Sinulla on oikeus tuntea vihaa ja vastustaa epämukavuutta

Vaikka sinulle saatetaan vakuuttaa toisin, sinulla on oikeus tulla vihaiseksi. Mielipahan, suuttumuksen ja raivon tai tyrmistyksen tunteminen on ensimmäinen askel ja henkinen välttämättömyys kohti ongelman kohtaamista. Pidä mielessä, että jos rajoitamme itsemme vihan nielemiseen uudestaan ja uudestaan koskaan kohtaamatta sitä, se satuttaa meitä ja tekee itsetunnostamme haavoittuvaisen. 

Sinun tulee olla selvillä yhdestä asiasta: sallimalla itsesi tuntea vihaa ei tarkoita kontrollin menettämistä tai heikkouden merkkien näyttämistä. Meillä on usein tapana sekoittaa tietyt ehdot ja ajatukset. Tiedämme että se, mikä raivostuttaa meitä, hallitsee meitä. Mutta me emme tee tuota negatiivista tunnetta toimintakyvyttömäksi sen takia. Me emme piilota sitä, kieltäydy hyväksymästä tai hallitsemasta sitä. Vihalla on erittäin selvä tavoite: se painostaa meitä ratkaisemaan konkreettisen uhan.

“Kaikista kivuliain epämukavuus on se, josta emme voi valittaa.

-Marqués de Custine-

Meidän jokapäiväinen elämämme laittaa henkisen tasapainomme testiin. Tulee olemaan ihmisiä, jotka ovat jatkuvasti ja ikuisesti loukkaantuneita. Mutta tulee myös olemaan niitä, jotka eivät ota mitään henkilökohtaisesti. Jokainen meistä kulkee läpi jokapäiväisen elämänsä eräänlaisen suodattimen kanssa, jonka läpi me annamme tiettyjen tunteiden ja ajatusten lipua.

Kaikella on kuitenkin rajansa ja rikkomaton este. Viittaamme tähän esteeseen, joka usein sattumanvaraisesti ylitetään parjataksemme itsetuntoamme, repiäksemme henkisen kokonaisuuden palasiksi tai manipuloidaksemme meitä. Vihan olemassaoloon on syynsä. Ilmaisemalla vihaa kunnioittavalla tavalla oikeaan ja tärkeään aikaan on hyvin vapauttavaa ja terveellistä.

Vastustaminen ja äänen antaminen tunteillesi on myös hyödyllistä

Niin kummalliselta kuin se saattaakin vaikuttaa, hyvin harvat kirjat selittävät vihaiseksi tulemisen tai suuttumuksen tuntemisen etuja. Perinteisesti tällainen tunne on yhdistetty raivoon ja kontrollin tai itsehillinnän puutteeseen sekä tahdikkuuden ja taidon puutteeseen kun painitaan esteestä ylitse pääsemisen kanssa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että aivan niin kuin surun käsittelyn aikana, tulee meidän ottaa tämä askel kohti tunteidemme hyväksyntää ennen niiden kanavoimista ja muuttamista. Ratkaistaessa henkistä pulmaa, on elintärkeää tietää mitä tuntee ja miksi tuntee. Kannattaa lukea tästä aiheesta kirja nimeltä “Annoying: The Science of What Bugs Us” (2011), joka on sekä mielenkiintoinen että valaiseva. Sen on kirjoittanut tieteilijät nimeltään Joe Palca ja Flora Lichtman.

Tässä tekstissä vihan aihetta tarkastellaan monitieteellisestä näkökulmasta mukaan lukien neurotiede, sosiologia, ihmistiede ja psykologia. Ensimmäinen asia jonka he paljastavat on se, että usein vihaa verrataan raivoon, turhautumiseen ja vastenmielisyyden tunteeseen jotakin tai jotakuta kohtaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Tosiasiassa asiantuntijat yrittävät ymmärtää vihan puuskia ainutlaatuisina ja yksinomaisina tunteina.

Samaan aikaan, viha ei koskaan ilmesty esiin jostakin tietystä teosta tai tapahtumasta. Se on monien pienten asioiden kasaantumista suureksi. Se on kuin hyttynen, joka inisee ympäriinsä huoneessasi joka yö ja tekee sinusta sekopäisen sekä estää sinua nukahtamasta; pakottaen sinut keskittymään vain siihen, eikä mihinkään muuhun. Kuitenkin, ja tämä on kaikista tärkein näkökohta, ilman epämukavuutta ei ole muutoksen mahdollisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että negatiivisella tunteella on tarkoitus: se haluaa meidän toimivan.

Vihastuminen älykkäästi

Kuten Charles Darwin kerran sanoi, negatiiviset tunteet kuten pelko ja raivo ovat varoituksia, jotka johdattavat meidät laittamaan oikeat käytökset käytäntöön välttääksemme tai hankkiutuaksemme eroon uhasta. Huomion kiinnittäminen meitä häiritseviin asioihin aiheuttaa tyytymättömyyttä tai rauhattomuutta ja on merkki itsetajunnasta. Näiden tunteiden mukaisesti oikealla tavalla käyttäytyminen osoittaa epäilemättä henkistä älykkyyttä.

“Pysy erossa vähäpätöisistä ihmisistä, jotka haluavat vähätellä elämääsi ja tavoitteitasi. He ovat kaikista vaarallisimpia ihmisiä.”

-Mark Twain-

Seuraavaksi näemme kuinka meidän tulisi käyttäytyä näissä tapauksissa ja mitkä näkökohdat meidän olisi hyödyllistä ymmärtää.

Älykkään vihan 4 sääntöä

• Ensimmäisenä sääntönä on selventää, että se joka on ikuisesti loukkaantunut, on tuomittu ikuiseen ilottomuuteen. On taisteluita, jotka eivät ole taistelun arvoisia. On näkökohtia, jotka eivät ole huomiomme arvoisia sekä keskusteluita, joita ei kannata aloittaa tai ruokkia. Suutu asioista jotka todella aiheuttavat häiriötä henkilökohtaiseen tasapainotilaasi. Anna ääni sille, joka käy käsiksi itsetuntoosi ja puolusta itseäsi lujasti kaikkia sinua satuttavia vastaan.
• Toinen sääntö viittaa johonkin todella selvään: on mahdollista puolustaa itseään arvokkaasti. Väittely edessämme olevan ihmisen kanssa vakuuttavasti ja ilman verbaalista väkivaltaa on tärkeää. Tämän voisi ja se myös pitäisi tehdä tunneälyn kautta.
• Kolmannella säännöllä on muutamia hyvin selviä askeleita, joihin meidän kaikkien pitäisi tutustua: kuuntele, tunne, hengitä, selvennä ja toimi. Siispä ensiksi me huomioimme ärsykkeen joka loukkaa tai satuttaa meitä. Sitten me tulemme tietoisiksi tunteistamme, tunnemme vihan. Lopuksi hengitämme ja laitamme kaiken tärkeysjärjestykseen.

“Minun täytyy toimia ja asettaa rajoja, olla selvillä tosiasiasta että en halua minua kohdeltavan tällä tavalla. En saa antaa vihan itsessään turruttaa minua siihen pisteeseen asti, että se estää minua ajattelemasta. Joten käytän sitä käyttäytyäkseni älykkäästi.”

• Neljäs ja viimeinen sääntö vihaiseksi tulemiseen älykkäällä tavalla on oppiminen. Jokaisen tilanteen jonka ratkaiset tai kohtaat, tai jokaisen tarpeen jota puolustat, pitäisi opettaa että joutilaisuus, hiljaisuus ja “tunteiden tukahduttaminen” on vahingollista ja epäterveellistä.

Sinun ei tarvitse pelätä negatiivisia tunteita. Niiden ymmärtäminen ja hallitseminen on aito avain henkilökohtaiseen kasvuun.