Sosiaalinen tietoisuus: mitä ajattelet muista ja mitä he ajattelevat sinusta

Mitä muut ajattelevat sinusta? Kuinka hyvin uskot pystyväsi vastaamaan tähän kysymykseen? Tässä artikkelissa käsittelemme sosiaalisen tietoisuuden käsitettä.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Suuri osa siitä, mitä uskot muista ihmisistä, ei ole totta. Saatat hyvinkin ajatella olevasi todellinen Sherlock Holmes sosiaalisen tietoisuuden suhteen, mutta on mahdollista, että epäonnistut jokaisessa johtopäätöksessä ja muiden käyttäytymisen lukemisessa. Epäonnistut siksi, että tosielämässä mikään ei ole niin monimutkaista kuin yrittää ymmärtää ihmisiä ja saada oikea kuva siitä, millaisia he todella ovat.

Epäilemättä olet jossain vaiheessa elämääsi yrittänyt selvittää, miksi joku käyttäytyy tietyllä tavalla. Jos esimerkiksi näet jonkun itkevän bussipysäkillä, saatat olettaa, että hänellä on ongelmia rakkauselämässään. Tai kuvittelet, että huolestunut nainen, joka puhuu kännykkään autossaan, on juuri saanut huonoja uutisia.

On olemassa tuhansia esimerkkejä näistä mielikuvituksellisista tulkinnoista, joita mielesi tekee tilanteista, joita kohtaat jokapäiväisessä elämässäsi. Huomaa, että lähes 80 prosentissa näistä tapauksista olet ollut väärässä. Tämä ei ole pelkkä olettamus, vaan tiede vahvistaa sen. Lisäksi tutkimus paljastaa, että useimmat meistä tekevät vääriä oletuksia myös siitä, miten muut näkevät meidät.

Sosiaalinen tietoisuus

Sosiaalinen tietoisuus määrittelee ne psyykkiset prosessit, joiden avulla voit tehdä päätelmiä ja vaikutelmia muista ihmisistä. Ne ovat pohdintoja ja tulkintoja, joita teet, kun näet miten muut käyttäytyvät, esiintyvät sekä käyttävät sanallista ja sanatonta kieltä.

Aiheen psykologinen tutkimus alkoi 1950-luvun lopulla. Tämä oli itävaltalaisen psykologin Fritz Heiderin työn ansiota. Hän oli johtava hahmo Gestalt-psykologian koulukunnassa. Hän julkaisi teoksen nimeltä The Psychology of Interpersonal Relations. Tämä loi perustan sen ymmärtämiselle, kuinka arvioimme muita.

Myöhemmin Solomon Asch oli edelläkävijä selittäessään, kuinka rakennamme ensivaikutelmia kun tapaamme ihmisiä ensimmäistä kertaa. Aschin mukaan tarkastelemme joitain keskeisiä piirteitä (ulkonäkö) ja päättelemme niistä muita perifeerisiä piirteitä (persoonallisuus).

Asch ehdotti myös, että sosiaalinen tietoisuus ei heijasta todellisuutta, mutta meille ihmisille se on totuus. Tietysti tämä voi joskus olla ongelmallista.

Havaitset maailman vääristyneen linssin läpi

Sosiaalinen tietoisuus toimii linssinä, jonka läpi katsot todellisuutta. Sinun on kuitenkin oltava varovainen, koska tämä linssi on vääristynyt. Se ei ole tarkka heijastus, vaikkakaan et ole tietoinen tästä tosiasiasta.

Mutta miksi näin on? Ongelma on siinä, että analysoit maailmaa erilaisten tekijöiden, kuten tunteiden, ennakkokäsitysten, koulutuksen, geneettisten taipumusten, ennakkoluulojen, stereotypioiden ja loputtomien muiden kognitiivisten vääristymien kautta. Tunnettu psykologi, taloustieteen Nobelin saanut Daniel Kahneman on näiden vääristävien tekijöiden asiantuntija.

Itse asiassa käytät kymmeniä kognitiivisia vääristymiä. Nämä luovat subjektiivisen sosiaalisen todellisuuden, joka ei ole millään tavalla objektiivisen sosiaalisen todellisuuden kaltainen. Siitä huolimatta saatat ihmetellä, onko omassa todellisuudessasi elämisessä jotain vikaa. Eikö sinulla loppujen lopuksi ole oikeus tehdä omat johtopäätöksesi ja elää niiden mukaan?

Sinun on oltava varovainen, koska sosiaalinen käsityksesi voi saada sinut tekemään ennakkoluuloisia johtopäätöksiä. Lisäksi tämä psykologinen rakennelma aiheuttaa myös radikaaleja käsityksiä asioista ja vaikeuttaa sopimusten tekemistä. Voit myös hyväksyä muiden tulkintoja sinusta, jotka rajoittavat täysin potentiaaliasi ja hyvinvointiasi.

Tapa, jolla uskomme että meidät nähdään, ja turha kärsimys

Joillekin maa on litteä. Toisille tietty ihonväri on vaarallinen. On niitä, jotka pelkäävät, ja niitä, jotka luottavat ihmisen hyvyyteen. Sosiaalinen tietoisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella meistä on haluttu todellisuus, ja asetamme itsemme siihen. Hieman niin kuin uudisasukkaat, jotka valloittavat heidän moraalisen ja ideologisen maansa asuakseen siinä.

Sosiaalinen tietoisuus liittyy myös siihen, miten uskot muiden näkevän sinut. Tämä voi toisinaan olla ongelmallista. Teet jatkuvasti arvioita siitä, kuinka ympärilläsi olevat ihmiset saattavat havaita sinut. Pitivätkö he minusta? Pitivätkö he minua kiinnostavana vai tietämättömänä? Heikkona vai päättäväisenä? Tylsänä vai nokkelana?

Harvardin, Cornellin, Essexin ja Yalen yliopistot suorittivat tutkimuksen, joka vahvisti sen tosiasian, että meillä on taipumus aliarvioida sitä vaikutusta, jonka muut meistä saavat. Tutkimus väitti, että vieraan ihmisen kanssa käydyn keskustelun jälkeen on yleistä uskoa, että emme ole tehneet heihin hyvää vaikutusta. Tämä on kuitenkin usein virhe.

Sosiaalinen tietoisuus ja mieltymyserot

On selvää, että kaikki eivät voi pitää sinusta. Oma sosiaalinen käsityksesi siitä vaikutuksesta, jonka teet muihin, on kuitenkin lähes aina neutraali tai negatiivinen. Todellisuudessa sinusta kuitenkin pidetään enemmän kuin uskotkaan.

Sinun tulee lakata epäilemästä arvoasi tai vaikutustasi ympärilläsi oleviin, koska on paljon helpompaa pitää jostakusta kuin olla pitämättä. Sinulla on myös huonosti säädetty linssi kun katsot itseäsi. Tämä toimii melkein kuin pesäpallomaila, joka lyö itsetuntoasi. Yritä välttää sitä.

On aika muokata sosiaalinen tietoisuus lähemmäs todellisuutta. Tällä tavalla kärsit vähemmän, etkä ole niin altis hätäisille tuomioille, stereotypioille ja ennakkoluuloille.