Logo image
Logo image

Rakastatko itseäsi? 5 merkkiä siitä, ettet rakasta

4 minuuttia
Rakastatko itseäsi? 5 merkkiä siitä, ettet rakasta
Sergio De Dios González

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Sergio De Dios González

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Itsensä rakastaminen on olennaista. Ei pelkästään terveellisen itsetunnon ylläpitämiseksi, mutta myöskin nauttiaksemme laadukkaista ihmissuhteista muiden kanssa.

Mutta jos et taas rakasta itseäsi, sinulle ei ole pelkästään rankkaa vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, mutta se lisää myös masennuksen riskiä.

Voit oppia tunnistamaan merkit siitä, että et rakasta itseäsi niin paljon kuin sinun pitäisi. Näiden merkkien tunnistaminen voi auttaa sinua parantamaan tapaa, jolla olet yhteydessä itseesi (sisäinen vuoropuhelu) sekä muihin.

Näiden merkkien tunnistaminen voi myös auttaa sinua löytämään tiesi pois surusta tai pettymyksestä. Se voi myös sallia sinun ottaa ohjat kun tunnet mielialasi olevan alhaalla.

‘Pahin yksinäisyys on se, jossa me emme tunne oloamme mukavaksi itsemme kanssa.”

Mark Twain

Kyseenalaistat sen, mitä muut sanovat tai tekevät sinulle

Tämä on yksi merkki alhaisesta itsetunnosta, joka on yleensä itsestämme negatiivisten ajatusten takana. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseenalaistamme sen mitä muut ajattelevat, sanovat ja tekevät meille. Et pysty uskomaan mitä he ajattelevat sinusta, tekevät sinulle tai sanovat sinulle.

Some figure

Ei ole epäilystäkään siitä, ettemmekö me kaikki haluaisi olla rakastettuja ja ymmärrettyjä. Mutta alhaista itsetuntoa potevilla henkilöillä on tapana yliarvostaa mitä muut sanovat tai tekevät, ja he kyseenalaistavat sitä alituisesti.

He ajattelevat, että kukaan ei rakasta heitä tai arvosta heitä. He ottavat kritiikin todella henkilökohtaisesti. Ja mikä vielä pahempaa, he ajattelevat, että aina kun joku osoittaa heille vähänkin arvostusta, tuo henkilö tekee sen jonkin salaisen motiivin takia.

Tämä käy toki järkeen. Kaiken tämän takana on todella johdonmukainen alitajuntainen ajatus. Kuinka joku toinen henkilö voi rakastaa minua enemmän kuin minä itse? Kuinka joku muu voi kunnioittaa minua enemmän kuin minä kunnioitan itseäni? Kuinka joku voi olla minua kohtaan ystävällisempi kuin minä itse?

Olet aina puolustuskannalla

Aina puolustuskannalla oleminen on seuraava selvä merkki siitä, että et rakasta itseäsi niin paljon kuin sinun pitäisi. Epävarmuus ja itsetunnon puute pitävät sinut jatkuvasti valmiudessa ilman mitään hyvää syytä.

Eikä tämä vain nosta stressitasoasi. Se estää sinua myös olemasta puolueeton ympärilläsi olevia asioita kohtaan.

Tällä tavalla puolustuskannalla oleminen estää sinua ymmärtämästä selvästi mitä muut kertovat sinulle tai kysyvät sinulta. Ja tämä taas saa sinut tuntemaan olosi epävarmaksi siitä, mitä muut ajattelevat sinusta.

Tämä luo myös eräänlaisen pelon ja surun tilan, joka ei salli sinun nauttia asioista. Kun olet puolustuskannalla, asenteesi muita kohtaan voi muuttua äkkiä tylyksi, epämiellyttäväksi tai jännittyneeksi, ellei jopa väkivaltaiseksi.

Aina puolustuskannalla oleminen tarkoittaa myös, että toimit kauhuskenaarioiden pohjalta. Siksi reaktiosi saattavat olla yliampuvia ja ja jopa sopimattomia. Kaikki tämä johtaa tavallisesti ristiriitaan joka taas toisaalta saa kaikkein pahimmat pelkosi käymään toteen ja vahvistamaan näkökulmaasi.

Yrität välttää ristiriitaa esittämällä, että kaikki on kunnossa

Mutta eräs toinen asia mitä saattaa tapahtua on se, että haluat välttää ristiriitoja, joten esität, että kaikki on kunnossa. Sen sijaan että puolustaisit oikeudenmukaisuutta tai itseäsi, päätät antaa periksi jotta voisit välttää ongelmat.

Ongelma on siinä, että itsetunnon ja itserakkauden puutteesi eivät anna sinulle tarpeeksi voimaa puolustaaksesi itseäsi. Ja toisaalta voit aloittaa väittelyn jostain todella turhasta asiasta, tai jostain, mikä ei ole sinulle oikeastaan lainkaan tärkeä.

Pelkäät, että ihmiset suuttuvat sinulle tai alkavat halveksia sinua sillä puolustit mielipidettäsi. Tämä saa aikaan sen, että hyväksyt mitä he sanovat tai olet heidän kanssaan samaa mieltä, jotta he olisivat tyytyväisiä.

Ja mitä tässä prosessissa tapahtuu on se, että tunnet entistä enemmän että sinun mielipiteelläsi ei ole väliä. Tunnet, että ketään ei kiinnosta mitä sinä haluat.

Vertaat itseäsi muihin, vaikka ei ole mitään verrattavaa

Tapa verrata itseäsi muihin on seuraava selvä merkki siitä, että et rakasta itseäsi. Todellisuudessa itsemme vertaaminen muihin ei ole automaattisesti negatiivinen asia.

Ongelma on siinä, että ihmiset jotka eivät rakasta itseään menevät aivan liian pitkälle verratessaan itseään muihin. Tämä pitää eritoten paikkansa kun on kyse ulkonäön vertaamisesta. 

Itse asiassa, henkilö joka ei rakasta itseään vertaa itseään jopa asioihin, joissa ei ole mitään vertailemisen arvoista. Sitten he rypevät vertailun lopputuloksessa.

Tämän seurauksena pelkästään heidän itsetuntonsa ei laske entisestään, vaan he alkavat myös tuntemaan kateuden ja hylätyksi tulleen tunnetta. He voivat jopa alkaa tuntemaan olevansa epäoikeudenmukaisuuden uhrejaTämä kaikki horjuttaa heidän itserakkauttaan entistä enemmän.

Some figure

Näet saavutuksesi pelkästään hyvänä tuurina. Rakasta itseäsi ja suorituksiasi!

On totta, että monet saavuttamistamme asioista saattavat johtua hieman hyvästä tuurista. Mutta ei kaikki ole tuurin ansiota. Sinun on tiedettävä kuinka käyttää tilaisuuksia hyödyksesi muuttaaksesi tuo tuurin hiven joksikin suuremmaksi.

Mutta jos et rakasta itseäsi tarpeeksi, et kykene tunnistamaan saavutuksiesi arvoa. Ja juuri tämän takia et arvosta kykyjäsi tai ponnistuksiasi.

Eli et tietenkään voi nähdä myöskään muiden ihmisten arvostavan niitä, etkä myöskään ymmärrä heidän onnitteluja ja ylistyksiä. Asenne, jossa annat suosion saavutuksistasi hyvälle tuurille, saa sinut tuntemaan itsesi epäpäteväksi ja motivoimattomaksi – tavoitteiden puute.

”Usko itseesi, älä ole myrkyllinen itseäsi kohtaan. Rakastu itseesi ja kaikki ympärilläsi tulee muuttumaan”


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bergagna, E. & Tartaglia, S. (2018). Self-esteem, social comparison, and Facebook use. Europe’s journal of psychology14(4), 831-845. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6266525/
  • Harris, M. A., & Orth, U. (2020). The link between self-esteem and social relationships: A meta-analysis of longitudinal studies. Journal of personality and social psychology119(6), 1459-1477. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31556680/
  • Nguyen, D. T., Wright, E. P., Dedding, C., Pham, T. T., & Bunders, J. (2019). Low self-esteem and its association with anxiety, depression, and suicidal ideation in vietnamese secondary school students: a cross-sectional study. Frontiers in psychiatry, 10(698), 1-7. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6777005/
  • Paz, V., Nicolaisen-Sobesky, E., Collado, E., et al. (2017). Effect of self-esteem on social interactions during the Ultimatum Game. Psychiatry Research252, 247-255. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S016517811631037X
  • Vanhalst, J., Luyckx, K., Scholte, R. H., Engels, R. C. & Goossens, L. (2013). Low self-esteem as a risk factor for loneliness in adolescence: Perceived-but not actual-social acceptance as an underlying mechanism. Journal of abnormal child psychology41, 1067-1081. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23661185/
  • Wood, J. V., Giordano-Beech, M., Taylor, K. L., Michela, J. L., & Gaus, V. (1994). Strategies of social comparison among people with low self-esteem: self-protection and self-enhancement. Journal of personality and social psychology67(4), 713-731. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/7965616/
  • García, G., Belloch, A., & Castañeiras, C., (2010). Áreas en las que Basamos Nuestra Autoestima y su Influencia sobre el Bienestar Emocional: Validación de la escala de contingencias de la autoestima para su uso en castellano Revista Argentina de Clínica Psicológica, vol. XIX, núm. 1, abril, 2010, pp. 5-13. https://www.redalyc.org/pdf/2819/281921797001.pdf
  • Cazan, A., & Dumitrescu, A., (2016). EXPLORING THE RELATIONSHIP BETWEEN ADOLESCENTRESILIENCE, SELF-PERCEPTION AND LOCUS OF CONTROL. ROMANIAN JOURNAL OFEXPERIMENTAL APPLIED PSYCHOLOGYRJEAP Vol 7. https://scholar.googleusercontent.com/scholar?q=cache:ccOdbWjmXusJ:scholar.google.com/+self+esteem+control+locus&hl=es&as_sdt=0,5&as_ylo=2014
  • León, E., (2019). Procesos de autocrítica : crecimiento y destrucción. Relación de la autocrítica con el perfeccionismo y la autoestima. Universidad Pontificia. https://repositorio.comillas.edu/xmlui/handle/11531/31807
  • Carrión, O., Sifuentes, B., (2018). Síndrome de Complacencia en estudiantes universitarios de Psicología. Revista Peruana de Psicología y Trabajo Social, [S.l.], v. 6, n. 2, p. 13-27, oct. http://revistas.uigv.edu.pe/index.php/psicologia/article/view/502

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.