Peter Paul Rubens: viisi tunnettua sitaattia
Peter Paul Rubens (1577–1640) oli barokkimaalauksen merkittävä edustaja. Hän opiskeli Belgiassa ja muutti myöhemmin Italiaan. Hän imi paljon tietoa mentoriltaan Mantovan herttualta.
Maalaamisesta tuli hänen ammattinsa, ja hänen ateljeensa sai paljon toimeksiantoja. Rubens jätti merkittävän jäljen persoonastaan töihinsä. Tämä artikkeli käsittelee kuitenkin hänen merkittävimpiä sitaattejaan – niitä kaikkein mielenkiintoisimpia, jotta pääset hänen päänsä sisään ja näet pienen vilauksen siitä, kuka hän todella oli.
Ennen kuin paneudumme niihin, sinun on vielä hyvä tietää, että Rubens harjoitti myös muun tyyppistä taidetta. The Eyesight of Peter Paul Rubens valottaa tarkoin hänen matkaansa maalaustaiteen ulkopuolella ja kertoo hänen veistoksistaan ja gobeliineistaan. Tämä tekee noin 3 000 teosta, jos laskee mukaan hänen maalauksensa. Hän oli siis todella monipuolinen taiteilija.
Peter Paul Rubens
1. Yksinkertainen mies
“Olen vain yksinkertainen mies, joka seisoo yksin siveltimineen pyytäen Jumalalta inspiraatiota.”
Tämä Peter Paul Rubensin sitaatti viittaa siihen, että hän oli tavallinen ja nöyrä mies. Hänen elämäkertaansa perehtyminen osoittaa, että hän kasvoi perheessä, jolla oli taloudellisia vaikeuksia. Tämä oli kenties syy siihen, miksi Rubens halveksi ylimielisiä ihmisiä.
Vaikka hän tiesi olevansa hyvä taidemaalari, hän ei koskaan lakannut oppimasta muilta. Hänen taiteensa onkin saanut monia vaikutteita. Ainoa asia jota Rubens itsensä mukaan pelkäsi, oli inspiraation puute, kaikkien luovien töiden perusta.
2. Luovuuden henki
“Kaikissa lapsissa on luovuuden henki. Elämän saasta usein tuhoaa tuon hengen vitsauksen ja sielun oman kurjuuden kautta.”
Tämä toinen Peter Paul Rubensin sitaatti koskee luovuutta. Lapsilla on usein vaikka millä mitalla mahtavia ja hullujakin ideoita, mutta he usein menettävät tuon kyvyn vanhetessaan.
Rubens mainitsee “sielun oman kurjuuden”, koska hän oli katolilainen. Hän uskoi, että luova sielu voitiin saada takaisin vain Jumalan ansiosta. Yksi hänen maalauksistaan oli tarkoitettu eräänlaiseksi propagandaksi protestantismia vastaan. Maalauksessa Pyhä Teresa rukoilee kiirastulessa olevan Bernardino de Mendozan puolesta.
3. Intohimo tulee taivaista
“Intohimoni tulee taivaista, ei maallisista pohdiskeluista.”
Kuten tästä voi nähdä, Rubens mainitsee Jumalan monissa sitaateissaan. Tässä hän yhdistää intohimonsa maalaamiseen taivaan kanssa, paikan, jossa Jumala katolilaisten mukaan asustaa. Hän puhuu toisaalta myös maallisista pohdiskeluista vähätellen niitä.
Tämä sitaatti viittaa siihen, että Rubens kyseenalaisti tavallisten ihmisten (ei-uskovien) tekemät pohdinnat. Ihmisten, joiden uskonnot erosivat hänen uskonnostaan. Hän uskoi, että hänen luovuutensa ja intohimonsa olivat peräisin Jumalalta.
4. Valkoinen on myrkkyä, mutta myös hyödyllistä
“Valkoinen on myrkkyä kuvalle: käytä sitä vain korostuksissa.”
Rubens hämmästyttää tällä sitaatillaan. Hänen mielipiteensä valkoisesta väristä on jollain lailla ristiriitainen. Hän sanoo, että valkoista ei tulisi käyttää ylen määrin ja luokittelee sen “myrkyksi”. Hän kuitenkin myös tähdentää, että sitä tulisi käyttää huomion vetämiseen tietyille maalauksen alueille.
Kenties hän yritti tällä sitaatillaan välittää viestiä siitä, että liika valkoinen voi vahingoittaa maalausta, mutta se on hyödyllinen käytettynä varoen ja pienissä määrissä tiettyjen kohtien korostamiseen.
Tämä tuo mieleen toisen sanonnan: “kohtuus kaikessa”. Tästä on yksi hyvä esimerkki farmakologiassa: monet lääkkeet muuttuvat myrkyllisiksi, kun niitä nautitaan määrättyä annosta enemmän.
5. Peter Paul Rubens ja oma arvo
“Taitoni, vaikka se onkin niin suuri… ei ole koskaan ylittänyt arvoani.”
Moni ihminen määrittelee itsensä taitojensa tai kykyjensä kautta. Vaikka Rubens olikin tietoinen omista taidoistaan, tällä toteamuksellaan hän tekee selväksi sen, ettei hän koskaan antanut tämän kyvyn ylittää omaa arvoaan.
Henkilön arvo ei määräydy sen perusteella, mitä hän omistaa. Eikä hänen saavutustensa tai taitojensa perusteella, kuten Rubens osoittaa. Tämä näyttäisi olevan yksi osoitus tuosta inhosta, jota Rubens tunsi ylimielisyyttä kohtaan. Hän tiesi, että kyky saattaisi sokaista ihmisen ja saada hänet unohtamaan, kuka hän todella on.
Toivon mukaan nämä viisi Peter Paul Rubensin sitaattia ovat opettaneet hieman lisää tämän taiteilijan ajattelutavasta. Ja jos et ole koskaan nähnyt hänen töitään, käy vilkaisemassa artikkelissa mainittuja ja vielä yhtä, Kolme sulotarta -maalausta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- López, José Enrique, Marcano Torres, Myriam, López Salazar, José Enrique, López Salazar, Yolanda, & Fasanella, Humberto. (2004). El arte Barroco. Las formas en el Barroco. Gaceta Médica de Caracas, 112(4), 325-340. Recuperado en 15 de septiembre de 2019, de http://ve.scielo.org/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0367-47622004000400005&lng=es&tlng=es.
- López, O. (2008). Desnudo de mujer. Toulouse-Lautrec y sus mujeres. Buenos Aires: Olmo.
- Macêdo, Érika Sabino de, & Chisté, Priscila de Souza. (2016). A Dialogic Pathway for the Reading of the Works of Rubens Gerchman. Bakhtiniana: Revista de Estudos do Discurso, 11(3), 80-102. https://dx.doi.org/10.1590/2176-457322325
- Santos-Bueso, Enrique, Sáenz-Francés, Federico, & García-Sánchez, Julián. (2012). La vista de Peter Paul Rubens. Archivos de la Sociedad Española de Oftalmología, 87(9), 303-304. https://dx.doi.org/10.1016/j.oftal.2011.05.012