Vaikuttavatko suolistobakteerit tunteisiimme?

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas.

Kirjoittanut Eva Maria Rodríguez

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Jo vuosisatojen ajan on käytetty latinankielistä sanontaa “Mens sana in corpore sano”, joka on suomeksi käännettynä “Terve mieli terveessä ruumiissa”. Tämä sanonta näyttää pitävän edelleen paikkansa jopa tutkimustulosten valossa.

Vaikka sanonnan nykyinen tulkinta eroaa täysin sen alkuperäisestä merkityksestä, viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että terveessä ruumiissa asuu terve mieli, mikä voidaan ymmärtää usealla eri tasolla. Tätä teoriaa tukeva todiste on seuraavaksi esiteltävä tärkeä alan tutkimus viime vuosilta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suolistobakteerien, aivojen ja tunteiden välistä yhteyttä.

Jokin aika sitten tiedemiehet havaitsivat yllättävän yhteyden tunteiden ja suolistobakteerien välillä. Tämän johdosta suolistobakteereista on tullut viime vuosina tutkijoiden polttava puheenaihe.

Suolistobakteerien ja aivojen läheinen suhde

Tiedämme kaikki tunteen, kun meillä on perhosia vatsassa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tässä metaforassa on totta toinen puoli. Tutkijat ovat tarkastelleet 2000-luvun alusta lähtien suolistobakteerien ja mielenterveyden välistä yhteyttä.

Kyseessä ei ole kuitenkaan aivan uusi tutkimuskohde. Lääkärit ja tutkijat kirjoittivat paljon suolistobakteerien ja mielenterveyden välisestä yhteydestä jo 1900-luvun alusta lähtien. Tutkimuksen kohteena oli se, kuinka paksusuolen sisältö ja erityisesti siellä elävät haitalliset bakteerit voivat aiheuttaa väsymystä, masennusta ja neurooseja.

Tiedemiehet hylkäsivät aluksi ensimmäiset tutkimustulokset ja hypoteesit suolistobakteerien vaikutuksesta aivoihin eräänlaisena näennäistieteenä. Noin 15 vuotta sitten tutkijat alkoivat kuitenkin tarkastella uudelleen suolistobakteerien ja aivojen välistä yhteyttä. Samalla kun tutkijat ovat jatkaneet perehtymistään tähän aiheeseen, he ovat havainneet että aivojen ja suolistobakteerien välillä on tosiasiassa havaittavissa kaksisuuntaista vuorovaikutusta.

Aivot vaikuttavat immuunipuolustukseen ja ruoansulatuskanavan toimintaan. Nämä toiminnot voivat itse asiassa muuttaa suoliston mikrobiomin eli mikrobistojen koostumusta. Myös suolistobakteerit tuottavat neuroaktiivisia aineita eli keskushermostoon vaikuttavia aineita, neurotransmittereita eli aivojen välittäjäaineita ja muita metaboliitteja eli aineenvaihduntatuotteita, jotka vaikuttavat aivoihin.

Hiirille tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että jotkut näistä aineista voivat vaikuttaa veri-aivoesteen läpäisevyyteen eli permeabiliteettiin. Veri-aivoeste muodostaa nimensä mukaisesti fyysinen esteen, joka estää verenkierrossa olevia haitallisia aineita pääsemästä keskushermostoon ja aivoihin.

Suolistobakteerit ja mieliala

Joitakin vuosia sitten tutkijat alkoivat kohdistaa mielenkiintonsa niihin vaikutuksiin, joita suolistobakteereilla voi olla tunteille. Tutkijat havaitsivat, että suolistossa olevat mikro-organismit erittävät suuria määriä kemiallisia aineita. Niiden joukossa on samoja aineita, joita hermosolut eli neuronit käyttävät kemialliseen tiedonvälitykseen ja sitä kautta mielialan säätelyyn.

Näihin välittäjäaineisiin kuuluvat dopamiini, serotoniini ja gamma-aminovoihappo (GABA). Näillä välittäjäaineilla näyttää olevan oma roolinsa suoliston häiriöissä, joita tapahtuu samaan aikaan kun henkilöllä on voimakasta masennusta ja ahdistuneisuutta.

Tämän lisäksi olemme tienneet jo jonkin aikaa, että suuri osa ihmisen neurokemiallisesta tuotannosta saa alkunsa suolistosta. Nimenomaan sieltä käsin nämä kemialliset signaalit säätelevät ruokahalun ja kylläisyyden tunnetta sekä ruoansulatusta. Vasta muutama vuosi sitten tutkijat alkoivat ottaa huomioon mikrobien roolin näiden erityisten kemiallisten aineiden vapauttamisessa.

Aivojen ja suolistobakteerien välinen vuorovaikutus

Yhdysvaltojen Los Angelesissa sijaitsevan Kalifornian yliopiston eli UCLA:n tutkijat tunnistivat vastikään suoliston mikrobiston. Se on vuorovaikutuksessa niiden aivojen alueiden kanssa, jotka liittyvät mielialaan ja käyttäytymiseen. Kyseessä voi olla ensimmäinen kerta, kun tutkijat ovat tunnistaneet käyttäytymiseen ja neurobiologisiin ominaisuuksiin liittyvät erot, jotka ovat yhteydessä mikrobien koostumukseen terveillä ihmisillä. Tätä aikaisemmin tiedemiehet tekivät kaikki tämän alan tutkimukset eläimillä.

Tämä tutkimus vahvistaa sen, että aivojen ja suolistobakteerien välinen vuorovaikutus on tärkeää ihmisten terveyden ja käyttäytymisen kannalta. Aikaisemmat tutkimukset viittaavat siihen, että suoliston mikrobisto tai normaalifloora eli mikro-organismien yhteisö suolistossa voi vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja tunteisiin.

Voimme pohtia sitä, onko suolistolla vaikutusta aivoihin tai onko aivoilla vaikutusta suolistoon. Ei ole selvää, onko suolistolla vaikutusta aivoihin ja niiden kehitykseen tai päinvastoin. Alan tutkijat varoittavat vetämästä kausaalisia johtopäätöksiä, koska tämä on tuore tutkimusala. Suuri osa tämän alan laajoista tutkimuksista on vielä työn alla.

Suolistobakteerien merkitys

Tutkimustyö suolistobakteerien vaikutuksesta aivoihin on paraikaa tekeillä. Selvitettävänä on useita eri asioita. Tähän mennessä eri tutkimuksissa on tehty seuraavia johtopäätöksiä:

• Suoliston mikrobisto muodostaa suuren joukon bakteereja, joka on tärkeä toimivan aineenvaihdunnan ja aivojen tehokkaan toiminnan kannalta.
• Suoliston ja aivojen välinen viestintä tapahtuu hermosolujen välisten yhteyksien kautta.
• Suoliston mikrobisto on tärkeä ihmisen varhaisen kehityksen aikana ja se voi vaikuttaa aivojen stressiä sääteleviin yhteyksiin.
• Probiootit tai niin sanotut “hyvät bakteerit” voivat vaikuttaa myönteisesti mielialaoireisiin.

Suolistobakteereilla on epäilemättä tärkeitä vaikutuksia terveyteemme ja mielialaamme. Suolistobakteereja voi pitää osana monimutkaista ja monitahoista kehon viestintäjärjestelmää. On hyvinvointimme kannalta välttämätöntä, että säilytämme terveen tasapainon aivoissa. Sillä välin kun jäämme odottelemaan uusien tutkimusten julkaisemista, meidän pitäisi huolehtia kehostamme ja kuunnella elimistömme lähettämiä viestejä.