Viisi hyvien ihmisten piirrettä
Hyviä ihmisiä ei synny, heidät tehdään. Siksi kenellekään ei ole mahdotonta olla hyvä ihminen. Mutta jos haluat olla sellainen, sinun täytyy todella haluta olla hyvä ja tehdä päätöksiä sen mukaisesti. Missä tahansa oletkin elämässäsi, voit aina tehdä päätöksen muuttaaksesi itseäsi ja olla hyvä ihminen.
Tämä sisältää joukon käyttäytymismalleja, arvoja ja asenteita, jotka näkyvät eri tilanteissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme viittä hyvien ihmisten ominaisuutta, jotka luonnehtivat heitä hyvin. Ne eivät ole ainoita ominaisuuksia, mutta niiden voisi sanoa olevan merkittävimmät.
Viisi hyvien ihmisten ominaisuutta
Mitkä ovat hyvien ihmisten piirteet? Kulttuurien välisessä tutkimuksessa, jonka ovat suorittaneet Smith et al. (2007) kerättiin prototyyppejä siitä, mitä ihmiset pitävät “hyvänä ihmisenä”. He havaitsivat, että hyväntahtoisuus, mukautuminen ja perinteisyys olivat ominaisuuksia, jotka useimmiten asetettiin hyville ihmisille.
1. Hyväntahtoisuus
Hyvä ihminen pyrkii säilyttämään ja vahvistamaan niiden ihmisten hyvinvointia, joihin hän on yhteydessä (Smith et al., 2007). Hyväntahtoinen ihminen pystyy astumaan oman kuplansa ulkopuolelle ja ajattelemaan muita, heidän hyvinvointiaan, elämänlaatuaan ja tarpeitaan.
Hyväntahtoisuus on tärkeää paitsi jokapäiväisissä ihmissuhteissa, myös yhteiskunnassa yleensä. Itse asiassa ihmisen taipumus hyväntahtoisuuteen on oleellinen luonteellemme ja se on elämän perusta yhteiskunnassa (Pinedo, 2018). Siksi, jos haluat olla hyvä ihminen, sinun on alettava viljellä hyväntahtoisuutta jokapäiväisessä elämässäsi.
2. Mukautuvainen
Kun sanomme, että hyvät ihmiset mukautuvat, emme tarkoita, että he ovat konformisteja tai että he ovat aina vain samaa mieltä ryhmän mielipiteiden kanssa. Kun puhumme mukautumisesta, tarkoitamme hyvien ihmisten kykyä hillitä tekojaan, taipumuksiaan ja impulssejaan, jotta ne eivät loukkaa tai vahingoita muita tai riko sosiaalisia odotuksia tai normeja (Schwartz, 1992).
Kohtuus ilmenee hyvän ihmisen toimissa ja hänen suhteessaan nautintoon. Kohtuus saa ihmiset välttämään äärimmäisyyksiä ja säilyttämään tasapainon toimissaan.
3. Perinteisyys tai traditionalismi
Schwartz et al. (2000) määrittelevät perinteisyyden kulttuuriperinteen ehdottamien tapojen ja ajatusten kunnioittamiseksi, sitoutumiseksi ja hyväksymiseksi. Hyvät ihmiset kunnioittavat syvästi niitä kulttuuritapoja, joiden puitteissa he ovat kasvaneet. He ovat sitoutuneet kulttuuriinsa ja etsivät sille aina parasta.
Tiedämme, että hyvät ihmiset kunnioittavat perinteitä. Mutta mikä perinne on? Pohjimmiltaan se on sosiaalinen rakennelma, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Perinne vaihtelee kunkin kulttuurin sisällä, ajan myötä, sosiaalisten ryhmien mukaan ja eri kulttuurien välillä (Arévalo, 2004). Hyvä ihminen osaa ymmärtää nämä muutokset, hyväksyä ne ja sitoutua niihin etsiessään parasta.
4. Vilpittömyys
Hyville ihmisille on ominaista olla vilpitön. Lisäksi he ovat empaattisia kertoessaan totuuden. Koska vaikka jotkut ihmiset voivat olla vilpittömiä, he voivat tehdä sen töykeällä ja loukkaavalla tavalla. Toisaalta hyvät ihmiset eivät ole välinpitämättömiä tunteille, joita he voivat herättää kertomalla totuuden. Tästä syystä he ovat erittäin varovaisia, etteivät he loukkaa ketään olemalla rehellisiä.
Vilpittömät ihmiset ilmaisevat rehellisesti ja vakuuttavasti, mitä he tuntevat ja keitä he ovat. Vilpittömyys on todellakin tärkeä arvo hyville ihmisille. Se parantaa heidän ihmissuhteitaan, koska se edellyttää sekä muiden että heidän itsensä kunnioittamista.
5. Nöyryys
Hyvät ihmiset ovat nöyriä. He eivät koskaan tunne olevansa muita parempia eivätkä katso muita alaspäin. Lisäksi he ymmärtävät, että jokaisella on omat unelmansa ja tavoitteensa. Näin ollen he kunnioittavat muiden menestystä eivätkä ole heidän tiellään. He ovat yksinkertaisia ihmisiä. He nauttivat elämän pienistä asioista ja rakkaiden seurasta. Itse asiassa he ymmärtävät, että onnellisuus ja rauhallisuus löytyvät elämän yksinkertaisuudesta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hyvät ihmiset ovat yhdistelmä hyveitä, jotka auttavat heitä kehittämään arvokasta elämää, ei vain itselleen vaan myös muille. Hyvänä oleminen ei tarkoita vain “pahojen” asioiden lopettamista, se on myös tahtoa olla aktiivinen elämässä, joka pyrkii aina edistämään sen kehitystä kaikilla tasoilla.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Arévalo, J. M. (2004). La tradición, el patrimonio y la identidad. Revista de estudios extremeños, 60(3), 925-956.
- Caballo, V. E. (1983). Asertividad: definiciones y dimensiones. Estudios de psicología, 4(13), 51-62.
- Giraldo, L. F. G. (2015). La virtud aristotélica como camino de excelencia humana y las acciones para alcanzarla. Discusiones filosóficas, 16(27), 127-146.
- Pinedo, I. (2018). De la benevolencia a la ciudadanía compasiva: la recuperación de conceptos claves para el cultivo de la democracia. Límite (Arica), 13(41), 29-45.
- Smith, K. D., Smith, S. T. y Christopher, J. C. (2007). What defines the good person? Cross-cultural comparisons of experts’ models with lay prototypes. Journal of Cross-Cultural Psychology, 38(3), 333-360.
- Schwartz, S. H., Sagiv, L., & Boehnke, K. (2000). Worries and values. Journal of personality, 68(2), 309-346.
- Schwartz, S. H. (1992). Universals in the content and structure of values: Theoretical advances and empirical tests in 20 countries. In Advances in experimental social psychology(Vol. 25, pp. 1-65). Academic Press