Vastoinkäymiset eivät aina tee meistä vahvempia

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 10 joulukuuta, 2021

Vastoinkäymiset eivät aina tee meistä sitkeämpiä, kestävämpiä ja vahvempia. Olemme saavuttaneet pisteen, jossa sitkeyden käsite on päällystetty kultaisella peitolla ja se on usein jopa kaukana todellisuudesta. Kaikki, jotka elävät kovia ja vaikeita aikoja, eivät kasva vahvempina, kestävämpinä ja viisaampina. Joskus vaikeat ajat upottavat meidät syvemmälle ja kun näin tapahtuu, myös se voidaan luokitella normaalin piiriin.

Elämme muutoksen hetkeä kaikilla eri tasoilla. Ehkäpä optimistisemman positivismin kaltaiset lähestymistavat eivät enää palvele meitä samalla tavalla kuin aiempina vuosina. Näin ollen Brianin Elämä -elokuvassa kuultu klassikko Always Look on the Bright Side of Life (katso aina elämän kaunista puolta) ei ole enää yhtä tehokas nykyoloissa.

Juuri nyt meidän on nähtävä edessämme kohtaamamme vaikeudet ja riskit. Emme voi kääntää katsettamme pois, eikä se riitä, että vain hoemme itsellemme kuinka “kaikki tulee järjestymään ja kuinka se, mikä ei tapa, vahvistaa”. Onkin aika tehdä tilaa muille mahdollisuuksille, oppia käsittelemään vastoinkäymisiä, negatiivisia tunteita ja tuota vähemmän kaunista ja ihanaa puolta elämässä.

Sitkeys on olemassa, mutta se ei toimi automaattiohjauksella. Se ei aktivoi itse itseään eikä aina tee sitä, kun sitä eniten tarvitsemme. Siksi meidän on ymmärrettävä, miten tämä arvokas psykologinen osaaminen todella toimii.

Vastoinkäymiset eivät aina tee meistä vahvempia, mutta voimme oppia niistä

Olemme tottuneet merkitsemään kokemuksia – kuten tunteita – “hyviksi” tai “huonoiksi”. Tällainen asetelma aiheuttaa sen, että monet ihmiset ovat tulleet suvaitsemattomiksi kaikelle sille, joka voidaan luokitella tähän viimeksi mainittuun ääripäähän. Ja sinällään se on täysin ymmärrettävää.

Valitsemme mieluummin vakauden, tyytyväisyyden, tuon harmonian jossa vastaanotamme nautintoa päivä toisensa jälkeen, nautimme siitä normaaliudesta, jossa mikään ei uhmaa ja jossa kaikki on tasapainossa.

Mutta silloin kun kohtaamme jotain odottamatonta, ongelmia ja vaikeuksia missä tahansa muodossa, on varsin yleistä, että jähmetymme paikoillemme. Jäämme pidättämään henkeämme eikä meillä ole riittäviä psykologisia resursseja tämän myrskyn voittamiseksi.

Vastoinkäymiset eivät aina tee meistä sitkeämpiä, koska emme kaikki osaa aktivoida tätä psykologisesta näkökulmasta katsottuna tärkeää resurssia. Lisäksi on aikoja, jolloin edessämme on niin vaikeita hetkiä, joita kaikki eivät onnistu voittamaan. Mennäänpä aiheessa hieman syvemmälle.

Sitkeys ei kohtaa vastoinkäymisiä vaan “navigoi” niiden kanssa

Usein, kun puhumme sitkeydestä, voimme hyödyntää majakan metaforaa. Kuvittelemme karun meren, joka aaltoaa aggressiivisena ja hurjana, ja joka törmää tähän rakennukseen, jonka vastustuskyky on ääretön. Sillä ei ole väliä, kuinka paljon tuulee, kuinka paljon myrskyää ja kuinka suurella voimalla meren raivo siihen iskee, sillä majakka kestää mitä tahansa.

Tämä vertauskuva sitkeydestä on kuitenkin täysin väärä. Sen sijaan meidän olisi käytettävä hieman vähemmän sankarillista, hieman vähemmän ihailtavaa ja inspiroivaa näkemystä. On parasta seurata “meripoijun” opetusta. Se koostuu seuraavista:

• Aaltojen (vastoinkäymisten) torjumisen sijaan meidän on liikuttava yhdessä niiden kanssa, kuten meripoijut tekevät yhdessä aaltojen kanssa.
• Kelluvuus eli henkinen selkeys ja maltillisuus on säilytettävä, jotta ne voivat auttaa meitä kulkemaan noiden myrskyisien päivien läpi.
• Todellinen avain onkin saada jotain, josta pitää kiinni (ankkuri).
• Tuo sisäinen ankkuri perustuu lisäksi ajatuksiimme, asenteisiimme ja käyttäytymiseemme. Juuri ajatuksemme, asenteemme ja käyttäytymisemme ovat niitä, jotka tarrautuvat meihin, mutta jotka myös auttavat meitä jatkamaan eteenpäin monimutkaisina aikoina.

Vastoinkäymiset eivät aina tee meistä kestävämpiä (on olemassa prosesseja, jotka vievät aikaa)

Vastoinkäymiset eivät aina tee meistä viisaampia, vahvempia ja kestävämpiä. Joskus vaikeat ajat ovat vain monimutkaisia päiviä, jotka saavat meidät kaatumaan hetkeksi ja jotka sitten jatkavat matkaa tarjoamatta meille minkäänlaisia oppitunteja. Toisinaan emme pysty aktivoimaan tuota sitkeyden voimaa, koska meiltä puuttuvat nämä ankkurit; resurssimme selviytyä ja jatkaa eteenpäin:

• On aikoja, jolloin vajoamme vastoinkäymisten keskelle. Se, että näin tapahtuu, on paljon tavallisempaa kuin voimme luullakaan.
• Jos näin ei olisi, meillä ei olisi psykologeja, psykiatreja ja kaikkia mielenterveyden asiantuntijoita. Koska emme ole kaiken kestäviä sankareita, koska emme ole majakoita, jotka pysyvät lujana kaikessa. Olemme ihmisiä, jotka joskus myös kaatuvat.
• On täysin normaalia, että tarvitsemme alan asiantuntijoita tarjoamaan meille työkaluja, joilla voimme käsitellä sitä, mikä tekee kipeää.

On niitä, jotka pystyvät kaikkeen ja jotka näkevät mahdollisuuksia, toiset vain pyrkivät selviytymään (ja kaikki tämä on yhtä hyväksyttävää)

Vastoinkäymiset eivät aina tee meistä sitkeämpiä, se on totta. Itse asiassa jotkut ihmiset ovat erittäin taitavia näissä olosuhteissa; sen lisäksi että he kohtaavat vaikeuksia, he osaavat jopa hyödyntää niitä. Toiset taas asennoituvat selviytymistilaan, eli valmistautuvat kestämään sen mitä tapahtuu pysytelläkseen pinnalla – etteivät he ajelehtisi vaikeuksien kanssa pois.

Tehdään tämä selväksi: molemmat tilanteet ovat yhtä hyväksyttäviä. Tavoitteena kaikissa tapauksissa silloin, kun kohtaamme vaikeita aikoja, on yksinkertaisesti päästä niistä yli ylläpitäen sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Tämä on todellista menestystä ja todellinen tavoitteemme.

On niitä, jotka ylittävät tämän kynnyksen parempien resurssien ja uusien voittojen avulla. Toiset ovat vain helpottuneita myrskyn laantuessa aloittaakseen uuden vaiheen.

Oli tilanne mikä tahansa, molemmat näistä kahdesta olosuhteista on hyväksyttäviä. Tärkeintä on jatkaa elämän meressä navigointia, eteenpäin kohti horisonttia, jossa toivo tulevaisuudesta siintää.