Rakentava kipu: sellainen, joka opettaa ja yhdistää ihmisiä

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

On olemassa kahdenlaista kipua. On sellaista joka saa sinut kääntymään sisäänpäin, joka aiheuttaa traumaa ja pitää haavoja auki. Mutta on myös rakentavaa kipua, joka opettaa sinua ja antaa sinulle uskomatonta voimaa ja kykyä yhdistyä paremmin ihmisten kanssa, ja erityisesti olla herkkätunteisempi muiden ihmisten kärsimyksiä kohtaan.

Dante sanoi, että henkilö joka tuntee kipua, tietää kaiken. Mutta tarkoittaako se sitä, että meidän on pakko kärsiä jos haluamme todella ymmärtää elämää? Ei nyt aivan niinkään.

“Jos voisin valita kivun ja ei minkään tuntemisen välillä, valitsisin kivun.”

-William Faulkner-

Ensimmäinen mielessä pidettävä asia on se, että kipu tulee aivoista. Saatuasi tiettyjä signaaleja ympäristöstäsi, kehostasi ja aisteistasi, aivosi tulkitsevat niitä ja päättää välittömästi tuottaa kivun tunteen. Se on kuin paniikkinappia painettaisiin kun tunnet, että joku tai jokin uhkaa fyysistä tai henkistä hyvinvointiasi.

Mutta tässä tulee mielenkiintoisin osa: jokaisella tuntemallasi ja aistimallasi kipusignaalilla on tarkoitus. Me kutsumme sitä rakentavaksi kivuksi syystä. Se on varoitusmerkki, joten sinun ei pitäisi sivuuttaa sitä. Jos laitat kätesi tuleen, aivot lähettävät signaalin kovasta kivusta. Mutta kun otat sen pois, aivot lähettävät heti erilaisia kemikaaleja lievittämään tätä kivun tunnetta.

Lähes täsmälleen sama asia tapahtuu psyykkisellä tasolla. Kun elät trauman läpi, aivot tulkitsevat sen melkein kuin todellisena poltteena. Kipu vaatii reaktion toimiaksemme ja vetääksemme kätemme pois tulesta. Ja mitä opimme siitä on sellainen kokemus, jota emme koskaan unohda.

Rakentava kipu ja onni

Kirjailija Aldous Huxley näytti meille, kuinka eläminen loputtomassa ilon tilassa voi johtaa todella dystooppisiin yhteiskuntiin. Voit nähdä sen itse hänen romaanissaan Uljas uusi maailma. Vaikka ajatus loputtomasta ilosta kuulostaa hyvältä, todellisuus on hyvin erilainen. Tietyssä mielessä voisimme melkein sanoa, että ihmiset tarvitsevat hieman kipua ilon vastakohtana.

Ei esimerkiksi ole olemassa monia asioita jotka tuntuvat yhtä hyvältä kuin kupillinen kuumaa kaakaota kylmänä päivänä. Ja urheilijat myös tuntevat euforiaa intensiivisen fyysisen rasituksen jälkeen. Tämän rasituksen aikana endorfiinit ja muut endogeeniset opiaatit yhdessä rauhoittavat fyysisen rasituksen kipua.

Joten jos sanomme että kipu voi itse asiassa lisätä ilon ja onnen tunnetta, se ei ole ristiriitaista. Aiheesta on tehty paljon tutkimuksia, kuten eräs Personality and Social Psychology Review -lehdessä. Siinä selitetään miten kärsimys, lyhytikäinen ja asianmukaisesti käsitelty, antaa meille ilon tunteen ja pitää meidät yhteydessä maailmaan ympärillämme.

Ajattele esimerkiksi jotain kertaa elämässäsi, kun olit vahva. Aikoja, jolloin sinulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin olla rohkea. Ehkä se oli sairaus, menetys tai ehkä elämäsi pahin pettymys.

Sisäisen, joskus sydäntä särkevän matkan voittaminen vahvisti psykologisia lihaksiasi. Sinun sisäisen voimasi ansiosta tunnet nyt itsesi vapaammaksi ja sinulla on paremmat valmiudet luoda ja nauttia onnellisuudestasi.

Rakentava kipu: sen hallinta ja lopettaminen

Alussa puhuimme siitä, miten aivomme tulkitsevat henkisen kärsimyksen kuin oikean palovamman. Se ei ole kuitenkaan oma ajatuksemme tai vain kielikuva. Se on todistettu tutkimuksessa joka julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa.

“Jos ihminen toivoo että hän ei tuntisi kipua, hän myös samalla estäisi ilontunteen ja pienentäisi itsensä mitättömäksi.”

–Michel de Montaigne–

Neurotiede kertoo meille, että kun joku sanoo että “kipu on omassa päässäsi“, he eivät ole väärässä. Se on totta, koska siellä on erittäin monimutkainen rakenne, ACC-alue (anterior cingulate cortex), joka ei erota fyysistä kipua henkisestä. Se on aivan sama asia tälle osalle aivojasi. Ja siksi emotionaalinen kipu voi olla niin tuhoisa.

Mutta jos kärsimys on päämme sisällä ja aivomme hallitsevat sitä, voimmeko kytkeä sen “pois päältä”? Ensimmäinen asia jota useimmat ihmiset ajattelevat, on lääkkeet. No mutta muista, että särkylääkkeet tai masennuslääkkeet eivät ole vastaus. Ne vain lieventävät kipua ACC-alueella, mutta ne eivät koskaan korjaa taustalla olevaa emotionaalista ongelmaa.

Älä unohda, että kipu on aina huomion huuto. Se on kuin rannalla oleva majakka, joka varoittaa sinua edellä olevasta karikosta, jotta et iskeydy siihen. Jos päätät piiloutua ruumaan kuin salamatkustaja, et voi ratkaista ongelmaa. Karikko on siellä edelleen.

Joten ainoa vaihtoehto on muuttaa suuntaa, nostaa purjeet ja napata kiinni elämäsi peräsimestä. Sitten voit etsiä rauhallisempia meriä, suotuisampia virtauksia ja toiveikkaampia tuulia.