Synnytyksen jälkeinen tunnecocktail

Ensimmäisen lapsen synnyttäminen on todella tärkeä muutos uudelle äidille ja isälle. Heidän on elettävä upouusien tunteiden ja rutiinien kanssa, jotka ilmenevät synnytyksen jälkeen. Ajan myötä tästä uudesta tilanteesta tulee normaali.

Vauvaa varten tehtyjen muutosten lisäksi tärkein muutos synnytyksen jälkeen on piilossa oleva muutos. Puhumme nyt siitä muutoksesta, jota äiti kantaa sisällään. Tämä on synnytyksen jälkeisen vaiheen psyykkinen ja fyysinen prosessi, tuo suuri tunnecocktail.

Tämän vaiheen aikana, joka tunnetaan nimellä lapsivuodeaika, äidin elimistö palaa takaisin tasapainoon. Tämän fyysinen osa kestää suurinpiirtein 40 päivää. Mutta entisen elämäntavan ja parisuhteen palauttaminen voi kestää jopa vuoden. Ja siltikin, elämä tulee aina olemaan erilaista kuin ennen lapsia.

“Millaista on olla vanhempi: se on yksi vaikeimmista asioista, mutta vaihtokaupaksi se opettaa ehdottoman rakkauden merkityksen.”

-Nicholas Sparks-

Tunnecocktail – hormonaalinen epätasapaino ja fyysiset muutokset

Tuleva äiti kokee hormonaalisia ja emotionaalisia muutoksia raskauden aikana, ja tämä jatkuu synnytyksen jälkeen. Tämän ajanjakson aikana hormonit palaavat auttamaan kohtua supistumaan ja rintoja tuottamaan maitoa. Tätä voidaan kutsua nimellä tunnecocktail, tai tunteiden sekamelska.

• Estrogeeni- ja progesteronipitoisuudet laskevat. Nämä hormonit ovat vastuussa ovariaalisesta syklistä, jotka ilmestyvät taas muutaman kuukauden tai vuoden jälkeen, kun kuukautiset palaavat.
• Prolaktiini- ja oksitosiinipitoisuudet nousevat supistaakseen kohtua ja luodakseen maitoa. Nämä supistukset voivat olla kivuliaita.

Synnytyksen kokenut nainen kokee suuria muutoksia umpieristysjärjestelmässään, ja tämä voi saada aikaan voimakkaita emotionaalisia muutoksia.

Kaikki muuttuu synnytyksen jälkeen

Nämä hormonit ovat vastuussa myös siitä, että lapsesta tulee äidin ensisijainen keskipiste. Prolaktiini ja oksitosiini tuottavat suurempaa huomion ja keskittymisen tilaa lasta kohti, suhteellistaen tai jättäen muut ympäröivät virikkeet huomioimatta.

Äiti tulee myös kokemaan ahdistusta vauvan jättämisestä, sillä hänen tunteensa ovat täysin yhdistyneenä lapseen. Hän tuntee itsensä tunteelliseksi kaikesta mitä hänen ympärillään tapahtuu, ja hän saattaa olla sellaisten tilanteiden musertama, jotka muulloin olisivat täysin tavallisia. Mutta juuri nyt nämä asiat eivät ole lainkaan normaaleja hänelle.

Lisäksi äiti voi menettää mielenkiintonsa seksiä ja muita aktiviteetteja kohtaan, jotka aikaisemmin olivat hänelle tärkeitä. Äidin elämä on nyt keskittynyt tarjoamaan lapselle huolta, maitoa ja rakkautta.

Lisäksi tässä vaiheessa äiti palautuu hiljalleen raskauden aiheuttamasta ravinteiden puutteesta. Hänellä on todennäköisesti raudan, ja joissain tapauksissa myös jodin puutetta. Hän saattaa myös kohdata muutoksia suolistossa, johtuen serotoniinin muutoksista. Muita muutoksia ovat:

• Mielialanmuutokset
• Unen puute
• Murehtiminen
• Epämukavuus
• Vaikeudet imettää (haavat ja kipu nänneissä)

Kaikki tämä voi saada uuden äidin tuntemaan epävarmuutta, pettymystä, uupumusta, ärtyneisyyttä, keskittymisen puutetta, ahdinkoa, pelkoa, tarvetta itkeä, stressiä, yliherkkyyttä ja joskus jopa synnytyksen jälkeistä masennusta.

Isän rooli

Kaikken näiden äidissä tapahtuvien muutosten lisäksi isä voi tuntea ettei kaikki ole kohdallaan, hän voi olla epävarma roolistaan ja siitä mitä hänen pitäisi tehdä. Samaan aikaan hän ei välttämättä ymmärrä tai edes tunnista kumppaniaan, ja hän voi olla epävarma siitä, kuinka auttaa tai tukea häntä.

Tavallisesti äiti ottaa ensisijaisen tuen roolin itselleen. Tämä saattaa saada isän tuntemaan olevansa entistä “syrjäytetympi”, ja hän saattaa etsiä itselleen muita tapoja olla hyödyllinen, jopa silloinkin, kun hän ei ole kumppaninsa rinnalla. 

Isänä tai äitinä oleminen on yksi vaikemmista tehtävistä maan päällä. Hän on vastuussa toisen henkilön fyysisestä, psyykkisestä ja henkisestä kehityksestä.

Kuinka voimme löytää tasapainon?

On tärkeää tietää, että synnytyksen jälkeinen vaihe on normaali ja väliaikainen prosessi, joka sallii uusien vanhempien sopeutua uuteen, vauvaan keskittyneeseen elämään. Tehdäkseen tämän heidän on hyväksyttävä fyysiset, sosiaaliset ja emotionaaliset muutokset, ja varmistettava että tästä uudesta tilanteesta tulee normaali, ja että he oppivat hallitsemaan tätä tilannetta yhdessä.

Ihmisen elimistö on viisas, ja se tietää kuinka palauttaa tasapaino, mutta sitä varten tarvitsemme vain rauhallisen ja tukevan ympäristön suhteessamme kumppanimme kanssa, jotta se voisi tapahtua luonnollisesti ja helposti.