Syyt jatkuvaan hylätyksi tulemisen pelkoon

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Raquel Lemos Rodríguez

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Jotkut ihmiset kärsivät jatkuvasta hylätyksi tulemisen pelosta. Tämä pelko tekee heidän elämästään vaikeaa, sillä he pelkäävät jatkuvasti, että muut hylkäävät heidät. He huomaavat kaiken. He analysoivat jokaisen sanan vahvistaakseen pelkonsa. He ajattelevat asioita kuten: ’’Hän ei halua olla kanssani. En merkitse hänelle mitään. Hän ei rakasta minua.’’

Kun aloitamme parisuhteen ja pelkäämme että kumppanimme hylkää meidät, se saattaakin tapahtua. Tämä johtuu siitä, että tämä pelko on niin suurta, että siitä tulee epäterveellinen kiintymys. Tämä pelko saa toisen osapuolen kontrolloimaan, herjaamaan ja epäilemään kumppaniaan. Tämä vahingoittaa suhdetta ja se voi johtaa eroon.

Ihmissuhteet muuttuvat ajan myötä. Ystävämme saattavat yhtenä päivänä päättää, etteivät he halua olla enää ystäviämme. Elämät ja ihmissuhteet muuttuvat. Valitettavasti jatkuva hylätyksi tulemisen pelko ei anna meidän hyväksyä tätä. Hylätyksi tulemisen pelko saa meidät uskomaan, että kaikki muutokset ihmissuhteissa ovat negatiivisia.

Lapsuudessa kehittyvä kiintymys

Ymmärtääksemme ihmisiä, jotka kärsivät jatkuvasta hylätyksi tulemisen pelosta, meidän on keskityttävä heidän lapsuuteensa. Tavallisesti emme muista lapsuudestamme oikein mitään. Kuitenkin eräs todella tärkeä asia, joka määrittelee aikuisuuden parisuhteemme, on luotu tämän vaiheen aikana: kiintymys.

“Voidakseen olla itsenäinen ja itsevarma aikuinen, hänen on oltava riippuvainen, kiintynyt ja tuettu lapsi. Toisin sanoen, rakastettu.”

-Sue Gerhardt-

Kiintymys on emotionaalinen side, jonka kaikki lapset muodostavat huoltajaansa. Huoltajat ovat ihmisiä, jotka täyttävät lasten tarpeet ja saavat heidät tuntemaan olevansa turvassa. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että kun aikuisella kehittyy aikuisuudessa hylätyksi tulemisen pelkoa, se johtuu siitä, että heidän kiintymyksensä ei ole kehittynyt terveellisellä tavalla. Heidän lapsuudestaan siis puuttui jotain. Katsotaanpa aihetta pidemmälle.

Tekijät, jotka johtavat hylätyksi tulemisen pelkoon

• Rakkauden puute. Jos lapsen huoltaja ei halaa häntä tai osoita minkäänlaista fyysistä rakkautta, lapsi kasvaa tuntien rakkauden puutetta. Tämä saattaa tapahtua myös silloin, jos vanhemmat eivät yleensäkään sano mitään mukavaa lapsilleen.
• Poissaolevat huoltajat. Hylätyksi tulemisen pelosta kärsivät henkilöt uskovat, etteivät heidän vanhempansa tarjonneet heille tarpeeksi rakkautta. Ehkä huoltajat olivat liian keskittyneitä omaan suhteeseensa, tai he olivat liian kiireellisiä, tai yksinkertaisesti vain poissaolevia. Tämä poissaolo vaikuttaa lapsiin syvästi.
• Vanhempien suhde. Vanhempien suhde auttaa lasta uskomaan, ettei häntä jätetä. Uskottomuus on esimerkiksi todella tuhoavaa lapsen turvallisuuden tunteelle. Tämä saa heidät uskomaan, että kaikki ihmiset ovat pettureita ja että heidän kumppaninsa tulee myös jättämään heidät.

Jatkuva hylätyksi tulemisen pelko on todella rasittavaa, mutta se on puolustusmekanismi, jonka ihmiset kehittävät lapsuudessa. Sen sijaan että heille kehittyisi itsevarma kiintymys, näille ihmisille kehittyy epävarma kiintymys. Tästä johtuen henkilö ei luota kumppaniinsa ja on todella varovainen. Hän on myös riippuvainen siitä, että hänen kumppaninsa tyydyttää hänen rakkautensa tarpeet.

Samojen kuvioiden toisto

Jos koet jatkuvaa hylätyksi tulemisen pelkoa, saattaa olla, että olet ollut suhteissa joissa kumppanisi on pettänyt sinua, joissa kumppanisi on ollut liian kiintynyt omiin vanhempiinsa, tai hän ei kiinnittänyt tarpeeksi huomiota sinuun. Alitajuntaisesti toistat vain samat hylätyksi tulemisen kuviot, jotka tapahtuivat jo lapsuudessa. Ero on siinä, että nyt sama tapahtuu eri asiayhteyksissä ja muiden ihmisten kanssa.

Kun viimein oivallamme että suhteemme vanhempiimme on vaikuttanut aikuiseen elämäämme, saatamme suuttua heille tai syyttää heitä. Muistakaamme kuitenkin, että he tekivät parhaansa. Nyt kun olemme aikuisia, olemme yksin vastuussa tekemistämme päätöksistä. Muiden syyttäminen ei auta lainkaan. Meidän on vain nähtävä itse vaivaa.

Paras tapa parantaa tällainen lapsuudessa opittu kiintymyskaava on tehdä töitä itsetunnon eteen. Tämä auttaa olemasta riippuvainen siitä, että muut täyttävät tarpeemme. Itsetunnon kehittäminen auttaa luottamaan sekä itseemme ja muihin. Tällä tavalla voimme ehkä muodostaa terveempiä suhteita.

Muistakaamme, ettemme voi peruuttaa sitä, mitä lapsuudessamme on tapahtunut. Voimme kuitenkin tehdä töitä itsemme eteen ja ratkaista ongelmamme. Hallitkaamme omia tunteitamme. Tie terveisiin suhteisiin ei ole helppo, mutta se on sen arvoinen.