Paras teko sydämelle on auttaa muita kohoamaan

· 31.8.2016

 

Auttaminen rauhoittaa ja palkitsee, mutta se ei ole aina helppoa. Toisinaan se vaatii ensin, että kohteena oleva ihminen tiedostaa tarvitsevansa apua ja että auttavaan käteen tarttuminen ei ole synonyymi heikkoudelle, vaan enemminkin vahvuudelle. Toisekseen siihen liittyy vaivannäön, ajan ja tunteiden sijoittamista. Nämä eivät kuitenkaan ole järin painavia taakkoja.

Elämän itsensä pitäisi aina olla luonnollinen tapaamispaikka rakkaudelle ja kunnioitukselle, jossa yleismaailmallinen empatia on meidän sydämissämme oleva ehdoton voima, joka sallii meidän ilmaista hyväntahtoisuuttamme täydellä tavalla.

Me tiedämme, että tämä ei ole helppoa ja että toisinaan meidät täyttää sellaiset ilmeikkäät lausahdukset, jotka me haluamme jakaa sosiaalisissa verkostoissamme, mutta jotka osa lopulta unohtaa.

Toisinaan oma perheemme tai meidän ystävämme tarvitsevat tätä tukea kohotakseen seuraavalle tasolle. Toisinaan he käyvät läpi masennusta tai tarvitsevat ymmärrystä, tukea ja läheisyyttä.

Tai ehkä meidän murrosikäinen lapsemme käy läpi vaikeaa hetkeä elämässä koulukiusaamisen muodossa tai kokee juuri nyt ensimmäistä omaa tunnetason pettymystään. Kaikki tämä on helppo jättää huomaamatta, koska meillä ei ole aikaa, koska silmämme ovat kiinnittyneet muihin asioihin.

Sydän tarvitsee silmät nähdäkseen ja sisäistä vapautta tuntea. Meidän täytyy riisua itsemme siitä mikä on pinnallista voidaksemme huolehtia siitä mikä on oleellista, jotta hyvyys joka on ihmisissä luonnollista sallii meidän auttaa niitä, jotka sitä tarvitsevat.

Sydämellä kuuntelemisen opetteleminen
Yksin kynttilänvalossa

Ehkä sinun paras ystäväsi puhuu sinulle hymy kasvoilleen maalattuna ja hänen sanansakin kuulostavat iloisilta. Kuitenkin kun teidän silmänne kohtaavat, aistit sinä että niissä piilee kyynel, joka on valmis putoamaan.

Sydän, joka tietää miten kuunnella, on viisas ja vapaa egoismista, tietämätön suljetusta ja sellaisesta maailmankaikkeudesta, joka ruokkii vain omia tarpeitaan. Hyvyys tietää miten aistia ja lukea rivien välistä.

Muiden tunteiden aistiminen on lahja, joka on asennettu meidän sosiaalisiin aivoihimme peilisolujen ja empatian kautta. Meistä jokainen saapuu tähän maailmaan kykeneväisinä tunnistamaan perustunteita, kuten suru, viha, rakkaus tai pelko.

Tästä huolimatta toisinaan, johtuen joko sosiaalisista, kasvatuksellisista tai luonteen vaikutteista, löytyy ihmisiä jotka kohdistavat kaikki syvimmät oivallukset itseensä. Muuntaen ne sanoiksi, kuten “minusta tuntuu,” mitä “minä tarvitsen,” ja ”mitä minä haluan.” Heidän elämänsä alkaa rakentua näiden kolmen teeman ympärille.

Elääkseen sydämestä käsin ei tarvitse olla aivan niin naiivi kuin monet uskovat. Herkkyys ei ole heikkoutta ja muiden auttaminen jaloilleen ei ole sama kuin sallia heidän kampittaa sinut. Ehdottomasti ei. He, jotka rakentavat elämänsä sydämestä käsin, ovat erittäin hyvin selvillä seuraavista näkökulmista.

Minä autan sinua koska autan itseäni

Nainen ja linnunpönttö

Kuka tahansa ojentaakin kätensä niille, jotka sitä tarvitsevat, ei itse asiassa tee sitä saadakseen jotain vastalahjaksi. Hän auttaa koska se on osa hänen olemustaan, koska hän ei osaa toimia millään muulla tavoin. Ja hän ei odota mitään aineellista vastapalvelukseksi, saati että tekisi palveluksia etsiäkseen vastapalveluksia ja saadakseen mahtavia kehuja.

Kaikkein suurin palkinto on tuntea itsensä hyödylliseksi. Jos me käännämme päämme ja olemme kuin emme huomaisikaan jonkun toisen tarvitsevan apua, aiheuttaisi se meille jonkin asteista sisäistä ristiriitaa. Tämä olisi arvojemme vastaan toimimista.

Auttaminen tekona on sen kaltaista viisautta, joka rikastuttaa meitä

Ihmisellä voi olla lukuisia korkeamman asteen tutkintoja, hän voi puhua viittä eri kieltä, omistaa useita autoja ja pidellä kädessään kaikkein hienointa älypuhelinta, jonka kaupasta saa.

Kuitenkaan kaikki nämä metkut eivät juuri auta, jos kyseinen henkilö ei huomaa esimerkiksi oman äitinsä tarvitsevan apua, koska tällä on dementia tai että hänen kumppaninsa tuntee olonsa yksinäiseksi, vaikka on jatkuvasti tämän rinnalla.

Avun tarjoaminen rikastuttaa meitä koska niin tehdessämme me tunnistamme kanssaihmisemme. Avun tarjoaminen rikastuttaa meitä, koska se opettaa meille kaikkein perustavanlaatuisimpien tunteiden kieltä. Avun tarjoaminen rikastuttaa meitä, koska siitä tulee tapa jolla me annamme muille ihmisille iloa, onnea ja uusia mahdollisuuksia.

Sydämestä kumpuava hyvyys on ainut sijoitus joka ei koskaan johda vararikkoon

On olemassa monia, jotka ajattelevat toisin. Että hyvänä oleminen on uuvuttavaa ja hyvän tekeminen tuo toisinaan mukanaan pettymyksen. Meidän täytyy kuitenkin pitää seuraava kirkkaana mielessä: hyvien ihmisten pitäisi ymmärtää, että on olemassa rajoja ja että myös heillä on oikeus sanoa ”seis” tarpeen vaatiessa.

Koska hyvyys tarjotaan vapaasti ja älykkäästi. Me tiedämme, että teot jotka kumpuavat sydämestä ovat suuria sijoituksia. Se auttaa meitä etenemään vapaina kaunasta ja ääriämme myöten täynnä vapautta, emotionaalista tasapainoa ja hyvinvointia.

Ja kukaan ei voi kävellä iloisemmin askelin kuin sellainen ihminen, joka kantaa sisimmässään auringonpaistetta ja tietää miten kohdata myrsky kuin myrsky.

Nainen ja oksa

Kuvat luovuttanut käyttöön Martin Poole, Janaima Medeiros ja Tomasz Alen Kopera