Kuusi tietoisuuden tyyppiä
Tietoisuus on henkinen prosessi, jonka kautta pystyt havaitsemaan yksilöllisyytesi ajatuksillasi, tunteillasi, muistoillasi, tuntemuksillasi ja ympäristölläsi. Tämän kyvyn ansiosta pystyt tunnistamaan, ymmärtämään ja arvioimaan omaa ja muiden olemassaoloa. Pohjimmiltaan tietoisuus on kokemus itsestäsi ja ympäröivästä maailmasta.
Kun kehityt eri yhteyksissä, kokemuksesi ja ymmärryksesi muista ja itsestäsi muuttuvat. Nämä muutokset johtavat erilaisten tietoisuuden muotojen ilmestymiseen, jotka auttavat sinua saamaan yhteyden todellisuudessa tapahtuvaan, sekä sisäiseen että ulkoiseen. Seuraavaksi esittelemme kuusi tietoisuuden tyyppiä.
6 tietoisuuden tyyppiä
Ihmisessä esiintyvien erilaisten tietoisuustyyppien joukossa löydämme seuraavat:
1. Yksilöllinen tietoisuus
Tämä on sen tyyppinen tietoisuus, joka sinulla on itsestäsi tietyssä kontekstissa. Sen avulla voit määrittää, mikä on sinulle hyvää ja mikä huonoa, jolloin voit tehdä elämänsuunnitelmia. Yksilöllinen tietoisuus edistää itsen tunnistamista erityisenä henkilönä, erilaisena kuin muut.
Mutta yksilöllisyys, johon tämä tietoisuus upottaa sinut, voi lopulta vieraannuttaa sinut maailmasta ja muista ihmisistä. Vaikka tämä tietoisuuden muoto antaa sinun tuntea itseäsi, se voi myös aiheuttaa tai pahentaa yksinäisyyden tunnetta.
2. Sosiaalinen tietoisuus
Sosiaalinen tietoisuus antaa sinun tuntea muita ja yhteiskuntaa. Sen avulla pystyt pohtimaan, mikä on parasta tai pahinta yhteiskunnalle, ja ymmärtämään itsesi sosiaalisena olentona, joka on liitetty yhteisöön.
Tämän tietoisuuden ansiosta pystyt tunnistamaan ongelmat ja tarpeet, joita ihmisillä on ryhmässä tai yhteisössä. Se on tärkeä taistelussa yhteiskunnallisen muutoksen, vapautumisen, oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen hyvinvoinnin puolesta. Toisinaan tällainen tietoisuus jää nykyisen individualistisen mallin varjoon, jossa yhteys sinun, sosiaalisena olennon, ja tietoisuuden omasta olemassaolosta välillä on laimentunut (Tum, 2012).
3. Emotionaalinen tietoisuus
Tämäntyyppinen tietoisuus viittaa kykyyn tulla tietoiseksi omista tunteistasi ja muiden tunteista. Se koostuu kolmesta elementistä (Bisquerra ja Pérez, 2007):
- Omien tunteiden tiedostaminen. Kyky havaita tarkasti omat tunteesi ja tuntemuksesi sekä tunnistaa ja merkitä ne.
- Tunteiden nimeäminen. Kulttuurikontekstiisi sopivan tunnesanaston ja ilmaisujen käytön tehokkuus.
- Toisten tunteiden ymmärtäminen. Kyky havaita tarkasti muiden tunteita ja näkökulmia ja osallistua empaattisesti heidän tunnekokemuksiinsa.
4. Aikatietoisuus
Tämä koskee tietoisuuttasi ajan kulumisesta. Tämäntyyppinen tietoisuus on myös tietoisuutta itsestäsi. Todellakin, aika on jotain mitä olet, se muodostaa sinut, ja siksi se on tietoisuutta itsestäsi.
Ymmärrys siitä, että aika virtaa nykyisyydestä tulevaisuuteen, johtuu suurelta osin aikatietoisuudestasi. Itsesi havaitseminen tällä aikajanalla on sinut määrittävän tietoisuuden perusominaisuus. Tällä tavalla me kaikki päädymme jatkuvasti olemaan menneisyyttä, joka on lakannut olemasta, ja tulevaisuutta, jota ei vielä ole (Cox, 2020).
5. Psykologinen tietoisuus
Tämäntyyppinen tietoisuus viittaa kykyyn tutkia itseäsi ja tutkia ja analysoida paikkaasi maailmassa. Psykologiselle tietoisuudelle on ominaista myös se, että pystyt tunnistamaan oman ja muiden toimien merkityksen. Se auttaa sinua ymmärtämään kaiken käytöksen taustalla olevat motiivit ja aikomukset.
Psykologinen tietoisuus liittyy kykyyn nähdä ajatusten, tunteiden ja tekojen väliset suhteet, jotta voidaan oppia kokemusten ja käyttäytymisen merkityksiä ja syitä (Appelbaum, 1973). Se merkitsee prosessia, jossa pohditaan psykologisia prosesseja, suhteita ja merkityksiä affektiivisen ja älyllisen ulottuvuuden kautta (Hall, 1992).
6. Moraalinen omatunto
Tämä on tietoisuus säännöistä ja moraalinormeista. Se haastaa sinut siitä, mitä sinun pitäisi tehdä, mikä on oikein ja mikä väärin, hyvästä ja pahasta. Moraalisen tietoisuuden avulla voit erottaa niiden välillä, mitä pidetään hyvänä, hyväksyttävänä ja sopivana ja mikä on huonoa, sopimatonta tai epäasiallista.
Moraalinen omatunto perustuu järkeen ja ulkoisten elementtien olemassaoloon, jotka mahdollistavat sen oikeellisuuden arvioinnin (Valderrama ja López, 2011). Siitä antamasi tuomiot ovat läsnä jokaisessa suorittamassasi teossa. Mahdollisuus toimia sen mukaisesti vastaa halua olla sopusoinnussa uskomusten ja arvojen kanssa.
Nämä kuusi tietoisuuden tyyppiä antavat meille mahdollisuuden vahvistaa, että kaikki tietoisuus syntyy relaatioprosessista, subjektin ja objektin välisestä vuorovaikutuksesta. Se on tahallinen prosessi, joka sisältää aina jotain muuta. Loppujen lopuksi tietoisuus on aina tietoisuutta jostakin. Se voi olla yksilö, yhteiskunta, aika, tunteet, mieli tai moraali. Mikään tietoisuus ei ole eristetty maailmasta, se on aina yhteydessä siihen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Appelbaum, S. A. (1973). Psychological-mindedness: Word, concept and essence. International Journal of Psycho-Analysis, 54, 35-46.
- Bisquerra, R. y Pérez, N. (2007). Las competencias emocionales. UNED Educación XX1, 10, 61-82.
- Cox, G. (2020). Guía existencialista para la muerte, el universo y la nada. Alianza Editorial.
- Hall, J. A. (1992). Psychological-mindedness: A conceptual model. American Journal of psychotherapy, 46(1), 131-140.
- Tum, R. M. (2012). Humanismo y conciencia social: herramientas para transformar el mundo. Estudios Sociales. Revista de Alimentación Contemporánea y Desarrollo Regional, (2), 13-27.
- Valderrama, A. y López, R. (2011). Conciencia moral: ampliando su aplicación en salud. Aspectos teóricos y prácticos de los juicios de conciencia en Chile. Acta bioethica, 17(2), 179-188.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.