Tv-sarja Patria – kuinka kauan katkeruus voi muokata elämää?

Patria oli yli vuoden ajan myydyimpiä kirjoja Espanjassa. Tämä hyvin suosittu tarina on rehellinen kuvaus ETA:sta, baskilaisesta terroristijärjestöstä, sekä sen aiheuttamasta tuskasta ja ahdingosta. Nyt tarinasta voi nauttia TV-ruudulla HBO:n uuden sarjan myötä.
Tv-sarja Patria – kuinka kauan katkeruus voi muokata elämää?
Cristina Roda Rivera

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Cristina Roda Rivera.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Patria on Fernando Aramburun suositusta romaanista tehty sarja, jonka TV-sovituksesta vastasi käsikirjoittaja ja johtava tuottaja Aitor Gabilondo. Tämä kahdeksanosainen sarja julkaistiin HBO:lla sen jälkeen, kun se oli esitetty San Sebastianin elokuvajuhlilla.

Sarja kertoo tarinan kahdesta perheestä, joiden elämän mullistaa ETA, terroristijärjestö, joka murhasi 853 ihmistä yrittäessään painostaa hallitusta myöntämään itsenäisyyden Baskimaalle.

Kaunista Patriassa on se, että se ei ole poliittinen analyysi ETA:sta, vaan hyvin inhimillistä pohdintaa siitä, millaista elämä oli järjestöä kannattaville ja niille, jotka tulivat uhkailluiksi ja tapetuiksi ETA:n toimesta. Se ei yritä antaa synninpäästöä, verrata tai suhteellistaa aiheen vastakkaisia näkemyksiä.

Patria: keskiössä ei ole tarina, vaan tapa jolla se kerrotaan

40 vuoden ajan terroristijärjestö ETA harjoitti väkivaltaa yrittäessään saada valtaa ja olla ainoa Baskimaan asukkaiden näkökantojen ja toiveiden edustaja. Hyvin usein siviilit joutuivat heidän hyökkäystensä, kiristystensä ja uhkailujensa kohteiksi.

Espanja taisteli heitä vastaan puolisotilaallisilla joukoilla (GAL), joiden rahoituksesta vastasi valtio. Myös GAL:n jäsenet tappoivat ja kiduttivat ETA:n militantteja sekä niitä, joiden epäiltiin olevan ETA:n jäseniä. Tällaiset yritykset ETA:n tuhoamiseksi eivät yleensä muuta kuin vain oikeuttaneet terroristien teot ja toivat lisää ihmisiä heidän puolelleen.

Vuonna 2011 ETA julisti pysyvän aselevon. Vuonna 2017 he alkoivat luovuttaa aseitaan. Vuoden 2018 toukokuussa ryhmä lopulta virallisesti hajosi. He eivät anoneet anteeksiantoa, ja ympärillä olevat ihmiset kieltäytyivät ilmiantamasta heitä viranomaisille. Tämän seurauksena monet murhaajista ovat yhä vapaalla jalalla.

Kaksi naista, kaksi ideologiaa

Patria kertoo kahden aseellisen konfliktin tuhoaman baskiperheen elämäntarinan kolmen vuosikymmenen ajalta. Vuonna 2011 tehty ilmoitus ETA:n toiminnan lopettamisesta innosti Bittori-nimistä leskeä (jota esittää Lena Irureta) palaamaan kotikaupunkiinsa San Sebastianiin. Bittorin oli paettava kodistaan hänen aviomiehensä ja baskilaisen liikemiehen Txaton (jota näyttelee José Ramón Soroiz) murhan jälkeen.

Hänen paluunsa avaa paljon vanhoja haavoja, erityisesti hänen aiempien ystäviensä Mirenin (jota näyttelee Ane Gabarain) ja tämän aviomiehen Joxianin (Mikel Laskurain) kanssa. Nämä kaksi perhettä olivat erittäin läheisiä, kunnes yksi heistä joutui ETA:n kohteeksi. Miren kaipaa vastauksia, mutta ei ideologisen kostonhalun tunteen vuoksi. Hän haluaa vain tietää, murhasiko aviomiehen Joxe Mari (Joan Olivares), hänen ystävänsä poika. Hän tietää tämän olevan vankilassa, mutta ei tiedä mikä tämän rooli oli rikoksessa.

Tarina menneestä ja nykyisyydestä

Sarjan edetessä nähdään välähdyksiä näiden kahden perheen välisestä ystävyydestä menneisyydessä. Katsoja oppii nopeasti, että eräät tapahtumat merkitsevät käännekohtaa heidän suhteessaan. Pakollinen kannanotto perhe-, maantieteellisiin ja poliittisiin asioihin tuhoaa lopulta vahvimmatkin tunnesiteet.

Sarja palaa monta kertaa Txaton kuolemaan ja näyttää kohtauksen eri perspektiiveistä. Se näyttää, kuinka ETA kiristi ihmisiä ja paljasti heidät, ja kuinka tuo pelko ja kunnioituksen puute vaikutti ihmissuhteisiin.

Patria kuvaa rehellisesti sitä tuskaa, jota uhrien perheet kokevat, mutta se ei arkaile olla rehellinen myöskään siitä, keitä he olivat ja miksi he ovat sellaisia kuin ovat.

Patria kertoo ETA-terroristijärjestön uhreista

Patria: kun katkeruus hallitsee, edistystä ei voi tapahtua

Sarja näyttää sen psyykkisen tuhon, joka aiheuttaa haittaa ETA:n koskettamissa perheissä. Se, että ETA esimerkiksi luopui aseistaan, ei tarkoita etteikö olisi ihmisiä, jotka uskoivat murhan olevan ainoa keino saavuttaa päämääränsä. Kuten jo mainittiin, sarja yrittää antaa katsojalle käsityksen konfliktia ympäröivästä tragediasta.

Yrittämättä millään tavoin antaa synninpäästöä terroristeille sarja kuvaa nuoressa baskilaisessa nationalistissa tapahtuvan muutoksen. Tämä liittyy terroristiryhmään ystävänsä kanssa, koska se vaikuttaa jännittävältä seikkailulta. Se mikä alkaa kujeena päättyy kuitenkin henkilökohtaiseen helvettiin. Narratiivi on joskus niin tasapuolinen, että se vaikuttaa jopa olevan – tai on, riippuen keneltä kysytään – liian kiltti niille, jotka murhasivat ihmisiä lähietäisyydeltä sieppauksen jälkeen ja tappoivat lapsia.

Gabilondo päästää katsojan sisään pienen yhteisön elämään ja näyttää, millaista on elää uhan alla. Hän seuraa elämänmittaisen ystävyyden etenemistä kahden perheen välillä sen lopulta hajotessa vihaan. Katsoja seuraa, kuinka poliittinen ideologia muuttaa heitä ja epäinhimillistää heidän ihmissuhteensa.

Patriassa ei ole tilaa pinnallisille ajatuksille tai tunteille

Erityisen sydäntäsärkevä on Mirenin rooli, äiti, joka näyttää tuntevan poikaansa kohtaan ainoastaan katkeruutta, ei lainkaan myötätuntoa. Hänen antiteesinsä on hänen tyttärensä Arantxa (Loreto Mauleon), joka on riittävän rohkea tekemään ainoan todella vallankumouksellisen asian ja tunnustamaan ihmisyyden muissa. Hän taistelee ihmisissä olevan hyvän vuoksi, vaikka hän on kärsinyt niin paljon itsekin. Arantxa on pieni toivon liekki, joka lepattaa siinä pimeydessä, jota Patriassa on.

Tiivistettynä, sarja keskittyy vähemmän uskomuksiimme ja enemmän siihen, keitä me olemme: pieniä historian palasia, joita määrittelevät olosuhteet, jotka joskus tuovat meistä esiin pahimmat puolemme. Sarja herättää myös kysymyksiä, esimerkiksi sen, kuinka niin moni ihminen pystyi tukemaan tai hyväksymään terrorismin. Kuinka jokin ideologia voi tehdä ihmiset niin sokeiksi, että he pystyvät uhkaamaan, sieppaamaan tai murhaamaan muita ihmisiä? Miksi emme vieläkään tiedä vapaaksi päässeiden murhaajien henkilöllisyyttä? Miksi ne, jotka suorittivat tuollaisia hirmutekoja, eivät ole pyytäneet tekojaan anteeksi?


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.