Syypää tekemiisi virheisiin voi olla kognitiivinen vinouma

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Roberto Muelas Lobato

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Teemme päivän aikana paljon päätöksiä. Useimmat niistä silmänrapäyksessä ja lähes ajattelematta. Vain harvoin pohdimme juurta jaksain jokaisen mahdollisen vaihtoehdon seurauksia, vaan ratkaisu valitaan lähes sokeasti. Kognitiivinen vinouma ohjaa ajatteluasi.

Muulloin, etenkin kun kyseessä on tärkeä päätös, punnitsemme kaikkia asiaan liittyviä tietoja tehdäksemme parhaan mahdollisen päätöksen. Kuinka ollakaan, päätöksenteon ja valittujen ratkaisujen taustalla on jotakin sellaista, mihin emme yleensä kiinnitä huomiota. Kyseessä on kognitiivinen vinouma. Se voi olla kohtalokasta, sillä se saattaa johtaa epärealistisiin ja huonoihin päätöksiin.

Kognitiivinen ja heuristinen vääristymä eivät kuitenkaan itsessään ole vaarallisia. Ne ovat itse asiassa kuin mielen oikopolkuja. Oikopolku, joka voi toki saattaa meidät pulaan, mutta oikopolku kuitenkin. Kuvailemme niitä oikoreitteinä, koska käytämme niitä säästääksemme mielen energiaa (kognitiivisia resursseja).

Otetaanpa esimerkki, että menet baariin ja mietit puolen tunnin ajan minkä juoman tilaisit. Mietit erikseen jokaisen juoman arvoa ja otat todella aikaa parhaan vaihtoehdon pohdintaan.

Tällaisen mentaalienergian tuhlauksen jälkeen sinua väsyttää. Hukkasit aikaa, jonka olisit voinut käyttää muihin asioihin. Heuristinen ja kognitiivinen vinouma nopeuttavat ajatusprosessia. Ne säästävät resursseja muihin, tärkeämpiin tehtäviin.

Kaksi ajattelutapaa

Daniel Kahnemanin mukaan on olemassa kaksi ajattelutapaa. Hän kutsuu niitä “nopeaksi ajatteluksi” ja “hitaaksi ajatteluksi”. Ensiksi mainitussa, nopean ajattelun mallissa ihminen ajattelee automaattiohjauksella, tavallisesti alitajunnan tasolla. Tunteet ovat tärkeässä asemassa tällaisessa ajatteluprosessissa. Seurauksena on, että usein stereotypiat vaikuttavat ajatuksiimme.

Hitaan ajattelun tehtävänä on ohjata intuitiotamme. Joskus siitä on apua, mutta toisinaan se voi pettää meidät. Tämä harkitseva ajattelutyyli on harvinaisempaa ja vaatii enemmän ponnistelua.

Tällainen ajattelu tapahtuu tietoisesti, loogisesti ja harkitusti – täysin päinvastoin kuin nopea ajattelu. Sen päätarkoituksena on tehdä lopullisia päätöksiä. Voidaan ajatella, että se vastaa nopean ajattelun tuottaman intuition tarkkailusta ja hallinnasta.

Ensiksi mainittu ajattelutapa on toista hallitsevampi. Toisaalta hitaalla ajattelulla on taipumus laiskuuteen. Yleensä sallimme nopean ajattelun ohjata meitä, ja kuten voit kuvitella, sillä on seurauksensa.

Teemme nopeita johtopäätöksiä ja yliarvioimme ensivaikutelman merkityksen. Erehdymme sattumanvaraisissa ihmissuhteissa ja luotamme liikaa siihen, minkä jo tiedämme. Nopeaan ajatteluun antautuessamme meillä on tapana jättää huomoimatta muu saatavilla oleva tieto.

Heuristinen ajattelu

Heuristinen ajattelu määritellään oikotienä aktiivisiin mielen prosesseihin. Sellaisenaan se on mielen voimavaroja säästävää tai säännöstelevää toimintaa. Olettaen, että kognitiivinen (mielen) kapasiteettimme on rajallinen, voimavaroja täytyy jakaa. Suurin osa omistetaan eniten ponnisteluja vaativille asioille, kuten huolet, toimet, ihmiset jne.

On helppoa mennä eteenpäin kiinnittämättä asioihin sen kummemmin huomiota. Jos kuitenkin kohtaamme vaikeuksia ja epäonnistumisen mahdollisuuden, silloin otamme käyttöön enemmän kognitiivisia voimavarojamme. Kiinnitämme huomiota ja siirrämme katseen eteenpäin.

Yleisiä heuristiikkoja

• Saatavuuden heuristiikka: Hyödynnämme tätä arvioidessamme jonkin tapahtumisen todennäköisyyttä. Tällöin arviomme perustuu meillä jo olevaan tietoon. Esimerkiksi TV:ssä näkyy paljon väkivaltaa, minkä vuoksi ahkerat TV:n katselijat tyypillisesti pitävät väkivallan määrää suurempana kuin sitä harvemmin katsovat.
• Simulaation heuristiikka: Tämä tarkoittaa taipumusta arvioida jonkin tapahtumisen todennäköisyyttä sen perusteella kuinka helppoa se on kuvitella. Jonkin tapahtuminen tuntuu sitä todennäköisemmältä, mitä helpompaa se on kuvitella. Esimerkiksi terrori-iskun tapahtuessa on helppo kuvitella, että asialla olivat jihadistit. On helpompaa uskoa niin kuin että vastuussa olisi ollut jokin toinen ryhmä. Joko siitä syystä, että muut ryhmät hyökkäävät harvemmin, tai koska niillä on yleensä erilaiset toimintatavat.
• Ankkuroinnin heuristiikka: Käytämme tätä selventämään epäilyksiä. On olemassa jokin kiintopiste, ankkuri, jota mukautamme päätelmän muodostamiseksi. Otetaan esimerkiksi kuvitteellinen tilanne, jossa joukkueeni voitti mestaruuden viime vuonna. Tänä vuonna uskon uuden voiton olevan vieläkin todennäköisempää, vaikka olemme voittaneet vasta kerran.
• Edustavuuden heuristiikka: Päättelyä siitä, että ärsykkeen (ihminen, toiminta, tapahtuma) todennäköisyys kuuluu tiettyyn kategoriaan. Sanotaan esimerkiksi, että tunnet jonkun, joka oli koulussa todella taitava tieteissä. Vuosia myöhemmin näet hänet valkoisessa takissa. Oletat, että kohtaamasi henkilö on tiedemies, ei teurastaja. Todellisuudessa sinulla ei kuitenkaan ole mitään mahdollisuutta tietää sitä.

Kognitiivinen vinouma

Kognitiiviset vinoumat ovat psykologisia ilmiöitä, jotka vääristävät ajatteluamme. Samoin kuten heuristiikat, vinoumat toimivat kognitiivisten resurssien säästäjinä. Nämä vinoumat voivat johtaa melko vakavien virheiden tekemiseen. Tietyissä asiayhteyksissä ne kuitenkin voivat olla hyödyllisiä auttaen meitä tekemään päätöksiä nopeammin ja tehokkaammin.

Tavanomaisia esimerkkejä kognitiivisista vinoumista

• Vahvistusharha: Taipumus tutkia tai tulkita tietoa tavalla, joka vahvistaa jo olemassa olevia uskomuksiamme. Jos sijoitat osakkeisiin, etsit käsiisi artikkeleita ja blogeja, jotka vahvistavat mielikuviasi sijoittamisesta. Todennäköisesti samalla sivuutat omasta mielipiteestäsi poikkeavat kommentit. Samoin auto-ostoksilla etsit auton hyviä ominaisuuksia korostavia mielipiteitä. Tällä tavalla saat päätöksellesi vahvistuksen.
• Yksimielisyysharha: Taipumus uskoa, että omat mielipiteet, uskomukset, arvot ja tavat ovat muun väestön keskuudessa yleisempiä kuin ne todella ovat. Jos olen kuolemantuomiota vastaan, uskon, että useimmat saman maan ihmiset ajattelevat kanssani samalla tavalla.
• Keskeinen syytösharha: Tunnetaan myös vastaavuusharhana. Tämä tarkoittaa taipumusta ylikorostaa persoonallisuuteen perustuvia selityksiä muiden käyttäytymisessä. Jos luokkatoverisi epäonnistuu kokeessa, jonka myös itse teit samoissa olosuhteissa, ajattelet todennäköisesti, että syynä oli laiskuus eikä vain huono päivä.
• Jälkiviisausharha: Taipumus nähdä menneet tapahtumat ennaltaehkäistävinä. Esimerkiksi, jos ystävä irtisanotaan töistä, saatat sanoa että tiesit sen olevan tulossa, koska kauppa ei käy. Et kuitenkaan osannut ennustaa tapahtumaa ennen irtisanomista.

Nyt kun olet tullut tutuksi kognitiivisten ja heurististen vinoumien kanssa, voit jatkossa toimia päätöksenteossasi tehokkaammin. Vaikka niitä on hankalaa välttää (joskus jopa mahdotonta), voit vähentää ajatustesi puolueellisuutta syvemmän tietoisuuden ja niistä juuri oppimasi tiedon avulla.

Myös vaihtoehtojen arviointi ja mielipiteidesi kanssa ristiriidassa olevan tiedon etsiminen vähentää niiden voimaa. Bonuksena kognitiivisten harhojen välttäminen mahdollistaa luovemman ajattelun.