Työuupumus: kun rasitat itseäsi liiaksi

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Judith Francisco

Viimeisin päivitys: 31 lokakuuta, 2024

Työuupumus määritellään liiallisen työnteon aiheuttamaksi levottomuuden tunteeksi. Se on yleensä suora seuraus hyvin voimakkaasta tai pitkittyneestä stressistä, jossa paine kuluttaa lopulta ihmisen voimavarat kokonaan (psyykkiset puolustuskyvyt). Se on yleisempi auttavissa ammateissa (lääkärit, sairaanhoitajat, psykologit jne.).

Työuupumus on erilaista jokaisella ihmisellä, mutta yksi sen näkyvimmistä oireista on motivaation puute, mikä vähentää henkilön työn laatua ja määrää. Näin ollen voisi sanoa, että sitä pidetään fyysisen ja psyykkisen uupumuksen tilana, jonka aiheuttaa jatkuva ja liiallinen osallistuminen henkisesti kuluttaviin tilanteisiin. 

Christina Maslach, yksi huomattavimmista henkilöistä tällä alalla, määrittelee työuupumuksen henkiseksi uupumukseksi, joka johtaa motivaation puutteeseen, mikä puolestaan johtaa yleensä riittämättömyyden tai epäonnistumisen tunteisiin.

Kolme pääoiretta

• Psyykkinen väsymys ja uupumus: Työuupumuksesta kärsivät ihmiset tuntevat olevansa kykenemättömiä antamaan laadukasta apua tai tukea potilaalleen tai perheenjäsenelleen enää pidempään. Tämä saa heidän olonsa tuntumaan usein riittämättömältä ja avuttomalta. He eivät enää kykene antamaan itsestään muille. Usein tämä laajenee myös fyysiseksi uupumukseksi.
• Depersonalisaatio: Yllä mainitusta prosessista johtuen henkilö omaksuu välinpitämättömän asenteen. Hänestä tulee etäisempi potilasta tai perheenjäsentä kohtaan. Tämän seurauksena hän ei enää tee työtään tavalla, jolla hänen kuuluisi tai jolla hän tekisi sitä normaaleissa olosuhteissa.
• Henkilökohtaisen ja/tai ammatillisen täyttymyksen puutteesta johtuvat epäonnistumisen tunteet: Pitkällä aikavälillä työuupumuksesta kärsivä henkilö saa vähemmän tyydytystä työstään. Hän alkaa kokea epäonnistumisen tunteita tai tyytymättömyyttä. Hänellä ilmenee turhautumista, avuttomuutta (kuten viittasimme ensimmäisessä kohdassa), alhaista itsetuntoa ja pettymystä työhön liittyen.

Stressin ja uupumuksen noidankehä

Tämä muistuttaa hyvin paljon dominoefektiä tai noidankehää. Se ei kuitenkaan välttämättä tapahdu samassa järjestyksessä kaikilla henkilöillä, eikä se ole aina asteittaista. Se mitä kuitenkin yleensä aina tapahtuu, on “oireiden eskaloituminen”. Toisin sanoen ensimmäiset oireet johtavat kaikkeen muuhun, ellei muutosta tapahdu.

Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki auttavissa ammateissa olevat henkilöt kokisivat uupumusta. Jotkut vaikeaa työtä tekevät henkilöt, kuten saattohoitoa tai syöpähoitoa antavat, tulevat itse asiassa sen myötä vahvemmiksi. Tämä riippuu suuresti siitä, millaisia psyykkisen selviytymisen apukeinoja he käyttävät.

“Kuolemaa lähellä oleminen opettaa elämään.”

Työuupumuksesta selviytyminen

On tiettyjä tekijöitä (kokemukset, ihmiset, tilanteet jne.), joita emme voi muuttaa ja hallita mitenkään. Tapahtumia, jotka yksinkertaisesti ovat mitä ovat. Asioita, jotka haluaisimme muuttaa jollakin tavalla tai joiden emme toivoisi olevan edes olemassa.

Mutta… asiat ovat miten ovat. Pitääksemme huolta itsestämme meidän on erotettava toisistaan se, mitä voimme ja mitä emme voi tehdä. Tee ero sen välillä, mikä on ja mitä tulisi olla. Tämä suojelee sinua avuttomuudelta, turhautumiselta, syyllisyydeltä ja vihalta.

On tärkeää hyväksyä, että:

• Olemme vastuussa teoistamme, emme syyllisiä tapahtuviin asioihin. Näin ollen voimme aina valita, kuinka reagoimme siihen mitä tapahtuu.
• Meillä kaikilla on rajamme ja meidän täytyy pitää huolta ihmissuhteistamme. Sekä suhteesta itseemme että muihin ihmisiin.
• Tuska ja kärsimys vaikuttavat meihin. Se on normaalia, olemmehan vain ihmisiä. Mutta se auttaa meitä oppimaan enemmän itsestämme.
• Tunteilla on omat sääntönsä, eivätkä ne juuri tottele järjen määräyksiä. Tämä pätee silloinkin, jos olet terveysalan ammattilainen.

Tehokkaat apukeinot työuupumuksen selättämiseksi

Työuupumuksen selättämiseksi käytetään tavallisesti kahta melko tehokasta psyykkistä apukeinoa: hyväksyntää ja myötätuntoa. Ne molemmat auttavat vapauttamaan stressiä. Ne pitävät motivaatiomme ja tahdonvoimamme korkealla, niin että voimme suunnata energiamme ennakoivasti. Ennakoiminen koostuu päätösten tekemisestä itseään varten, vastuun ottamisesta omista teoistaan niitä perustelematta.

Hyväksyntä ja myötätunto auttavat myös asettamaan realistisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita. Ne ohjaavat meitä kohti menestystä ja saavutuksia. Kaikessa on kyse keskittymisestä siihen mitä haluat, ei siihen mitä pelkäät. Sen tehdäkseen on tärkeää etsiä oikeanlaista tietoa ja panostaa siihen aikaa. Yksi esimerkki on sellaisten tekniikoiden kuin tietoisuustaidon harjoittaminen, joka perustuu täydelliseen nykyhetkeen keskittymiseen.

Itsehallintastrategiat ovat myös tärkeitä tässä. Itsehallintastrategioilla tarkoitamme asioita, jotka auttavat meitä hallitsemaan omaa käyttäytymistämme. Näihin kuuluu psyykkinen, kognitiivinen ja motorinen käytös. Tarkoituksena on sopeutua paremmin eri tilanteisiin.

Pointti on lyhyesti yksinkertainen: saada takaisin hallinta tärkeistä henkilökohtaisista valinnoista (kuten elämän omistaminen muiden auttamiselle), mikä mahdollistaa sen tekemisen hyvin ja psyykkisen terveyden ylläpitämisen.