Vakaiden parisuhteiden kriisit - neljä tyyppiä

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Roberto Muelas Lobato

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Pariskunta on todellisuutta, jota rakennetaan ja uudistetaan jatkuvasti (evoluutio). Se, että kaksi ihmistä ovat rakastuneita toisiinsa, ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi parisuhdekriisejä tai muita vaikeuksia ja konflikteja. Samalla tavalla on joitakin tavallisia pitkissä parisuhteissa esiintyviä kriisin hetkiä.

Jokainen parisuhde on oma maailmansa. Niillä on omat vahvuudet ja heikkoudet, samoin kuin omat luontaiset konfliktit. Pitkässä parisuhteessa voi kuitenkin olla parisuhdekriisejä, yksi tai useita. Jotkin niistä ovat hyvin yleisiä. Ne ovat hetkiä, jolloin ilmaantuu tiettyjä tekijöitä jotka heikentävät parisuhdetta.

“On helpompaa tulla nähdyksi hyvinvoivana kun olet rakastaja kuin silloin kun olet puoliso, sillä on helpompaa olla nokkela ja saada ajoitus kohdalleen aina silloin tällöin kuin joka päivä.”

-Honore de Balzac-

Pitkässä parisuhteessa on lähinnä neljä kriisin hetkeä: kun rakkaus päättyy, kun jompikumpi päättää virallistaa suhteen, kun lapset syntyvät ja lopuksi kun lapset lähtevät kotoa. Tutkitaan näitä kaikkia nyt hieman yksityiskohtaisemmin.

Lue myös: Mitä tehdä, kun rakkaus päättyy?

Parisuhdekriisit

1. Rakkauden päättyminen tai muuttuminen

Tämä on pitkän parisuhteen ensimmäinen tavallinen kriisi. Näin tapahtuu yleensä vuosi parisuhteen aloittamisen jälkeen. Tutkimukset sanovat, että sellainen rakkaus kestää keskimäärin noin kolme kuukautta. Sen vaikutukset kuitenkin kestävät hieman pidempään. Ei saa unohtaa, että tämä on aina tapauskohtaista ja kyse on pelkästään arviosta, jossa puhutaan keskiarvoista, ei yksittäisistä tapauksista.

Rakkauden päättyminen merkitsee taukoa romanttisesta ihanteesta. Toisin sanoen, lakkaamme näkemästä kumppanimme täydellisenä tai todella mahtavana ihmisenä. Tässä vaiheessa kaikki kumppanimme viat tulevat esiin. Se tarkoittaa odotusten uudelleenmuokkaamista ja samaan aikaan myös kriisejä. Monet pariskunnat, jotka vaikuttivat täydellisiltä aluksi, päätyvät eroon 1-1,5 vuoden sisällä. Se johtuu siitä, että ihanne muuttuu realismiksi.

2. Suhteen virallistaminen

Normaalisti noin kolme vuotta parisuhteen aloittamisen jälkeen ilmestyy toinen yleinen kriisi pitkille parisuhteille. Se on hetki, jolloin herää ajatus “seuraavalle tasolle menemisestä”. Siitä, päätetäänkö elää yhdessä vai ei. Kyseessä on jälleen uudelleenmuokkaus, joka johtaa hetkellisen epävakauden ilmestymiseen.

Tässä kohtaa parisuhde voi ottaa monia eri polkuja. Parhaimmassa tapauksessa molemmat osapuolet ovat samaa mieltä siitä eletäänkö yhdessä vai ei. Siinä toinen osapuoli hyväksytään aidosti ja parisuhde muuttuu kypsemmäksi. Jotkut eivät kuitenkaan ole samaa mieltä seuraavasta askeleesta. Sen takia on normaalia, että tämä johtaa taukoon tai pariskunta etääntyy toisistaan, mikä voi johtaa eroon.

3. Lapsen syntymä – kriisin hetki

Lapsen syntymä on myös yksi tekijöistä, joka pakottaa rakentamaan parisuhteen uudelleen. Se on yksi niistä hetkistä, jolloin jotkin parisuhteen rakoiluista voivat muuttua näkyviksi. Ratkaisemattomien konfliktien on myös tapana tulla uudelleen pintaan, jopa lapsuudesta lähtöisin olevat. Se, mikä näytti vakaalta, saattaa nyt alkaa horjua.

Tässä vaiheessa parisuhde tipahtaa toiselle sijalle, koska vanhemmuudesta tulee ensisijainen tehtävä. Lapsi priorisoidaan. Toisinaan syntyy erimielisyyksiä siinä, kuinka lapsi olisi paras kasvattaa. Toisinaan taas toinen vanhemmista ajattelee vastuun olevan niin suuri, että se on ylivoimaista. Näiden konfliktien käsittelemisen vaikeus voi johtaa eroon. Jos parisuhteessa onnistutaan käsittelemään vaikeudet, tulee perheestä vahvempi.

4. Tyhjä pesä ja uudet haasteet

Vaikka pariskunta onkin saattanut selvitä kaikista aikaisemmista vaiheista, tulee sen vielä kohdata hetki, jolloin lapset kasvavat ja muuttavat pois kotoa. Pariskunta on jälleen kerran kaksin monien vuosien jälkeen. Molemmat osapuolet ovat muuttuneet merkittävästi ajan kuluessa ja pariskunnan tulee käytännössä oppia tuntemaan ja tunnistamaan toisensa taas uudestaan.

Ennen vanhaan pariskunnat menivät naimisiin ja saivat lapsia nuorempana, ja sen takia tyhjän pesän kriisi ajoittui ennen 50 vuoden ikää. Tällaisissa tapauksissa monet pariskunnat tunsivat olevansa edelleen riittävän nuoria aloittaakseen jälleen alusta. Nykyään tämä jälleenkohtaaminen tapahtuu myöhemmin. Sen takia erot eivät ole kovinkaan yleisiä tässä vaiheessa, mutta hankalia konflikteja voi esiintyä ajoittain. Niiden ylittäminen voi johtaa parisuhteen nukkuvien puolien herättämiseen.

Vaikka molemmat pariskunnan osapuolet saattaisivatkin rakastaa toisiaan syvästi, ei se estä parisuhteen vaikeita hetkiä syntymästä. Vakaiden parisuhteiden kriisit ovat mahtavia tilaisuuksia vahvistaa pariskunnan välisiä siteitä ja antaa parisuhteelle enemmän syvyyttä ja sisältöä.