Neljä rakkaustyyppiä Helen Fisherin mukaan

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Tutkimusmatkailijat, neuvottelijat, rakentajat ja johtajat. Helen Fisherin mukaan nämä ovat neljä rakkaustyyppiä. Ne ovat profiileja, jotka voivat antaa meille vastauksen siihen klassiseen kysymykseen, miksi rakastumme joihinkin ihmisiin, mutta emme toisiin. Näitä psykologisia rakenteita ohjaavat mielenkiintoiset neurokemialliset prosessit, mikä tekee hänen teoriasta vieläkin erikoisemman.

Epäilemättä olet jo kuullut tohtori Helen Fisheristä. Hän on rakkauden salaperäisten toimien asiantuntija. Sen lisäksi, että hän on tunnettu antropologi, hän on yksi aikamme tärkeimmistä popularisoijista. Hänen monet teoksensa ovat esimerkkejä tästä.

Yksi erinomainen elementti hänen työssään on se, että se antaa meille mahdollisuuden ymmärtää ihmissuhteita, vetovoimaa, kiintymystä ja jopa sukupuolikysymyksiä biokemiallisesta näkökulmasta. Ehkä juuri tästä syystä hän päätti vuonna 2009 selvittää, miksi tunnemme vetovoimaa yhden tyyppisiin miehiin tai naisiin, mutta emme toisiin. Tähän hän antoi meille vastauksen kirjassaan Why Him? Why Her?

Aivojärjestelmät, jotka tohtori Helen Fisher määritteli persoonallisuustestiään varten, ovat dopamiinin, serotoniinin, estrogeenin ja testosteronin ohjaamia mekanismeja.

Neljä rakkaustyyppiä

Miksi jotkut persoonallisuudet kiehtovat meitä? Mikä saa meidät tuntemaan vetovoimaa tiettyihin ihmisiin, vaikka tietäisimme, että he eivät ehkä sovi meille tai eivät tee meitä onnelliseksi? Tämä on ikuinen dilemma, mutta myös yksi kiehtovimmista arvoituksista. Tiedämme esimerkiksi, että fyysisellä tekijällä on suuri voima, samoin kuin tietyillä evolutiivisilla, geneettisillä ja jopa kokemuksellisilla muuttujilla.

Helen Fisher menee kuitenkin pidemmälle ja huomauttaa, että aivokemiamme ohjaa vetovoimamekanismia. Kuten hän selittää kirjassaan Why Him? Why Her?, on olemassa neljä persoonallisuuskonstellaatiota. Jokaista niistä hallitsee enemmän yksi välittäjäaine kuin mitkään muut. Jotkut heittäytyvät siis enemmän dopamiinin, toiset testosteronin ja muut oksitosiinin tai serotoniinin vietäväksi.

Kyseinen kirja sisältää kyselylomakkeen, jossa on 56 kysymystä. Se on tieteellisesti validoitu väline, jonka avulla voimme ymmärtää, mikä on hallitseva persoonallisuutemme. Koska vaikka meillä kaikilla on neljän typologian piirteitä, on aina yksi muuttuja, joka on merkittävämpi kuin muut.

Fisherin mukaan vasta kun tiedämme, millaisia olemme, ymmärrämme, kuka sopisi meille paremmin. Katsotaanpa siis, mitkä ovat hänen mukaansa ihmisten neljä rakkaustyyppiä.

“Tutkimukset osoittavat, että parit, joilla on paljon yhtäläisyyksiä, mukaan lukien neurokemiallinen yhteensopivuus, päätyvät pysymään yhdessä.”

-Helen Fisher-

1. Tutkimusmatkailija: utelias persoonallisuus (dopamiini)

Luova, energinen, impulsiivinen, hauska, rohkea, itsenäinen, rakastaa uutuuksia, inspiroiva ja innostunut. Helen Fisherin neljän rakkaustyypin joukossa tutkimusmatkailija erottuu käytöksellään, jota hallitsee aina dopamiini.

Nämä ovat erittäin magneettisia persoonallisuuksia. He haluavat muuttaa maailmaa ja mobilisoida muita. He ovat todellakin erittäin aktiivisia ja inspiroivia. Lisäksi he pyrkivät löytämään, oppimaan ja kokemaan nautintoa.

Heidän kanssaan ei kuitenkaan ole helppo elää. Heidän levoton luonteensa tarkoittaa sitä, että kaikki eivät pysy heidän perässään. He todellakin etsivät sensaatioita ja etsivät jatkuvasti seikkailua. Siksi vain joku, jolla on sama persoonallisuusmalli, voi olla sopusoinnussa heidän kanssaan.

• Millainen kumppani on sopivin?

Tutkimusmatkailijat etsivät “leikkikavereita”. He haluavat ympärilleen ihmisiä, jotka ovat yhtä uteliaita, energisiä ja seikkailunhaluisia kuin he itsekin ovat. Siksi heidän ihanteellinen kumppaninsa on toinen tutkimusmatkailija.

2. Neuvottelija: mielikuvituksellinen ja idealistinen persoonallisuus (estrogeeni)

Neuvottelija on intuitiivinen ja myötätuntoinen ja hänellä on hyvät sosiaaliset, kommunikaatio- ja empaattiset taidot. Hän osaa käsitellä muita ja olla yhteydessä muihin ihmisiin todella hyvin. Hän haluaa ymmärtää muita ja nauttii muiden läsnäolosta ja läheisyydestä. Hänen käyttäytymisensä motiivina on estrogeenihormoni. Se määrittelee naiset ja miehet samalla tavalla.

Nämä ihmiset ovat äärimmäisen sovittelevia. Siksi he välttävät konflikteja ja vihaavat väittelyä. Heillä on tapana ajatella paljon asioita, ja he ovat erittäin mielikuvituksellisia, luovia ja idealistisia. He pyrkivät edistämään koko ympäristönsä hyvinvointia.

• Millainen kumppani on sopivin?

Neuvottelija etsii “sielunkumppania”. Hänen ihanteellinen kumppaninsa on johtaja.

3. Rakentaja: perhekeskeinen persoonallisuus (serotoniini)

Monet samaistuvat rakentajaan. He ovat uskollisia, vahvoja ja sitoutuneita, ja heidän elämänsä on hyvin järjestetty. He puolustavat perhettään, ystäviään ja ihmisiä, jotka ovat osa heidän sosiaalista piiriään.

Rakentajat ovat yleensä varautuneita ja rakastavat auttaa ja olla hyödyllisiä muille.

• Millainen kumppani on sopivin?

Rakentaja etsii elinikäistä ystävää, joka tukee häntä päivittäin. Hänen täydellinen kumppaninsa on toinen rakentaja.

4. Johtaja (testosteroni)

Yhteiskunnassamme on runsaasti testosteronin hallitsemia persoonallisuuksia. Johtaja määrittelee äärimmäisen analyyttisen, kilpailuhenkisen profiilin, jolla on taipumus hillitä tunteitaan.

He rakastavat voimakkaasti ja antaisivat kaikkensa rakkaittensa puolesta, mutta he tukahduttavat tunteidensa avoimen ilmaisemisen. Tämä tekee heistä toisinaan monimutkaisia. He ovat myös todella sitkeitä ja perfektionisteja.

• Millainen kumppani on sopivin?

Ohjaaja etsii henkilöä, joka täydentää häntä, jotakuta joka ajattelee ja tuntee kuin hän. Kirjan Why Him? Why Her? mukaan hänen ihanteellinen kumppaninsa on neuvottelija.

Tohtori Fisher väittää, että jokaisessa meistä on tiettyjä piirteitä näistä neljästä rakkaustyypistä. Joillakin ne erottuvat kuitenkin enemmän kuin toisilla. Tämä määrittelee ja selittää käyttäytymisemme, halumme, kiihkomme ja tarpeemme.

Helen Fisher väittää myös, että meillä on taipumus rakastua ihmisiin, jotka voivat antaa meille mitä tarvitsemme samalla kun me annamme heille sen, mitä he tarvitsevat. Tällä tavalla meillä on tapana täydentää toisiamme.