Sininen maanantai: vuoden surullisin päivä?

Lisäksi näyttäisi siltä, ​​että vähitellen huomaamme, että asettamamme uudenvuodenlupaukset eivät olleet realistisia tai ainakaan niin helppoja toteuttaa. Tässä vaiheessa olemme lisäksi jo ymmärtäneet, että uuden vuoden aloittamiseksi asettamamme tavoitteet ovat mahdottomia tai liian kaukana, minkä takia tunnemme myös olomme pettyneiksi.

Mutta onko totta, että sininen maanantai on vuoden surullisin päivä? Olemmeko surullisempia, masentuneempia ja alakuloisempia juuri tammikuun kolmantena maanantaina? Katsotaanpa alta lisää.

Sinisen maanantain juuret

Kuten mainitsimme, termin “sininen maanantai” on luonut psykologi Cliff Arnall, Cardiffin yliopiston (Iso-Britannia) tutkija.

Vuonna 2005 brittiläisen Sky Travel -matkatoimiston mainoskampanjan yhteydessä Arnall työskenteli luomansa kaavan avulla määritelläkseen, mikä oli vuoden surullisin päivä.

Ehdotettu kaava oli seuraava:

Kaavassa:

• “C” on ilmastollinen tekijä.
• “D” viittaa pyhien aikana hankittuihin velkoihin.
• “d” on rahasumma, joka tullaan veloittamaan tammikuun lopussa.
• “T” on aika joulun jälkeen.
• “I” on ajanjakso, joka on kulunut viimeisimmästä epäonnistuneesta yrityksestä panna loppu jollekin huonolle tavalla, kuten esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen tai uuden haasteen aloittaminen.
• “M” viittaa jäljelle jääneeseen motivaatioon.
• “NA” viittaa tarpeeseen toimia elämän muuttamiseksi.

Kaikki nämä tekijät huomioon ottaen Cliff Arnall päätteli, että vuoden surullisin päivä on tammikuun kolmas maanantai.

Toisin sanoen… onko sininen maanantai todella olemassa?

Sinisen maanantain määritelmään johtaneen matemaattisen kaavan tulosta on kyseenalaistettu laajalti. Tästä huolimatta on totta, että sininen maanantai on vuosittain tapahtuva tosiasia.

Tuona päivänä sosiaalinen media täyttyy viesteistä, joissa ihmiset rohkaisevat ja piristävät muita tästä niin “masentavasta päivästä” selviämiseksi. Jopa viestintäkanavat heijastavat tätä ilmiötä ja jotkut tuotemerkit hyödyntävät tämän päivän vetovoimaa tarjotakseen alennuksia kuluttajien mielialan nostamiseksi.

Vaikka kaikki nämä tunteet jaetaan ihmisten kesken, on hyvin epätodennäköistä olettaa, että koko väestö voisi masentua yhdessä samaan aikaan vuodesta.

Sininen maanantai -teoria tarjoaa onnellisuuden käsitteen, joka on pelkistetty vain muutamiin tekijöihin; samalla se myös yleistää onnellisuuden käsitettä liikaa, koska se olettaa, että nämä tekijät vaikuttaisivat yhtäläisesti kaikkiin ihmisiin.

Esimerkiksi, meillä voi olla vähemmän rahaa tammikuussa, emmekä täten voi matkustaa, mutta odotamme ehkä hieman enemmän rutiinia joulupyhien jälkeiselle “kaaokselle”. Itse asiassa jotain tämänkaltaista myös kaavan kehittäjän Cliff Arnallin on pitänyt tuosta päivästä ajatella, sillä hän itse myönsi jonkin aikaa myöhemmin, ettei hänen kaavassaan ollut mitään järkeä.

Sinisen maanantain vaarat

Sinisestä maanantaista on tullut klassikko, ja on lähes mahdotonta olla kuulematta tätä konseptia tammikuun kolmantena maanantaina.

Tästä syystä ihmiset voivat tuntea olonsa huonoksi jopa pakotteiden suhteen. Me voimme viettää aivan tyypillistä maanantaita, kuten minä tahansa muunakin päivänä vuodessa, omine vaikeuksineen ja iloineen, mutta koska kuulemme jatkuvasti, miten surullinen ja masentava tuo päivä on, tämä puolestaan voi tehdä meistä ehdollisia tai taipuvaisia kiinnittämään huomiotamme negatiivisen puoleen kaikessa, jota meille tapahtuu tuon päivän aikana.

Lisäksi on tärkeää, että emme yritä etsiä onnea koko ajan. Viime vuosina niin valmentajat, televisio kuin sosiaalinen medikina ovat asettaneet meille pakotetun onnellisuuden mallin. Tämä pakotettu malli on ihmisyyden näkökulmasta ensinnäkin mahdoton, ja samalla se tekee meille hallaa.

Tästä syystä onkin tarpeen antaa meidän tuntea olomme surulliseksi silloin, kun tarvitsemme sitä. Itse asiassa se on joskus ainoa tapa parantaa tiettyjä emotionaalisia haavoja.

Kuinka selvitä sinisestä maanantaista?

Kaikkien edellä mainittujen tietojen pohjalta olisikin tärkeää, että pyrimme kohtaamaan kyseisen maanantain mahdollisimman hyvin ja minimoimme samalla mahdollisia sattumanvaraisia ja odottamattomia tapahtumia. Tästä syystä seuraavat ohjeet paremman mielialan saamiseksi voivat auttaa meitä niin sinisenä maanantaina, mutta myös vuoden jokaisena päivänä.

• Uni: Yritä nukkua 8 tuntia päivässä. Jos olet levännyt, tunnet olosi myös virkistyneemmäksi seuraavana päivänä, jolloin kohtaat päivän aikana esille nousevat haasteet positiivisin mielin.
• Liikunta: Harrasta liikuntaa vähintään kahdesti viikossa. Urheilu auttaa vähentämään ahdistusta ja kohottaa itsetuntoa.
• Ruokavalio: Kiinnitä huomiota siihen, mitä syöt. Tasapainoisen ruokavalion noudattaminen näkyy suoraan omassa hyvinvoinnissa. Lisäksi raskaat illalliset, alkoholi sekä kofeiini voivat edistää unihäiriöitä ja unettomuutta.
• Ystävyyssuhteet: Pidä yllä sosiaalista verkostoasi, puhu läheistesi kanssa, pidä heistä huolta ja pyri olemaan ystävällinen työkavereillesi, naapureillesi sekä kaikille ympärilläsi oleville ihmisille, olivat he sitten tuttuja tai tuntemattomia.
• Vakuuttavuus: Vakuuttavuus on kykyä ilmaista sitä mitä haluamme, ajattelemme ja tunnemme, kunnioittaen samalla toisia ja itseämme. Jos olet vakuuttava, sanot mitä haluat tehdä ja hylkäät kunnioituksella ne ehdotukset, jotka eivät sinua kiinnosta, ja jotka eivät auta sinua nostamaan mielialaasi.
• Miellyttävät aktiviteetit: Mielialan perustana ovat miellyttävät aktiviteetit. On osoitettu, että jos teet haluamiasi asioita, mielialasi päivän lopussa on paljon korkeampi verrattuna niihin päiviin, jotka ovat rutiininomaisempia. Tästä syystä onkin erittäin suositeltavaa varata joka päivä hieman aikaa itsellesi tehdäksesi niitä asioita, joista oikeasti pidät. Kuuntele esimerkiksi musiikkia matkalla töihin, lue hetki ennen nukkumaanmenoa, kävele tai käy kahvilla ystävän kanssa.