Salaisuus uusien sanojen oppimiseen

Aivojen tutkijat ovat paljastaneet erään salaisuuden sen suhteen miten aivomme toimivat oppiessaan uusia sanoja: nähden ne numeroina.

Ihmisillä ei ole mitään yhtenäistä tapaa oppia, eivätkä kaikki aina pysty oppimaan sanoja tavaamalla ja ääntämällä, mikä on tyypillisin keino kun lasta opetetaan lukemaan. Oli oppimisvalmius mikä hyvänsä, on uusia sanoja mahdollista oppia jos ne esitetään aivoille visuaalisina objekteina. Tämän opetussuunnitelman hyötypuoli on, että sanat voidaan oppia sekä nopeasti että tehokkaasti.

Tämä tiettyjen kirjainyhdistelmien tunnistuskyky, eli ortografinen prosessointi ihmisaivoissa, sekä tämän toiminnon perimmäinen luonne on edelleen kiistanalainen aihe.

Neurotieteilijöiden suorittama tutkimus kuitenkin paljasti että aivot kykenevät oppimaan uusia sanoja hyvinkin nopeasti koska ne näkevät sanan yhtenä yksikkönä usean erillisen kirjaimen sijaan.

Mitä tutkimus paljastaa

Tutkijoille selvisi, että aivoissa on osio joka on holistinen eli virittynyt tunnistamaan sanoja kokonaisuuksina, sen sijaan että ne käsittelisivät niitä kirjainten ja tavujen yhdistelminä. Pohjimmiltaan aivot pystyvät kameran lailla ottamaan sanoista kuvan pystyäkseen tunnistamaan ne.

Viime aikaiset selvitykset ovat vahvistaneet tiedon, että aivojen vasemman takaraivolohkon aivokuoressa sijaitseva visuaalinen sanojen muodostusaluesisältää ortografisen sanaston joka perustuu äärimmäisen valikoivaan erittelyyn kustakin yksittäin kirjoitetusta sanasta. Tämän teorian pohjalta on ennakoitavissa, että uusien sanojen valikoivan oppimisen pitäisi tehostaa hermosolujen spesifisyyttä juuri näitä sanoja kohtaan niissä aivojen osissa joihin sanojen visuaalinen muoto juontaa juurensa.

Asiantuntijan mielipide

Tutkimuksen suorittanut tohtori Maximilian Riesenhuber, neurotieteilijä Georgetownin yliopiston lääketieteelliseltä osastolta, sanoi seuraavaa:

“Me emme tunnista sanoja nopeasti niiden kirjoitusasun tai irrallisten osien perusteella, kuten jotkut tutkijat ovat esittäneet. Sen sijaan pienellä alueella aivoissamme on neuroneita, jotka auttavat meitä valokuvaamaan koko sanan ja sen muodon tavalla joka voitaisiin määritellä visuaaliseksi sanakirjaksi.”

Eräs aivojen osa, jota kutsutaan “visuaaliseksi sanojen muodostusalueeksi”, on erityisen tärkeä uusia sanoja opittaessa.

Näköaivokuoreen liittyy myös ohimolohkon gyrus fusiformiksen “kasvoja prosessoiva alue”, joka on se osa aivoista joka auttaa meitä tunnistamaan kasvoja.

Tohtori Riesenhuber sanoo, että “Yksi alue on tarkoitettu kasvojen tunnistamiseen, auttaen meitä tunnistamaan tapaamiamme ihmisiä nopeasti, ja toinen alue taasen on tarkoitettu valikoivasti tunnistamaan kokonaisia sanoja, mikä auttaa meitä lukemaan nopeasti.”

Miten tutkimus toteutettiin

Tässä tutkimuksessa 25 osallistujaa kutsuttiin oppimaan uusia sanoja, jotka olivat tosiasiallisesti tekaistuja ja näin ollen järjetöntä hölynpölyä, ja heitä pyydettiin ainoastaan oppimaan sanat ilman määritelmiä.

Osallistujien aivot kuvattiin ennen ja jälkeen sanojen opettelun ja muutokset analysoitiin.

Tulokset osoittivat, että erilaisten sanojen oppimisen jälkeen se osio aivoista, joka on osallisena sanojen muotojen kuvantamisessa alkoi vastata merkityksettömiin sanoihin kuin ne olisivat oikeita sanoja.

Tohtori Laurie Glezer, yksi tutkimuksen ensisijaisista asiantuntijoista, toteaa että “tämä tutkimus on ensimmäinen laatuaan, joka osoittaa kuinka neuronit muuttavat viritystään opittujen sanojen suhteen, näin paljastaen aivojen muovautuvaisuuden.”

Sanojen näkeminen lukuinasaattaa kerätyn tiedon perusteella auttaa joitakin oppimisvaikeuksista kärsiviä ihmisiä tarjoamalla heille helpomman tavan tarkastella ja oppia uusia sanoja.

Itse asiassa, tohtori Riesenhuber on vakuuttunut, että ihmiset jotka eivät pysty oppimaan sanoja fonetiikan eli äänteiden ja tavaamisen kautta (tyypillisimmät opetuskäytännöt), voivat oppia uusia sanoja käsitellen niitä visuaalisina kokonaisuuksina. Tämä saattaisi osoittautua hyvinkin toimivaksi strategiaksi uusien sanojen nopeaan ja tehokkaaseen oppimiseen. 

Yksinkertaisuudessaan se osa aivoistamme joka analysoi sanan visuaalista muotoa ei ole kiinnostunut siitä miltä kyseinen sana kuulostaa.

Tosiasiana tämä vain pieneen osaan aivoja keskittynyt kyky oppia tietyllä tavalla on hyvä ja selkeä esimerkki aivojen plastisuudesta eli muuntautumiskyvystä.

Yhteenveto

Uuden sanan oppiminen näyttää valikoivasti kasvattavan hermosolujen tarkuutta uusien sanojen suhteen aivojen visuaalisella sananmuodostusalueella, lisäten nämä sanat aivojen visuaaliseen sanakirjaan.

Linkki englanninkieliseen tutkimukseen:

Tutkimus on ilmestynyt julkaisussa “The Journal of Neuroscience”

(http://www.jneurosci.org/content/35/12/4965.full.pdf+html)