Räjähtävän pään syndrooma, eriskummallinen unihäiriö
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Jotkut ihmiset kokevat äkillisiä kovia tai räjähtäviä ääniä päässään juuri ennen nukahtamista tai kun he heräävät syvästä unesta. Nämä odottamattomat äänet eivät ole todellisia, vaan ne johtuvat unihäiriöstä, joka tunnetaan nimellä räjähtävän pään syndrooma. Se saa siitä kärsivän havaitsemaan voimakkaan sisäisen äänen unessa ollessaan.
Se kuulostaa niin oudolta ja pelottavalta, aivan kuin jostain kauhuelokuvasta. Lisäksi siitä kärsivät kuvailevat ääniä erittäin voimakkaiksi ja ylivoimaisiksi. Vaikka on totta, että tämä ilmiö on melko eriskummallinen unihäiriöiden maailmassa, se on kuitenkin toistuvampi kuin uskoisimmekaan.
On tehty tutkimuksia, jotka osoittavat, että noin 40 prosenttia ihmisistä on kokenut tämän unihäiriön jossain vaiheessa elämäänsä. Viisi prosenttia heistä taas kertoo kärsivänsä siitä jopa kerran tai kahdesti viikossa. Mistä räjähtävän pään syndrooma johtuu? Mikä on sen alkuperä? Voiko sitä hoitaa millään tavalla? Katsotaanpa.
Räjähtävän pään syndrooma ei aiheuta terveysriskiä. Se ei myöskään johdu mistään neurologisesta sairaudesta. Siitä huolimatta se aiheuttaa yleensä suurta ahdistusta ja pelkoa siitä kärsiville.
Räjähtävän pään syndrooma: ominaisuudet, syyt ja hoito
Yhden viimeisimmistä tutkimuksista tästä oireyhtymästä suoritti King Saud University Saudi-Arabiassa. Tutkijat määrittelivät sen alitunnistetuksi unihäiriötyypiksi, joka aiheuttaa äkillisen kovan äänen, kun henkilö on juuri nukahtanut tai heräämässä. Ääni muistuttaa kuulohalusinaatiota.
Tutkijat päättelivät, että se on hyvänlaatuinen tila ja sitä voidaan hoitaa tehokkaasti amitriptyliinillä (eräänlainen masennuslääke).
Mainitsemisen arvoinen on myös toinen kansainvälisellä tasolla yhteistyössä useiden arvostettujen yliopistojen kanssa tehty tutkimus. BBC Science Focus -lehti suosittelee tätä tutkimusta heille, jotka haluavat ymmärtää ilmiötä syvällisesti.
Miten se ilmenee?
Räjähtävän pään syndroomaan liittyvä episodi kestää alle sekunnin. Ihminen kokee äänen, joka muistuttaa voimakasta jyrinää, joka muistuttaa sisäistä, psyykkistä räjähdystä. Ei ole epäilystäkään siitä, että se on psykologinen ilmiö. Räjähdys ei ole peräisin ulkoisesta ympäristöstä.
- Kokemukseen ei liity minkäänlaista kipua.
- Toisinaan saattaa esiintyä valonvälähdyksiä ja pistelyä kehossa.
- Tunteeseen, että pää “räjähtää”, liittyy ahdistuneisuutta ja hermostuneisuutta. On tavallista kokea myös takykardiaa ja tukehtumisen tunnetta.
- Häiriö ilmenee useimmiten sillä hetkellä, kun henkilö yrittää nukahtaa. Kun hän onnistuu, hän herää räjähdyksen ääneen. Se on melko samantyyppinen tunne kuin silloin, kun heräämme koska näemme unta, että putoamme.
- Räjähtävän pään syndrooma on yleisempi naisilla.
Tämäntyyppinen ilmiö koetaan yleensä dramaattiseksi ja pelottavaksi. Vaikka todellisuudessa kyseessä on vaaraton unihäiriö, jolla ei ole neurologista alkuperää, siitä kärsivillä voi olla vakavia nukahtamisongelmia, koska he pelkäävät kokevansa episodin uudelleen.
Räjähtävän pään oireyhtymän syy
Tämä oireyhtymä kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1870. Tällä hetkellä ei ole olemassa vakuuttavaa tietoa sen alkuperästä ja syystä. Siitä huolimatta, vaikka sen tarkkaa etiologiaa ei tunneta, on kaksi tekijää, jotka korreloivat merkittävästi: stressi ja väsymys.
Räjähtävän pään syndroomaa kokevat potilaat raportoivat yleensä tunteneensa aiemmin voimakasta pelkoa ja ahdistusta nukkuessaan. Siksi on mahdollista, että häiriön takana on jatkuvan ahdistuksen ja stressin tila, joka jatkuu pitkään.
Tila voi johtua myös orgaanisesta muutoksesta. Esimerkiksi äkillinen liike jossain välikorvan tai korvatorven osassa. Myös yhteys migreeniin on havaittu. Siitä huolimatta tarvitaan lisää tutkimuksia, jotta voidaan luotettavasti tunnistaa muuttujat tämän vaarattoman mutta häiritsevän kokemuksen taustalla, josta pieni osa väestöstä kärsii.
On tärkeää korostaa, että räjähtävän pään syndrooma on todellinen ilmiö, eikä se johdu psykopatologisista tai neurologisista muutoksista. Meidän on yritettävä ymmärtää ihmisiä, jotka kärsivät siitä.
Miten sitä hoidetaan?
Kuten jo mainitsimme, on osoitettu, että hoito masennuslääkkeillä vähentää tehokkaasti tämäntyyppisen unihäiriön esiintymistä. Mutta ennen psykotrooppisiin lääkkeisiin turvautumista meidän on huomautettava, että selkeitä parannuksia on nähty myös stressinhallinta- ja rentoutumistekniikoiden avulla.
Räjähtävän pään oireyhtymän suurin ongelma on se, että se huonontaa lepoa. Rauhallisen unen puute lisää stressiä ja sen mukana ilmeistä riskiä kärsiä järkyttävästä kokemuksesta uudelleen. Avainasemassa on kaikissa tapauksissa ottaa käyttöön stressinhallintataidot ja parantaa unihygieniaa.
Lopuksi, on kiistatonta, että unihäiriöiden maailma on yhtä laaja kuin monimutkainenkin. Siksi, jos koet muutoksia tai epätavallisia tapahtumia öisessä levossasi, älä epäröi kääntyä asiantuntijan puoleen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Denis D, Poerio GL, Derveeuw S, Badini I, Gregory AM. Associations between exploding head syndrome and measures of sleep quality and experiences, dissociation, and well-being. Sleep. 2019 Feb 1;42(2). doi: 10.1093/sleep/zsy216. PMID: 30544141.
- Frese, Achim; Summ, Oliver; Evers, Stefan (1 de septiembre de 2014). «Exploding head syndrome: Six new cases and review of the literature» Cephalalgia (en inglés) 34 (10): 823-827. ISSN 0333-1024. doi:10.1177/0333102414536059
- Pearce, JM (30 de julio de 1988). «Exploding head syndrome». Lancet 2 (8605): 270-1. PMID 2899248
- Pirzada AR, Almeneessier AS, BaHammam AS. Exploding Head Syndrome: A Case Series of Underdiagnosed Hypnic Parasomnia. Case Rep Neurol. 2020 Oct 8;12(3):348-358. doi: 10.1159/000509344. PMID: 33173495; PMCID: PMC7590748.
- Sharpless BA. Exploding head syndrome. Sleep Med Rev. 2014 Dec;18(6):489-93. doi: 10.1016/j.smrv.2014.03.001. Epub 2014 Mar 13. PMID: 24703829.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.