Vääristynyt rakkaus: mistä tietää, milloin rakkaus ei ole todellista

On olemassa monia asioita, jotka näyttävät rakkaudelta, mutta ovat kuitenkin jotain muuta. Ne ovat yleensä hyvin läheisiä ystävyyssuhteita, ja ne kestävät erityisen pitkään, mutta syvällä tässä ystävyyssuhteessa ei ole oikeaa rakkautta, vaan pelkkiä rajoituksia ja ongelmia, jotka yhdessä jatkavat tämän ihmissuhteen etenemistä. Surullista kyllä, vääristynyt rakkaus on aivan liian yleinen ongelma nykymaailmassamme.

Aidolle rakkaudelle on luonteenomaista, että kaksi ihmistä haluaa kasvaa yhdessä vanhaksi. Tämä viittaa anteliaisuuteen ja vapauteen. Mitä enemmän tämä rakkaus rohkaisee eri osapuolia yksilöllisyyteen, sitä aidompaa tämä rakkaus on. Ja tämä pitää sisällään kaikenlaisen rakkauden: vanhemman ja lapsen välisen, kumppanien välisen rakkauden, jne.

”Ei ole olemassakaan naamiota joka peittäisi todellisen rakkauden pitkäksi aikaa, tai naamiota joka väärentäisi rakkauden jota ei ole olemassa.”

-François de la Rochefoucauld-

Joskus todellinen rakkaus sekoitetaan muihin asioihin, jotka vaikuttavat olevan rakkautta, mutta eivät kuitenkaan ole. Näissä suhteissa on usein mukana todella vahvoja tunteita.

Ne koetaan suoraan sydämestä, mutta usein parisuhteessa ei ole olemassa kunnioitusta tai todellista toisen osapuolen arvostusta. Ne syntyvät itsekkäistä haluista tai tarpeista, ja he jatkavat tätä parisuhdetta, sillä he molemmat hyötyvät siitä jollain tavalla. Tässä on muutamia esimerkkejä:

Vääristynyt rakkaus: ylisuojeleminen

Ylisuojeleminen on yksi niistä asioista, joka vaikuttaa oikealta rakkaudelta, mutta ei ole sitä, eikä väliä kuinka paljon tuo ihminen näyttää välittävän. Se on käytöstä, jota ilmenee useimmiten lasten ja vanhempien välillä. Mutta se on myös yleistä parien kesken, ystävien välillä, ja myöskin muissa ihmissuhteissa.

Ylisuojeleminen on liiallista halua pitää joku, jota me pidämme haavoittuvaisena ja puolustuskyvyttömänä, turvassa niin, ettei hänelle tapahdu mitään. Kun me rakastamme jotakuta, tottakai me haluamme hänelle pelkästään hyvää.

Mutta ylisuojeleva ihminen näkee vaaraa paikoissa joissa sitä ei ole. Ja jos jokin vaara on olemassa, he liioittelevat sen vakavuudella. Ylisuojelevat ihmiset eivät yleensä ymmärrä sitä tosiasiaa, että me ihmiset opimme paljon huonoista kokemuksista.

Se, mikä tällaisessa parisuhteessa vallitsee ei ole rakkaus, vaan ahdistus. Hän, joka on ylisuojelevainen toista ihmistä kohtaan, heijastaa omia pelkojaan tähän henkilöön.

Ja kaiken lisäksi hän ei kykene estämään huonoja asioita tapahtumasta rakkaalleen. Täysin päinvastoin, itse asiassa. Hän päätyy musertamaan rakastaan peloilla, estäen tätä kasvamasta.

Vääristynyt rakkaus: rakkaidemme hallitseminen

Liiallinen halu hallita toista ihmistä muistuttaa joissain määrin ylisuojelemista, mutta se ei ole sama asia. Tässä tapauksessa henkilö yrittää itse asiassa vähätellä toista henkilöä.

Mitä hän viime kädessä todella haluaa, on että hänen ”rakkaansa” lakkaisi luottamasta itseensä ja että tämän seurauksena tästä tulisi riippuvainen.

Tällainen käytös nähdään rakkautena, mutta se ei ole sitä lainkaan. Toisinaan nämä ihmiset kasaavat taakkoja toisen henkilön harteille, ja toisinaan taas pitävät huolta hänestä.

He tekevät myös kaikkensa pitääkseen rakkaansa poissa “pahoista asioista”. Mutta tämä suojelu ei ole kuitenkaan ilmaista. He maksavat tämän ottamalla toisen vapauden ja itsemääräämisoikeuden pois. 

Heidän todellinen tarkoituksensa on saada henkilö olemaan heistä täysin riippuvainen. Ulkoapäin tämä voi näyttää siltä, että he yrittävät tehdä kumppaninsa onnelliseksi, mutta todellisuudessa he estävät kumppaneitaan elämästä omaa elämäänsä.

He manipuloivat tätä henkilöä niin, ettei tämä koskaan jätä heitä. Tämä on vääristynyttä rakkautta. Tämä on vain itsekästä kontrolloimista.

Riippuvuus ja vääristynyt rakkaus

Kontrolli ulkopuolella ja riippuvuus sisäpuolella – nämä ovat vääristyneen rakkauden ominaisuudet. Tällainen parisuhde on melko kummallinen, sillä yksi osapuoli laittaa kaikki tarpeensa ja turhautumisensa toiseen osapuoleen.

Tällä tavalla tämä osapuoli pakottaa toisen henkilön olemaan vastuussa hänen onnellisuudestaan. Tuloksena on eräänlainen isän tai äidin korvike, joka on aina paikalla täyttääkseen henkilön jokaisen toiveen.

Hän tarvitsee epätoivoisesti löytämäänsä ”ohjaajaa.” Loppujen lopuksi hän on kuin kilpi kaikille ongelmille. Näin hän voi välttää kohtaamasta omat ongelmansa, päätöksensä ja epäonnistumisensa.

Riippuvaisesta henkilöstä saattaa tuntua, että hän rakastaa tuota ihmistä syvästi, mutta todellisuudessa tässä parisuhteessa on kyse vain molemminpuolisesta hyväksikäytöstä.

Kaikki vääristyneen rakkauden muodot ovat haitallisia: ne kätkevät tilanteita, jotka kuuluisi käsitellä eri tavoin. Ne voivat näyttää rakkaudelta, mutta niillä on enemmän tekemistä jonkinlaisten neuroosien kanssa. Ja ne eivät melkeinpä koskaan päädy hyvin.

Ne saavat aikaan kipua ja ne haittaavat kasvua. Valitettavasti ne vaikuttavat olevan myös todella vahvoja, ja tämä taas päätyy satuttamaan mukana olevia ihmisiä enemmän kuin normaali parisuhde.