetutkiskeluun. Olipa se sitten yliopistossa tai muilla elämänaloilla, yksin ollessasi sinulla on vapaus tutkia kiinnostuksenkohteitasi ja ilmaista itseäsi ilman rajoituksia.
Jos yksinolo kuitenkin muuttuu jatkuvaksi eristäytymisen ja surun tunteeksi, älä epäröi pyytää apua ystäviltä, perheeltä ja/tai mielenterveysalan ammattilaiselta. Magazine on Childhood and Adolescence -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa korostetaan psykologisten vahvuuksien merkitystä keskeisinä työkaluina tämän tunteen ja sen kielteisten vaikutusten lieventämisessä.
Muista lopuksi, että me kaikki tarvitsemme merkityksellisiä ihmissuhteita ja muiden tukea. Yksinäisyyden hallinta yliopistossa on jokaiselle yksilöllinen prosessi, joka voi viedä aikaa. Jos olet tässä tilanteessa, ole armollinen itsellesi, ole kärsivällinen ja etsi tukea, kun sitä tarvitset.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bojórquez Díaz, C. I., Quintana López, V. A. & Coronado Sauceda, A. (2020). El sentimiento de soledad y su relación con la ideación suicida en estudiantes universitarios. Revista Inclusiones, 8(Esp.), 80-94. https://revistainclusiones.org/index.php/inclu/article/view/247
- Cencerrado, A. (2020). Medir la felicidad para mejorar el bienestar social. Aprendamos juntos 2030. BBVA. https://www.youtube.com/watch?v=PxxzY6y6pl0
- Conti, C., Lanzara, R., Rosa, I., Müller, M. M., & Porcelli, P. (2023). Psychological correlates of perceived loneliness in college students before and during the COVID-19 stay-at-home period: a longitudinal study. BMC psychology, 11(1), 60. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9987403/
- Diehl, K., Jansen, C., Ishchanova, K., & Hilger-Kolb, J. (2018). Loneliness at Universities: Determinants of Emotional and Social Loneliness among Students. International journal of environmental research and public health, 15(9), 1865. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6163695/
- Ellard, O. B., Dennison, C., & Tuomainen, H. (2022). Review: Interventions addressing loneliness amongst university students: a systematic review. Child and adolescent mental health. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36496554/
- García Sanmartín, P. (2021). La soledad en los adolescentes y sus correlaciones con las fortalezas psicológicas y el abuso de las redes sociales. Revista sobre la infancia y la adolescencia. 21, 72-83. https://polipapers.upv.es/index.php/reinad/article/view/14447
- Giovenco, D., Shook-Sa, B. E., Hutson, B., Buchanan, L., Fisher, E. B., & Pettifor, A. (2022). Social isolation and psychological distress among southern U.S. college students in the era of COVID-19. PloS one, 17(12), e0279485. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9803292/
- Hager, N. M., Judah, M. R., & Milam, A. L. (2022). Loneliness and Depression in College Students During the COVID-19 Pandemic: the Role of Boredom and Repetitive Negative Thinking. International journal of cognitive therapy, 15(2), 134–152. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8990489/
- Hysing, M., Petrie, K. J., Bøe, T., Lønning, K. J., & Sivertsen, B. (2020). Only the lonely: A study of loneliness among university students in Norway. Clinical psychology in Europe, 2(1), 1-16. https://cpe.psychopen.eu/index.php/cpe/article/view/2781
- Jaud, J., Görig, T., Konkel, T., & Diehl, K. (2023). Loneliness in University Students during Two Transitions: A Mixed Methods Approach Including Biographical Mapping. International journal of environmental research and public health, 20(4), 3334. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9966872/
- Luo, Q., Huang, L., & Wu, N. (2022). The relationship between internet use preference and loneliness among college students during COVID-19: The chain mediating effect of online social support and self-esteem. Frontiers in psychology, 13, 1058944. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9813670/
- Montero, M., Lena, L. y Sánchez-Sosa, J. J. (2001), La soledad como fenómeno psicológico: un análisis conceptual. Salud mental, 24(1), 19-27. https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=58212404
- Salas Blas, E., Vieira Ipince, C. M. y Manzanares Medina, E. (2022). Adicción a las redes sociales y soledad en estudiantes universitarios limeños. Informacio psicologica, (123), 2–14. https://www.informaciopsicologica.info/revista/article/view/1926
- Zahedi, H., Sahebihagh, M. H., & Sarbakhsh, P. (2022). The Magnitude of Loneliness and Associated Risk Factors among University Students: A Cross-Sectional Study. Iranian journal of psychiatry, 17(4), 411–417. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9922349/
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.