Tunteensiirto on vahingollinen puolustusmekanismi
Tunteensiirto on yleinen puolustusmekanismi. Se ilmenee, kun sinun on vaikea käsitellä tiettyjä monimutkaisia tunteita tai tuntemuksia. Sen sijaan, että kohtaisit ne ja yrittäisit ymmärtää niitä, mielesi päättää ohjata ne toiseen sfääriin, ulottuvuuteen, käyttäytymiseen tai henkilöön.
On monia tilanteita, jotka vievät meidät tähän psykoemotionaaliseen prosessiin, ja ne saattavat kuulostaa sinusta tutulta. Esimerkiksi jos sinulla on esimies, joka saa sinut tuntemaan olosi stressaantuneeksi ja epämukavaksi. Tätä tilannetta ei ole helppo käsitellä, koska sinun on niin vaikea hallita kyseisiä negatiivisia valenssitunteita.
Sen sijaan heität kaiken halveksunnan, tuskasi ja epäoikeudenmukaisuuden tunteesi kumppanisi niskaan olemalla huonolla tuulella. Turhautumisesi ja sisäinen kärsimyksesi siirtyvät ulospäin sopeutumattomien reaktioiden kautta niitä kohtaan, jotka ne vähiten ansaitsevat. Tämä on erittäin epäterve tapa vapauttaa vihasi, koska se aiheuttaa lyhyellä aikavälillä katumusta ja yhä suurempaa epämukavuutta.
Tunteensiirto tai tunteen tukahduttaminen on hyödytöntä. Haitallinen tai ongelmallinen tunnetila ei vain säily, vaan se myös voimistuu. Katsotaanpa tarkemmin.
“ Se, minkä kiellät, alistaa sinut. Se, minkä hyväksyt, muuttaa sinut.”
-Carl Jung-
Tunteensiirto
Tunteiden siirtämisen käsite (verschiebung saksaksi) sai alkunsa Sigmund Freudilta. Se on tiedostamaton puolustusmekanismi, jonka mielesi aktivoi, kun se ei voi hyväksyä liian vihamielistä tunnetta. Sen sijaan mielesi syrjäyttää sen yrittäessään löytää sille hyväksyttävämmän kanavan ja vapauttaa siten kaikki siihen liittyvät jännitteet.
Psykoanalyysin isä Freud totesi, että ihmiset suorittavat monenlaisia “siirtoja”, kuten klassinen psykologinen projisointi. Tässä prosessissa, kun et hyväksy ongelmallista ulottuvuutta itsessäsi, “siirrät” sen muille. Siksi näet ympärilläsi olevissa ihmisissä vikoja, jotka ovat itse asiassa omiasi.
Freud kuitenkin selitti, että kaikki siirrot eivät ole negatiivisia. Sublimaatiossa esimerkiksi on kyse ei-hyväksyttävien seksuaalisten tunteiden siirtämisestä luoviin ympäristöihin. Toisaalta taide voidaan nähdä mekanismina ilmaista viattomalla ja katarttisella tavalla joitakin impulsseja, joita mielesi on vaikea hyväksyä.
Tunteensiirto on psyykkistä käyttäytymistä, jota teemme usein.
Puolustusmekanismit ovat resursseja, joita mielesi käyttää, kun se yrittää alitajuisesti ja lähes automaattisesti vähentää ahdistusta ja ristiriitoja palauttaakseen emotionaalisen tasapainosi.
Siirretty kieltäminen: kun et hyväksy sitä, mitä tunnet
Siirretty tunne ilmenee monin tavoin. Kaikkein toistuvin on kieltää se, mitä tunnet ja jopa se, mitä haluat. Otetaan esimerkki: Olet pitkään haaveillut ylennyksestä työpaikalla. Aina kun tilaisuus tulee, se evätään sinulta. Aina joku muu liikkuu ylöspäin, et sinä.
Lopulta mielesi, joka ei pysty käsittelemään niin paljoa turhautumista, vihaa, epäoikeudenmukaisuutta ja pettymystä, vakuuttaa sinut siitä, että et edes halunnut ylennystä. Kiellät tunteesi ja kiellät tavoitteesi. Tämä puolustusmekanismi asettaa sinut mukavuusalueelle, jossa elämä nähtävästi lakkaa satuttamasta sinua. Potentiaalisi puolestaan rajoittuu.
Tunteiden siirtäminen: tunne aggressiivisena aseena
Kaikki, mitä et ole hyväksynyt, olettanut tai käsitellyt, on kuitenkin edelleen olemassa. Tunteiden kieltäminen on kuin yrittäisi upottaa pallo veden alle. Lopulta se tulee esiin, voimalla. Joskus se jopa osuu sinuun. Näin tapahtuu siirretylle tunteelle.
Nämä ovat tilanteita, joissa olet kerännyt niin paljon turhautumista ja negatiivisuutta itseesi, että päädyt heittämään sen muiden päälle. Puhut ilkeästi kumppanillesi, sinulla on yhä vähemmän kärsivällisyyttä lastesi kanssa ja riitelet yhä enemmän ystäviesi kanssa.
Tunteiden siirtäminen johtaa monissa tapauksissa siihen, että tämä negatiivisuus imeytyy uhriinsa.
Tunteen ja käyttäytymisen siirto
Syrjäytetty tunne etsii kelvollisia kanavia ilmaista itseään. Nämä ovat joskus patologisia. Esimerkkejä voivat olla liikunnan harrastaminen tai taiteen luominen keinoina päästää ilmoille älykkäällä tavalla tunteita, joita et tarvitse selviytymiseen. Nämä käytösmallit ovat asianmukaisia ja positiivisia työkaluja.
Tunteet, joita et hyväksy, voivat kuitenkin kanavoitua myös itsesi vahingoittamisen kautta. Tämä on selvästi ongelmallinen ratkaisu, joka vaatii ammattilaisen apua.
Kuinka käsitellä näitä tilanteita?
Arthur J. Clark, St. Lawrencen yliopiston professori, laati mielenkiintoisen työn puolustusmekanismeista. Kirjassaan Defence Mechanisms in the Counseling Process (2012) hän analysoi, kuinka tunteensiirto on psykologisessa terapiassa yleisesti kohdattu prosessi.
Clark ehdottaa, että jos ihminen hymyilee silloin, kun asiat menevät pieleen, se johtuu siitä, että hänelle on tullut mieleen joku, joka voisi olla syyllinen. Mutta mitä tällaisissa olosuhteissa voidaan tehdä? Epäilemättä tärkeintä on olla tietoinen asiasta. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole yksinkertaista, koska tunteensiirto on automaattinen ja tiedostamaton prosessi.
Erilaiset tekniikat, kuten pohdiskelu ja kehystys, voivat auttaa. Ensimmäinen auttaa sinua tiedostamaan piilotetut huolesi, jotka välittyvät käyttäytymisessäsi muita kohtaan. Toinen on etäisyyden ottoa omasta todellisuudestasi, asioiden näkemistä laajemmasta perspektiivistä ja niiden tunteiden löytämistä, joita olet laiminlyönyt.
Loppujen lopuksi tunteiden syrjäyttäminen tekee elämästäsi paljon huonomman, ja siksi sinun tulee yrittää välttää sitä. Älä epäröi pyytää ammattiapua.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Arthur J. Clark, Defense Mechanisms in the Counselling Process (1998), Chap. 3: “Displacement”
- Baumeister RF, Dale K, Sommer KL. Freudian defense mechanisms and empirical findings in modern social psychology: Reaction formation, projection, displacement, undoing, isolation, sublimation, and denial. J Pers. 1998;66(6):1081-1124. doi:10.1111/1467-6494.00043
- Eric Berne, A Layman’s Guide to Psychiatry and Psychoanalysis (1976) p. 399
- Mark Krupnick, Displacement: Derrida and After (1983)
- Mohiyeddini C, Bauer S, Semple S. Displacement behaviour is associated with reduced stress levels among men but not women. PLoS ONE. 2013;8(2):e56355. doi:10.1371/journal.pone.0056355
- Waqas A, Naveed S, Aedma KK, Tariq M, Afzaal T. Exploring clusters of defense styles, psychiatric symptoms and academic achievements among medical students: A cross-sectional study in Pakistan. BMC Res Notes. 2018;11(1):782. doi:10.1186/s13104-018-3876-6