Viehätyksen psykologia: mikä muissa ihmisissä vetää meitä puoleensa

Jos pysähdymme hetkeksi miettimään niitä asioita, jotka vetivät meitä niiden ihmisten puoleen joita me rakastamme, nousee mieleemme suuri kysymys: Mikä veti meitä kumppanimme puoleen? Mikä veti meitä ystävyyteen tai romanssiin? Mikä auttaa meitä ylläpitämään näitä suhteita?

Emme todennäköisesti osaa vastata tähän kovinkaan hyvin, koska yleensä meidän kiintymyksemme kehittyy ilman että edes varsinaisesti huomaamme sitä. Joka tapauksessa sosiaalipsykologia antaa meille tietoa psykologisista ainesosista, jotka edistävät kiintymystä.

Kolme viehätyksen kaavan ainesosaa

Ymmärtääksemme psykologista kemiaa, joka yhdistää meitä meille rakkaisiin ihmisiin, on meillä kolme avainasemassa olevaa ainesosaa. Ne saavat meidät tuntemaan vetovoimaa näihin ihmisiin, näkemään heidät kirkkain silmin ja tuntemaan itsemme läheisiksi.

Läheisyys: kitka tekee rakkauden

Ennen kuin suhde alkaa, on ehdottoman tärkeää että kaksi ihmistä aistii toistensa läheisyyden. Olla jonkun lähellä ja tuntea, että hän on läsnä elämässämme, saa meidät tuntemaan suurta arvostusta tätä ihmistä kohtaan.

Varsinkin alussa fyysinen läheisyys on erittäin tärkeää, koska se edistää kotoisuuden ja turvallisuuden tunnetta ja saa meidät tuntemaan olomme mukavaksi meitä ympäröivien ihmisten kanssa.

Tämä tunteellinen vastaus saa alkunsa siitä tosiasiasta, että meidän havainnoinnissamme se mikä on kotoisaa, on myös turvallista, saavutettavaa ja haluttavaa. Toisin sanoen ajan myötä pelkkä meille rakkaiden ihmisten läsnäolo saa meidät tuntemaan olomme kotoisaksi. 

Fyysinen vetovoima: toisen rakastaminen alkaa ja hänet näkee kauniimpana

Mutta emme toivota vain fyysistä ja henkistä läheisyyttä tervetulleeksi. Lisäksi on olemassa tarve toiselle ainesosalle, kuten fyysinen vetovoima, jotta voi luoda maukkaan reseptin kahden sielun liitolle.

On olemassa monia testejä, jotka toteavat tämän olevan jotain paljon pinnallisempaa: ulkonäkö. Se voi olla hämmentävää, mutta toisten ulkonäkö vaikuttaa meihin ensihetkistämme lähtien ollessamme toisen kanssa. Tämä johtuu siitä, että meillä on taipumus ennakoida tai arvioida ulkonäön perusteella, miten onnellisia, herkkiä ja sosiaalisesti toimivia ihmiset ovat. Tässä mielessä, mitä suurempi on havaitsemamme fyysinen viehätys, sitä parempia psykologisia ominaisuuksia me laskemme tälläisen ihmisen ansioksi.

Tämä saattaa vaikuttaa epäreilulta, mutta eivät kaikki arviot tästä faktasta kuitenkaan ole sitä. Miksi? Koska mitä paremmin me tutustumme johonkuhun, sitä harvempia fyysisiä epätäydellisyyksiä me huomaamme; meidän kokemamme fyysinen viehätys lisääntyy ajan kuluessa.

Täten, kuten Shakespeare kirjoitti Kesäyön unelmassa, “Rakkaus ei näe silmillä, vaan mielellä.”

Samankaltaisuudet rohkaisevat viehätystä

Kuten usein asiallisesti huomautetaan, kestää rakkaus pidempään kun kaksi ihmistä jakaa monta yhteistä tekijää, eivätkä ainoastaan rakasta toisiaan. Meillä on taipumus alkaa ystävystyä tuttaviin, kun tutustumme toisiimme ja koemme jakavamme sopivan määrän yhteistä jalansijaa.

Ajatteleminen, tunteminen ja kiinnostuneisuus samankaltaisella tavalla yhdistää meitä. Mutta kuten kaikki tiedämme, on mahdotonta olla samaa mieltä aivan kaikesta.

Tietenkään läheisyys, viehättävyys ja samankaltaisuus eivät ole ainoat ainesosat, jotka auttavat meitä luomaan kauniin ihmissuhteen. Me lisäksi pidämme ihmisistä, jotka pitävät meistä (erityisesti, jos meillä on negatiivinen minäkuva).

Kehittääksemme elintärkeää rakkautta kohdatessamme toisen ihmisen, tarvitsemme me tiettyjä aineettomia ainesosia, sekoituksen kaihoa, tunteita ja hyvää energiaa. Tämä on epäilemättä salainen ainesosa ja ainut resepti siteeseen kahden ihmisen välillä.