Suuret moraaliset dilemmat: kolme kinkkistä pulmaa

Yksi tunnetuimmista moraalisista dilemmoista on niin sanottu raitiovaunuongelma. Tässä moraalisessa dilemmassa on juna, joka kulkee täydellä nopeudella. Junan reitin varrella on viisi ihmistä, jotka ovat sidottu kiinni rataan. Tässä moraalisessa dilemmassa annetaan kuitenkin mahdollisuus, jossa painiketta painamalla junan kulkemaa reittiä voidaan muuttaa, mutta samalla painiketta painava henkilö tietää, että tällä uudella reitillä on myös rataan sidottu ihminen.

Tässä tapauksessa dilemma on se, mitä tilanteessa tulisi tehdä. Ristiriita piilee siinä, onko moraalisesti pätevämpää antaa junan kulkea tiellään ja tappaa viisi ihmistä vai päättää tietoisesti, että uhratun on oltava se, joka on sidottu toiselle radalle. Jos asiat kulkisivat normaaliin suuntaansa, tämä ihminen ei kuolisi. Hän, joka päättää aktivoida painikkeen, päättää tietoisesti, että tämä ihminen menettää henkensä.

Tästä hypoteettisesta tilanteesta on noussut sarja uusia moraalisia dilemmoja. Näistä tunnetuimpia ovat katolla oleva mies, silmukkarata ja mies puutarhassa. Haluammekin esitellä seuraavaksi, mistä nämä moraaliset dilemmat koostuvat ja mistä niiden esittämissä kysymyksissä on kyse.

“Ei ole olemassa rohkeutta ilman dilemmaa, eikä luonnetta, jota valinnat eivät olisi takoneet enemmän kuin voitot.”

-Muriel Barbery-

Moraaliset dilemmat: 3 esimerkkiä

1. Katolla oleva mies

Katolla oleva mies on yksi niistä moraalisista dilemmoista, jotka on johdettu yllä mainitusta raitiovaunuongelmasta. Tilanne on samanlainen: Dilemmassa esitetään raitiovaunu, joka etenee kohti viittä henkilöä, jotka on sidottu kiinni raiteeseen. Tässä tapauksessa on kuitenkin olemassa vaihtoehto, jossa suuri paino heitetään junan eteen ja jonka avulla juna voidaan pysäyttää ennen kuin se saavuttaa raiteelle sidotut ihmiset.

Ainoa tuona hetkenä olemassa oleva mahdollisuus on radan vieressä oleva liikalihava mies, joka on tien vieressä. Jos hänet heitettäisiin raitiovaunun eteen, hän voisi pysäyttää junan ja näin estää, että radalle sidotut viisi ihmistä jäisivät junan alle. Mitä tässä tilanteessa tulisi tehdä? Ero tässä tapauksessa raitiovaunuongelmaan on se, että näiden viiden ihmisen pelastamiseksi on suoritettava aktiivinen tehtävä, joka johtaa tarkoituksellisesti toisen ihmisen kuolemaan.

Utilitaristinen etiikka eli seurausetiikka osoittaa, että ratkaisevana tekijänä tässä tilanteessa on uhrien lukumäärä. Toisin sanoen yhden ihmisen elämän uhraaminen viiden ihmisen elämän pelastamiseksi on hyväksyttävää. Humanistinen etiikka taas osoittaa jotain muuta. Mies, joka seisoo junaradan vieressä, käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti. Yksi niistä on hänen oikeutensa elämään ja siksi häntä ei voida käyttää keinona pelastamaan muita ihmisiä.

2. Silmukkarata

Silmukkarata on moraalisten dilemmojen puitteissa raitiovaunuongelmaa muistuttava variaatio. Tässä tapauksessa dilemmaan on sijoitettu niin sanottu silmukkarata, eli toisin sanoen kyseessä on rata, joka muodostaa pyöreän reitin: ja se palaa aina takaisin lähtöpisteeseen.

Kuten raitiovaunuongelmassa, myös tässä tapauksessa radalle on sidottu viisi ihmistä. Tässä kohtaa juna voidaan myös käännyttää toiselle reitille, mutta myös toisella reitillä on mies, joka on sidottu kiinni rataan. Mies on kuitenkin niin iso, että hän voisi pysäyttää junan ennen kuin se ehtii kiertää koko silmukan läpi ja saavuttaa muut viisi uhria. Mitä tässä tilanteessa tulisi tehdä?

Klassisen raitiovaunuongelman mukaan vaihtoehtoja on vain kaksi. Vaihtoehtoina on yksi väistämätön tie tai toinen. Silmukkaradan tapauksessa tässä dilemmassa on hienovarainen muutos, mikä merkitsee enemmän laskelmoitua päätöstä: Radalle sidottua miestä käytetään tarkoituksenmukaisesti esteenä, eli häntä käytetään keinona pelastaa viisi muuta ihmistä.

3. Mies puutarhassa

Kolmas raitiovaunuongelmaan läheisesti liittyvistä moraalisista dilemmoista on niin sanottu mies puutarhassa -dilemma. Tässä tapauksessa tilanne on sama kuin alkuperäisessä versiossa. Ero näiden kahden dilemman välillä on siinä, että ainoa tapa ohjata juna pois raiteiltaan ja pelastaa radalle sidotut ihmiset on suistuttaa juna pois raiteiltaan. Tämä aiheuttaisi sen, että juna suistuu raiteiltaan rotkoon ja putoaa puutarhaan, jossa toinen mies lepää rauhassa riippumatossaan.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos juna päätetään suistuttaa raiteiltaan, kuolemansa kohtaava henkilö olisi tämä mies, jolla ei ole mitään tekemistä tilanteen kanssa ja joka joutuisi kärsimään ja maksamaan hengellään ulkopuolisen tekemästä päätöksestä. Kaikkien näiden moraalisten dilemmojen pohjalta löytyy ristiriita kahden tekijän väliltä; tehdäkö päätös, josta hyötyy suurempi määrä ihmisiä tai ryhtyäkö toimiin, jotka ovat ristiriidassa ihmisen keskeisen oikeuden, eli oikeuden elää, kanssa.

Iso-Britanniassa sijaitsevassa korkea-arvoisessa Oxfordin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tutkimuksen vetäjä Guy Kahane on osoittanut, että niillä ihmisillä, joilla ei ole ongelmaa vahingoittaa toista ihmistä vakavasti pelastaakseen muita ihmisiä, ilmenee usein epäsosiaalisia piirteitä. Lisäksi nämä ihmiset ovat jokapäiväisessä elämässään huolettomampia ja välinpitämättömämpiä tilanteissa, jotka voivat tuottaa vahinkoa muille ihmisille, myös silloin, kun se ei olisi tarpeellista.