Silmä silmästä tekee koko maailmasta sokean
Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että ihmiset tekevät virheitä. Se on osa ihmisenä olemista. Olemme kaikki tehneet virheitä ja olemme kaikki löytäneet itsemme tilanteesta, josta emme osanneet kuvitella pääsevämme enää pois. Itse asiassa olemme useammin kuin kerran seuranneet vanhaa sääntöä: silmä silmästä…
Kuka ei olisi satuttanut jotakin toista ainakin kertaalleen? Se, mikä tekee meistä parempia ihmisiä on asenne tätä asiaa kohtaan.
“Koskaan ei ole liian myöhäistä pyytää anteeksiantoa.
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa alusta.
Koskaan ei ole liian myöhäistä myöntää tehneensä virheen.”-Tuntematon-
Tämän artikkelin nimi on yksi Gandhin parhaiten tunnettuja lausahduksia, ja artikkelissa käsittelemme esimerkiksi kaunaa, kostoa ja anteeksiantoa. Nämä sanat koskettavat sydämiämme ja ne liittyvät suoraan ympärillämme oleviin ihmisiin. Tästä syystä nämä sanat johdattelevat monia jokapäiväisiä ajatuksiamme.
Se ei välttämättä ole sinun virheesi, mutta se voisi olla
Kuten jo totesimme, virheiden tekeminen on täysin inhimillistä. Ihmissuhteiden ylläpitäminen on monimutkaista. Usein joudumme tilanteisiin, joiden olosuhteita emme osanneet odottaa, ja saatamme myös epäonnistua täysin. Kaikkein tietoisimpia tällaisista hetkistä olemme silloin, kun ne liittyvät perheenjäseniimme, ystäviimme tai puolisoomme.
Voimme tehdä virheen itsemme tai muiden kanssa, tai muut voivat tehdä virheen meidän kanssamme. Kaikissa näissä tilanteissa meidän olisi hyvä pitää mielessämme lause “silmä silmästä tekee koko maailmasta sokean.”
Kaunalla ja kostolla on vain yksi suunta
Kun toiset ihmiset tuottavat meille pettymyksen, tunnemme suurta tyhjyyttä, joka meidän tulisi saada taas täytettyä. Tällöin, ennen kuin teemme mitään päätöksiä, meidän tulisi kysyä itseltämme: milloin kauna tai kosto olisi oikea ratkaisu? Mitä jos tilanne olisikin toisin päin?
Kaunasta tulee oma riesamme: väkivalta synnyttää väkivaltaa, kosto synnyttää kostoa.
Asenteella, joka on täynnä kaunaa ja kostoa, on vain yksi suunta. Ja se tuottaa vain lisää harmia omalle olemassaolollesi: negatiiviset tunteet vain kasvavat, eivätkä ne ole ikinä ratkaisu. Mikäli me kaikki rankaisisimme muita heidän virheistään, mikäli noudattaisimme “silmä silmästä” -sääntöä, emme ikinä kasvaisi ihmisinä.
Kasvatusta anteeksiannon kautta
Oikeudenmukaisuus ja anteeksianto ovat negatiivisten tunteiden vasta-aineita. Kuten Gandhi on todennut, meidän tulee kuvitella itsemme väärin toimineen ihmisen asemaan, ja näin kaipaamme kipeästi anteeksiantoa toiselta.
Anteeksiannon kautta kasvattaminen on perustavanlaatuinen asia. Unohtaminen ja oppiminen pohjautuvat tähän, mahdollisuuteen jatkaa elämäämme ja ymmärtää virheitä: sillä vain tällä tavalla muut pääsevät omien virheidensä yli.
Joten lausahdus silmä silmästä tekee koko maailmasta sokean käy järkeen, kun tutkailemme ihmisen olemassaolon ja itsensä kehittämiskyvyn syvimpiä osasia. Maailma olisi hyvin surullinen paikka ja tuhoaisi itse itsensä, mikäli emme osaisi yhtä hyvin antaa anteeksi, kuin osaamme tehdä virheitä.
Kyse on pelkästään ymmärryksestä. Vaikka se saattaakin joskus olla kivuliasta, muiden rankaiseminen, koska meitäkin on rankaistu, johtaa ainoastaan tuskaan, ei onneen, jota meidän tulisi aina etsiä.