Ovatko Dalín hypnagogiset hallusinaatiot avain luovuuteen?

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Edith Sánchez

Viimeisin päivitys: 28 elokuuta, 2024

Hypnagogiset hallusinaatiot eli näköharhat uni- ja valvetilan rajamailla olivat Salvador Dalín käyttämä keino luovuuden maksimoimiseksi. Hän ei ole ainoa, joka on käyttänyt tätä menetelmää, mutta hän on ehdottomasti yksi tunnetuimmista.

Thomas Edison oli toinen kuuluisa henkilö, joka harjoitti hypnagogiaa, mutta Dalí jalosti menetelmää ja levitti sitä laajemmin. Kuten monet muutkin, nämä kaksi henkilöä olivat vakuuttuneita siitä, että vähäinen nukkuminen juuri oikeaan aikaan on avain ideoiden virtaamiseksi uudelleen ja voimakkaammin. Nykyään on olemassa tieteellisiä todisteita, jotka viittaavat siihen, että he olivat oikeassa.

Albert Einstein ja Lewis Carroll harjoittivat myös säännöllisesti hypnagogiaa. Tätä resurssia käyttävät väittävät, että se on todellinen apu kun heillä on käsissä ongelma jota ei voida ratkaista, kun heillä on jonkinlainen älyllinen este tai he haluavat vain olla luovempia.

“Anna minulle kaksi tuntia toimintaa päivässä, niin minä otan loput kaksikymmentäkaksi unissani.”

-Salvador Dalí-

Unet ja hypnagogiset hallusinaatiot

Ymmärtääksemme hypnagogiaa, meidän on ensin ymmärrettävä unta. Siinä on periaatteessa kaksi vaihetta: REM ja non-REM. REM on lyhenne sanoista rapid eye movement eli nopea silmien liikkuminen. REM-unessa siis tapahtuu tällaisia silmänliikkeitä, kun non-REM-unessa taas niitä ei ole.

Non-REM-vaihe jaetaan edelleen kolmeen vaiheeseen riippuen unen syvyydestä:

• Torke
• Kevyt uni
• Syvä uni

Näiden vaiheiden jälkeen alkaa REM-vaihe. Se on todella syvää unta. Ranskalainen lääkäri Louis Maury oli ensimmäinen, joka käytti termiä hypnagoginen hallusinaatio. Se viittaa valveillaolon ja unen siirtymätilaan. Tämä vastaa non-REM-unen vaiheita kevyt ja syvä uni.

Jos henkilö herää näissä vaiheissa, jotkin unikuvat säilyvät todennäköisesti tietoisessa mielessä. Itse asiassa on suhteellisen yleistä, että kuulo-, näkö- tai tuntoharhoja esiintyy tässä vaiheessa. Useat nerot huomasivat, että tämä vaihe voi olla myös erittäin kannattava.

Dalí ja hypnagogiset hallusinaatiot

Salvador Dalí kirjoitti kirjan nimeltä 50 Secrets of Magic Craftmanship. Siihen hän sisällytti hypnagogian prosessin. Hänen tapansa harjoittaa sitä oli seuraava:

• Istu nojatuolissa, jossa on käsinojat.
• Pidä raskasta metallilusikkaa kädessäsi.
• Aseta peltilautanen lattialle lusikkaa pitelevän käden alle.
• Kun nukahdat, lusikka putoaa kädestäsi ja paukahtaa metalliin aiheuttaen melua ja herättäen sinut.

Kuten huomaat, se ei ole hyvä tapa ottaa päiväunia, vaan pikemminkin estää ne. Monet henkilöt Aristoteleesta Edisoniin olivat kuitenkin samaa mieltä Dalín kanssa siitä, että tämä äkillinen unen keskeyttäminen on erittäin hyödyllistä luovuuden kannalta. Mutta onko se todella niin?

Paljastava kokeilu

Ryhmä Pariisin aivoinstituutin tutkijoita päätti testata hypnagogiaa. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Science Advances -lehdessä.

Tutkijat rekrytoivat 103 tervettä ihmistä, joilla oli normaali unirytmi. Heille annettiin kymmenen matemaattista tehtävää ratkaistavaksi. Heille annettiin myös kaksi sääntöä niiden ratkaisemiseksi, kun taas kolmas sääntö oli piilotettu heiltä. Tietyn ajan työskentelyn jälkeen he pitivät tauon ja, jos mahdollista, ottivat torkut. Torkkuvat pitivät lasia kädessään ja he heräsivät, jos se putosi. Samaan aikaan heitä seurattiin aivoskannerin avulla.

Tulokset osoittivat, että osallistujat, jotka nukkuivat hypnagogisesti vähintään 15 sekuntia, kolminkertaistivat mahdollisuutensa löytää piilotettu sääntö ongelmien ratkaisemiseksi. Tätä kokemusta ei ilmennyt niillä, jotka eivät olleet nukkuneet tai niillä, jotka saavuttivat unen REM-vaiheen. Näyttää siis siltä, että Dalí tiesi tarkalleen, mistä puhui.

Tiede ei vielä tiedä, miksi vaikutus ilmenee tässä univaiheessa. On kuitenkin selvää, että se sytyttää luovuuden kipinän ja että kuka tahansa voi hyötyä siitä.