Psykologian symbolin tarina (Ψ)

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 05 syyskuuta, 2024

Psykologian symbolin tarinaan liittyy joitakin mytologioita ja termin “psi” (Ψ) kummallinen kehittyminen. Se on kreikkalaisten aakkosten kahdeskymmeneskolmas kirjain ja jossakin vaiheessa roomalaiset transliteroivat sen muodostamaan sanan psyyke. Se tarkoitti latinaksi perhosta, mutta se alkoi tarkoittaa asioita kuten ilmavirtausta, hengitystä, energiaa ja lopuksi sielua.

Kaikki, jotka ovat opiskelleet psykologiaa, muistavat kuinka tämä kummallinen symboli ilmestyi koulussa melkein kaikkialla. Kirjoissa, opettajanhuoneissa, tärkeissä muistiinpanoissa… Kaikki, jotka ovat kiinnostuneita tästä tieteenalasta, tunnistavat sen myös siksi, että siitä on tullut osa symbolien kulttuuria, joka on yleinen monilla aloilla kuten filosofiassa ja “fii”-kirjaimena (Φ).

“Sana psykologia on peräisin kreikkalaisten sanojen ψυχή ja λογία yhdistymisestä.”

On kuitenkin yhä hetkiä, jolloin pidämme näitä symboleita nimellisarvona, emmekä mieti niitä paljoa. On myös totta, että monet meistä uskovat urbaaneihin legendoihin, jotka vääristävät joitakin juuriemme. On siis yleistä kuulla ihmisten sanovan, että psykologian symboli (Ψ) on atrain. Vielä tarkemmin sanottuna pirun atrain.

Tämä väärä teoria on peräisin ajoilta, jolloin ihmiset kokivat mielenhäiriöt demonisen vallan alaisena olemisena. Mielenhäiriöillä oli yliluonnollisia lähteitä, kuten taikuutta ja noituutta, ihmisen hallinnan ulkopuolella olevia asioita. Se tarkoitti sitä, että kaikki oli kirkon käsissä, ja tietenkin rovion. Mutta totuus ei voisi olla kauempaa haettu. Tutkitaan siis tämän psykologian symbolin todellista alkuperää.

Psykologian symbolin (Ψ) tarina, sielun ala

Muinaisessa Kreikassa sana psyyke (kuten aikaisemmin mainitsimme) tarkoitti perhosta. Tämä hyönteinen oli myös symboli elämän henkäykselle, ilmavirtaukselle, elämän tuovalle tuulelle… Pikkuhiljaa, kiitos Rooman valtakunnan, sana päätyi symbolisoimaan ihmissielua. He näkivät sen elämänvoimana, joka tunnetaan myös “ka”:na egyptiläisessä kulttuurissa.

Kreikkalaisilla ja roomalaisilla oli hyvin erityinen näkökulma ihmisen sielusta. Yksi heidän uskomuksistaan oli, että kun joku kuoli, niin egyptiläisten puhuma “ka” jättäisi heidän kehonsa henkäyksen muotoon. Tuo henkäys ottaisi perhosen muodon. Heidän mielessään siinä ei edes ollut mitään pelottavaa. Heille perhonen merkitsi valoa, muutosta ja toivoa.

Psykologian symboli perustui termille psyyke. Myöhemmin siihen liittyi myös sana “logia” (ψυχή ja λογία). Ajan myötä sen etymologinen merkitys siis vaihtui “sielun alasta” “mielen alaksi”. Luonnollisestikin Ψ-symbolia käytettiin pääasiallisena symbolina, kuten lyhennyksenä.

Myytti Eroksesta (Kupido) ja Psyykkeestä

Kreikkalaisessa mytologaissa sana “psyyke” tarkoittaa muutakin kuin vain perhosta, sielua ja mieltä. Psyyke oli myös jumalatar, kaunis olento, jolla oli perhosen siivet. Hänen rakkaustarinansa on yksi kaikkien aikojen kauneimmista rakkaustarinoista ja sen ikuisti Apuleius Metamorfoosi-teoksessaan.

Tarinan mukaan Anatolian kuninkaan kolmesta tyttärestä yksi oli todella erityinen. Hän oli niin herkkä, viehättävä ja täynnä iloa, että itse Afrodite tuli siitä mustasukkaiseksi ja koki tämän nuoren naisen kilpakumppaninaan. Hän oli niin epätoivoisen mustasukkainen, että hän lähetti poikansa Eroksen (Kupido) välittömästi ampumaan häntä nuolillaan. Hän halusi nuoren Psyykkeen rakastuvan koko Anatolian kauheimpaan, rumimpaan ja sydämettömimpään mieheen.

Mutta mikään ei mennyt suunnitelman mukaan. Sen sijaan hänen poikansa Eros rakastui Psyykkeeseen. Nuori jumala ei pystynyt pysäyttämään itseään, vaan päätti mennä hänen huoneeseensa joka yö voittaakseen hänet puolelleen ja tehdäkseen hänestä omansa. Ja niin tapahtui. Psyyke rakastui täysin tuohon muukalaiseen, joka vieraili hänen luonaan joka yö pimeässä. Hän ei edes pystynyt näkemään tämän kasvoja. Tuo muukalainen oli jumala, joka halusi pitää identiteettinsä salassa.

Mutta asiat muuttuivat. Kun Psyyke kertoi sisarelleen tästä, sanoi sisar Psyykkeelle, että hänen ei pitäisi jatkaa suhdetta, jos hän ei nähnyt salaperäisen rakastajansa kasvoja. Joten hän siis teki niin. Kun Eros oli nukkumassa hänen sängyssään, hän toi lampun lähelle Eroksen kasvoja. Juuri sillä hetkellä Afroditen poika heräsi ja ryntäsi ulos raivoissaan Psyykkeen julkeudesta.

Psyykkeen koettelemukset

Lohduton, surullinen ja katuva Anatolian kuninkaan tytär meni Afroditen luokse pyytämään apua. Eroksen äiti näki sen tilaisuutena päihittää hänet. Hän näki sen tilaisuutena päästä eroon tästä naisesta, joka kilpaili itse kauneuden jumalatarta vastaan.

Hän antoi Psyykkeelle neljä koettelemusta, neljä suoritettavaa tehtävää, mikäli hän halusi saada Eroksen rakkauden ja anteeksiannon. Mutta koettelemuksiin kuului alamaailmaan meneminen, Kerberoksen kohtaaminen, Kharonin kanssa matkustaminen ja myöhemmin myös Hadeksen kanssa, jotta hän pääsisi Persefonen luokse ja voisi pyytää häneltä hieman hänen kauneuttaan, jota hän säilytti pienessä rasiassa.

Vastoin kaikkia odotuksia sanavalmis Psyyke kuitenkin osoitti, ettei hän ollut vain kaunis. Hän oli myös viisas, rohkea ja täynnä päättäväisyyttä. Mutta juuri kun hän oli läpäissyt kaikki haasteet ja päässyt Persefonen rasian luokse, hän koki hetkellisen turhamaisuuden ja uteliaisuuden tunteen. Hän päätti avata rasian nähdäkseen mitä sen sisällä oli ja ottaa osan kauneudesta itselleen. Silloin hänestä tuli ansan uhri.

Onneksi tuttu käsi kuitenkin veti kirotun rasian pois hänen silmiensä edestä. Käden tuttu iho lohdutti häntä ja sen omistajan toiveikkaat kasvot toivat hänen ilonsa välittömästi takaisin. Se oli Eros, joka oli nyt antanut anteeksi hänelle ja tullut pelastamaan hänet.

Tälle maagiselle pariskunnalle ei olisi voinut olla onnellisempaa loppua. Afrodite lakkasi olemasta kateellinen hänen poikansa rakastajatarta kohtaan ja tanssi heidän kanssaan heidän häissään. Zeus päätti tehdä Psyykkeestä kuolemattoman. Nyt tuo rohkea ja kaunis nainen, jolla on perhosen siivet, edustaa myös psykologian Ψ-symbolia.