"Tee se itse": uusi pandemian aikainen trendi

Leivän leipominen, neulonta, ompelu, puutarhanhoito... Karanteeni tuo taas esiin tee se itse -käsillä tekemisen ilon, josta on suurta hyötyä aivoille, sillä se vähentää ahdistusta ja stressiä. Lue lisää nykyisen pandemian aiheuttamasta "tee se itse" -trendistä tästä artikkelista.
"Tee se itse": uusi pandemian aikainen trendi
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Karanteeni ei ole ainoastaan muuttanut rutiineja. Se on myös jollakin tapaa pakottanut meidät kehittämään kekseliäisyyttä ja löytämään käyttämättömiä taitoja. Tee se itse -trendi on myös luonteenomaista tällä pandemiakaudella, kun ruoanlaittoa, rakentamista ja jopa hiustenleikkuuta on improvisoitu itse kotona.

Tarkoittaako tämä sitä, että lakkaamme käymästä leipomossa päivittäin ja leikkaamme itse hiuksemme, kun palaamme takaisin normaaliin tilaan? Vastaus on tietenkin kielteinen.

Kun palaamme takaisin normaaliin elämänrytmiin siihen kuuluvien velvollisuuksien kanssa, kohtaamme monia haasteita, siitä ei ole epäilystäkään. Emme kuitenkaan lakkaa hyödyntämästä eri ammattilaisten tarjoamia peruspalveluita.

Vaikeina aikoina syntyy kuitenkin aina suuria parannuksia, kun odottamattomia puutteita ilmenee. Olemme nähneet esimerkiksi kuinka naapuruston miehet ja naiset alkoivat kaikki valmistaa kasvosuojia solidaarisuuden nimissä. Nyt jotkut ihmiset valmistavat niitä itse kotona tilaustyönä, jotta ne sopivat paremmin lasten makuun ja tyyliin.

Monet ovat opetelleet ompelemaan, laittamaan ruokaa ja jopa viljelemään pientä puutarhaa. Useimmiten emme kuitenkaan tee sitä velvollisuudesta tai siksi, että meiltä puuttuu tiettyjä tuotteita. Se on vain tapa saada aika kulumaan, vapauttaa mielikuvitus ja tehdä päivistä siedettävämpiä tällaisina karanteeniaikoina, jotka ovat kasvattaneet ympärillemme fyysisiä ja henkisiä seiniä.

Tee se itse -hiustenleikkuu.

Tee se itse: pikemminkin ilo kuin tarve

Viimeisen muutaman viikon aikana sosiaalinen verkko on ollut täynnä kuvia ihmisten keittiössä vietetyn ajan tuloksista. Olemme nähneet kaikenlaisia eri leipiä. Ihmiset ovat yllättäneet meidät uskomattomilla ja toistaan houkuttelevimmilla jälkiruokaresepteillään – jotkut onnistuneempia kuin toiset.

Viimeisimpänä trendinä on ollut gnocchi. Ja jos karanteenipäiviä on edessä vielä lisää, alkaa varmasti jokin uusi ruokatrendi.

Tällaisella “tee se itse” -liikkeellä on tarttuva vaikutus. Instagramissa näkemämme asiat herättävät uteliaisuutemme ja halumme imitoida näitä aktiviteetteja. Se on tarkoittanut sitä, että muutamien viikkojen aikana yleisimmin kaupasta ostettuja tuotteita ovat olleet hiiva ja jauhot.

Huolimatta siitä, että tällainen käytös on yhä mielenkiintoista psykologisesta näkökulmasta katsottuna, tulee meidän täsmentää yhtä näkökulmaa kaikkeen tähän liittyen.

On totta, että ei ole viisasta käydä kaupassa päivittäin ja toisinaan kaipaamme tuoretta leipää tai leivonnaisia. Jos monet ihmiset ovat kuitenkin siirtyneet keittiöön, ei se johdu välttämättömyydestä, vaan ilosta ja ajan kuluttamisesta.

Käsillä tekeminen on terapeuttista ja vähentää masennusta

Kaikki kohtaavat karanteeniajan omalla tavallaan. On aivan yhtä oikein päättää elää rennompaa elämää ja tehdä niin vähän asioita kuin vain mahdollista, kuin myös harrastaa jatkuvasti jotakin aktiviteettia toisensa jälkeen.

Oli miten oli, tee se itse -liikkeellä on etu, jota on tärkeä korostaa. Käsillä tekeminen sekä manuaaliset ja luovat tehtävät edistävät aivojen terveyttä ja vähentävät masennusta.

Aiheesta on tehty myös erittäin mielenkiintoinen kirja. Yhdysvaltojen Richmondin yliopiston aivotutkija, tohtori Kelly Lambert, on kirjoittanut kirjan nimeltä “Lifting depression: a neuroscientist’s hands-on approach to activating your brain’s healing power”.

Aktiviteetit, kuten esimerkiksi ruoanlaitto, ompelu, neulonta, maalaus, piirtäminen ja maanviljely, keskittävät huomiomme tähän hetkeen. Ne säätelevät tunteita, vähentävät stressiä ja lisäävät jopa aivojen plastisuutta. Voimme ehdottomasti sanoa, että tällaiset tehtävät ovat ihanteellisia nykyaikana.

Nainen neuloo.

Tee se itse ja huomaat kuinka itsenäinen olet

Jotkut ihmiset ovat aloittaneet viljelyprojektinsa parvekkeelta tai pienestä puutarhasta. Siemenien istuttaminen, niiden kasvun tarkkaileminen sekä vihannesten itäminen saavat ihmiset tajuamaan, että he voivat syödä itse kasvattamiaan kasviksia.

Leivän leipominen, omien hiusten leikkaaminen, ompeleminen tai jopa nettikurssin aloittaminen auttavat ihmisiä huomaamaan, kuinka he voivat pienellä tavalla saavuttaa paljon lähtemättä kotoa.

On totta, että voimme olla (nöyrän) omatoimisia hyvin rajoitetusti tietyissä asioissa ja palveluissa, mutta se on kuitenkin alku. Ehkä tämä karanteeniaika tuo kaikissa meissä esiin kaksi asiaa.

Ensimmäinen on lisääntynyt arvostus kaikkia niitä ihmisiä kohtaan, jotka takaavat päivittäisen toimeentulomme (kuten esimerkiksi kaupan henkilökunta ja maanviljelijät).

Toinen on se, että tämän “tee se itse” -trendin avulla kaikki pystyvät tekemään monia asioita. Ja sen lisäksi oikeasti nautimme niiden tekemisestä.

Käsillä tekeminen on todella palkitsevaa ja tarkoittaa sitä, että arvostamme sitä paljon enemmän. Ehkä tulemmekin siis käyttämään sitä tulevaisuudessa pienen orgaanisen puutarhan luomiseen tai terveellisemmin syömiseen käyttämällä omia reseptejä ja välttämällä kauppojen pakaste- tai valmisruokahyllyjä. Tämä kaikki antaa hieman ajattelemisen aihetta!


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Heuninckx, S., Wenderoth, L., & Swinnen, S. (2008). Systems Neuroplasticity in the Aging Brain: Recruiting Additional Neural Resources for Successful Motor Performance in Elderly Persons. Journal of Neuroscience, 28 (1) 91-99; DOI: https://doi.org/10.1523/JNEUROSCI.3300-07.2008
  • Kays, Jill L., et al. (2012). The Dynamic Brain: Neuroplasticity and Mental Health. The Journal of Nuropsychiatry and Clinical Neurosciences. https://doi.org/10.1176/appi.neuropsych.12050109
  • Lambert, Kelly (2010) Lifting Depression: A Neuroscientist’s Hands-On Approach to Activating Your Brain’s Healing Power. Basic Books.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.