Suggestio: vaikutus on mielessämme
Suggestio on yksi mielenkiintoisimmista ihmismielen ilmiöistä. Kyseessä on psyykkinen tila, jossa henkilö kokee tuntemuksia ja ajatuksia, joita joku muu ehdottaa tai joihin muut johdattavat heidät. Suggestio voi myös tarkoittaa tuntemusten pysäyttämistä, joiden läsnäolosta henkilö liikkuu pois. Kyseessä on jotain mieleemme juurtunutta, josta emme ole tietoisia.
Suggestion käsitys näyttää olevan todella vanha – on olemassa todistusaineistoa hypnoottisista tekniikoista, joita on käytetty mm. Kiinassa, Intiassa, Kreikassa ja Meksikossa, sekä lukuisissa muissa kulttuureissa tuhansien vuosien ajan. Jotkut merkit viittaavat siihen, että egyptiläinen kulttuuri käytti samankaltaista hypnoosia, jota käytetään tänäänkin, yli 3 000 vuotta sitten. Noihin aikoihin tämä ilmiö yhdistettiin maagis-uskonnollisiin kokemuksiin.
“Näe petturina jokainen suggestio siitä, että elämäsi olisi epäonnistunut, että sinua ei ole luotu menestymään ja ettei menestys ole sinulle, ja poista tämä suggestio mielestäsi aivan kuin poistaisit varkaan talostasi.”
-Orison Swett Marden-
Franz Anton Mesmer oli 1700-luvulla ensimmäinen ihminen, joka yritti antaa suggestion voimalle rationaalisen selityksen. Hän yhdisti tieteellisiä observaatioita charlataanismiin ja tämä sai hänet lankeamaan suureen häpeään. Myöhemmin tohtori James Braid antoi tälle ilmiölle tieteellisen aseman. Monet muut tieteen edustajat seurasivat häntä, jotka onnistuivat selittämään hypnoosia, etenkin tiedostamattomuuden näkökulmasta.
Suggestion tyypit
Suggestion neljä eri tyyppiä ovat: suora, hypnoottinen, epäsuora ja autosuggestio. Suora suggestio on peräisin yhden henkilön harjoittamasta auktoriteetista alistunutta henkilöä kohtaan. Hypnoottinen suggestio on peräisin hypnoottisesta transsista, joka voi ilmentyä monella eri tavalla.
Epäsuora suggestio puolestaan on sitä, kun muiden ihmisten ajatukset tulevat toisten mieleen, aivan kuin ne olisivat heidän omiaan. Lopuksi autosuggestio on jotain, jota henkilö tekee itse, enemmän tai vähemmän tarkoituksenmukaisesti. Tässä henkilö on saatu sisäistämään ajatus tai tuntemus omaan mieleensä. Esimerkiksi jos ulkona on kylmä, mutta henkilö kertoo toistuvasti itselleen, ”minulla ei ole kylmä, minulla ei ole kylmä,” pyrkien uskomaan, ettei hänellä todella ole kylmä.
Autosuggestiosta on olemassa myös erä alatyyppi. Tämä on vastentahtoinen autosuggestio. Tätä tapahtuu kun yksilö, haluamattaan, päätyy olemaan vakuuttunut jostain ajatuksesta. Joskus tämä ajatus ei ole toivottu. Esimerkiksi kun henkilö saa iholleen ihottumaa, ja hän alkaa ajattelemaan että se on jotain vakavaa. Tässä tilanteessa henkilö ei mene lääkärin puheille välttyäkseen huonoilta uutisilta, mutta hän on silti varma, että hän kärsii jostain hirvittävästä sairaudesta.
Suggestion voima
Suggestiolla on valtava voima toimintaamme kohtaan ja tietenkin sitä kohtaan, miten havaitsemme todellisuuden. Hypnoottinen suggestio edistää terapeuttisia aikomuksia. Sen tehokkuus on rajoitettua. Ensiksi siitä syystä, että eivät kaikki ole tarpeeksi vaikutusherkkiä hypnotismille. Toiseksi siitä syystä, että suggestiot puolitietoisuuden tilassa eivät ole kestäviä.
Suora suggestio on peräisin ihmisiltä jotka voivat taivutella muita, joskus jopa vaarallisiin ajatuksiin. Nämä yksilöt eivät puhuttele ihmisten logiikkaa, vaan heidän tunteitaan. Tarkemmin sanottuna heidän pelkojaan ja halujaan. He murtavat ihmisten halun ja he saavat muut tekemään mitä he haluavat. Tämä suggestion muoto yhdistetään valtaan, vaikka ei välttämättä mihinkään suureen valtaan. Tätä voidaan tavata ihmissuhteissa, kaupankäynnissä ja jopa valtion johdossa ja diktatuureissa.
Epäsuora suggestio on monimutkaisempaa ja sitä on vaikeampi havaita. Se on peräisin ”ideoiden maailmasta”, jota yhteiskunta rakentaa. Useat eri instituutiot luovat ja edistävät sitä, ja me emme ole aina tietoisia tästä. Myös jotkut uskonnolliset uskomukset sopivat tähän. Uskonnot esimerkiksi uskottelevat, että on olemassa jokin tuonpuoleinen elämä. Monet ihmiset uskovat tähän sanasta sanaan, vaikkei heillä olisikaan lainkaan todisteita, jotka tukisivat tätä ajatusta. Jotkut näkevät sen jopa uhkana, jos joku yrittää todistaa heidän uskomuksiaan vääriksi.
Autosuggestio, etenkin sen tahaton muoto, on paljon enemmän läsnä elämässämme kuin haluaisimme. Suuri osa siitä mitä uskomme ei ole mitään muuta kuin kasa uskomuksia ilman mitään perusteita. Teemme monia asioita vain siksi, että olemme nähneet monien muiden tekevän niitä tai tavoista johtuen, mutta emme aina pysähdy etsimään syytä miksi. On kuitenkin selvää, että meillä on itsestämme ja kaikesta muustakin yleisesti eri vakaumuksia, mutta nämä eivät kestäisi ankaraa analysoimista. Mutta tällaisia me yksinkertaisesti olemme.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Oakley, D. A., & Halligan, P. W. (2009). Hypnotic suggestion and cognitive neuroscience. Trends in Cognitive Sciences. https://doi.org/10.1016/j.tics.2009.03.004
Raz, A., Kirsch, I., Pollard, J., & Nitkin-Kaner, Y. (2006). Suggestion reduces the Stroop effect. Psychological Science. https://doi.org/10.1111/j.1467-9280.2006.01669.x
Michael, R. B., Garry, M., & Kirsch, I. (2012). Suggestion, Cognition, and Behavior. Current Directions in Psychological Science. https://doi.org/10.1177/0963721412446369