Othello-syndrooma: hallitsematon ja sairaalloinen mustasukkaisuus

Mustasukkaisuus on varsin yleistä parisuhteessa. Mustasukkaisuudesta tulee ongelma, kun se on hallitsematonta, jatkuvaa ja sairaalloista. Mustasukkaisuus ei ole välttämättä pelkkä huolen aihe vaan siitä voi tulla todellinen ongelma – sairaus, jota kutsutaan myös Othello-syndroomaksi.

Othello-syndrooma on oireyhtymä, joka on nimetty William Shakespearen tragedian Othello: Venetsian mauri mukaan. Psykologit nimittävät tätä sairautta myös harhaiseksi mustasukkaisuudeksi. Shakespearen näytelmän päähenkilö Othello tulee äärimmäisen epäluuloiseksi, koska hän olettaa vaimonsa Desdemonan olevan uskoton. Othello on niin vakuuttunut omien epäluulojensa paikkansapitävyydestä, että hän murhaa vaimonsa ja tappaa sen jälkeen itsensä.

Othellon tavoin jotkut ihmiset ajautuvat tällaisiin epäluulon ja epäluottamuksen aiheuttamien pakkomielteiden leimaamaan noidankehään. Mustasukkaisuudelle ei ole perusteita tai syitä todellisuudessa, vain heidän oma mielikuvituksensa. Mustasukkaisilla ihmisillä on tapana kärsiä Othellon syndroomasta. Seuraavaksi tarkastelemme lähemmin Othello-syndrooman ominaispiirteitä, mahdollisia syitä ja hoitokeinoja.

Othello-syndrooman ominaispiirteet ja tunnusmerkit

Yhdysvaltalaisen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnostisen luokituksen uusimman version, DSM-5:n mukaan Othello-syndroomalla viitataan harhaluuloisuushäiriöstä ja mustasukkaisuusharhasta kärsivään henkilöön. Häiriön olennainen piirre on potilaan sairaalloinen tai äärimmäinen mustasukkaisuus, joka tukee potilaan ajatusta kumppaninsa uskottomuudesta.

Othello-syndroomaa poteva henkilö käyttäytyy täysin epärationaalisella tavalla. Toisin sanoen tällainen henkilö havaitsee sen mitä hän haluaa havaita, ilman että hän ottaa huomioon sitä, tukeeko todellisuus hänen uskomuksiaan.

Othello-syndroomasta kärsivän suurin huolenaihe omassa ihmissuhteessaan on etsiä useita eri keinoja käyttäen näyttöä seikoista, jotka antavat ilmi hänen kumppaninsa. Tällainen henkilö tarkistaa kumppaninsa matkapuhelimen ja tietokoneen ja kyselee kumppaniltaan jatkuvasti tämän rutiineista. Harhakuvitelmat saattavat jopa johtaa hänet uskomaan, että hänen kumppaninsa on muuttanut tapojaan sen jälkeen kun hänestä tuli uskoton.

Othello-syndrooma on psyykkinen tila, jolla voi olla merkittäviä seurauksia. Ne johtuvat kontrolloimattomasta ja epärationaalisesta mustasukkaisuudesta, joka asettaa ansoja tästä oireyhtymästä kärsiville. Joissakin tapauksissa Othello-syndroomasta kärsivä henkilö luulee olevansa salaliiton uhri ja hän tuntee itsensä kumppaninsa pettämäksi.

Toiset ihmiset voivat myös osaltaan lisätä Othello-syndroomasta kärsivän henkilön mustasukkaisuutta. Tästä esimerkkinä on Shakespearen näytelmän paholaismainen hahmo Iago. Nykyisin käytössä olevat erilaiset viestintätavat voivat myös lisätä entisestään henkilön mustasukkaisuutta. Mikä tahansa, mikä vahvistaa Othello-syndroomasta kärsivän henkilön epäilyksiä, nousee tuolloin pinnalle.

Seuraavassa luetellaan joitakin Othello-syndroomaan liittyviä ominaispiirteitä, jotka auttavat tunnistamaan, kärsiikö henkilö tästä oireyhtymästä:

• Jatkuva kumppanin tapojen seuraaminen ja tarkistaminen.
• Yhtäkkinen epäluuloisuus siitä, että taustalla on toinen henkilö, ilman että asiasta on olemassa minkäänlaisia todisteita.
• Kykenemättömyys hallita mustasukkaisuutta, mikä johtuu siitä, että henkilöltä puuttuu tietoisuus omasta ongelmastaan.
• Kykenemättömyys hillitä omia mielijohteitaan.
• Jatkuva selitysten etsiminen, mikä oikeuttaa henkilön epäluulot ja virheelliset tulkinnat tarkkailun kohteena olevan henkilön käytöksestä.

Othello-syndrooman syyt

Tähän päivään mennessä ei ole olemassa tutkimuksia, jotka selittävät täysin Othello-syndrooman taustalla olevat syyt. On kuitenkin olemassa useita tekijöitä, jotka vaikuttavat tämän oireyhtymän kehittymiseen. Joitakin näistä syistä ovat alkoholismi, skitsofrenia tai riippuvuus.

Joissakin tutkimuksissa Othello-syndrooma liitetään hermostoa rappeuttaviin sairauksiin kuten Alzheimerin tautiin tai Parkinsonin tautiin. Jotkut asiantuntijat uskovat, että Othello-syndroomalla on yhteys aivovammaan. Tästä voidaan päätellä, että tämän oireyhtymän syyt saattavat olla fysiologisia.

Othello-syndroomassa ei ole vain kysymys henkilön käyttäytymisestä. Ei tulisi myöskään jättää huomiotta Othello-syndroomaan liittyviä tunnepohjaisia osatekijöitä sillä ne ovat yhteydessä oireyhtymästä kärsivän henkilön itseluottamukseen. Voidaan todeta, että tutkijoilla on vielä paljon työtä tehtävänä ymmärtääksemme täysin tämän oireyhtymän taustalla olevat syyt.

Othello-syndrooman hoitokeinot

Othello-syndrooman hoito on mahdollista ammattihenkilökunnan avulla. Sairaalloisen mustasukkainen henkilö voi oppia hillitsemään mustasukkaisuuttaan ja saada sen myötä takaisin henkilökohtaisen mielenrauhansa. Sen ansiosta potilas voi lisätä harmoniaa suhteeseensa. Tämän vuoksi on tärkeää analysoida potilasta, jotta voidaan selvittää hänen mustasukkaisuutensa syyt. On tärkeää yksilöidä hänen tilansa vakavuus ja on myös olennaista arvioida sen seuraukset hänen elämäänsä.

Tehokkain ja käytetyin terapiamuoto Othello-syndroomaan on kognitiivis-behavioraalinen terapia. Psykologit käyttävät behavioraalisia tekniikoita kuten ärsykkeille altistamista ja reaktion estämistä. Tiedollisella tasolla he käyttävät kognitiivista uudelleentulkintaa. Äärimmäisissä tapauksissa alan asiantuntijat suosittelevat myös antipsykoottista lääkitystä potilaan mielihalujen hillitsemiseen.

Perhe- ja pariterapia on myös tärkeää Othello-syndrooman hoidossa. Tämä johtuu siitä, että mustasukkaisuus liittyy toisinaan oireyhtymästä kärsivän henkilön elämäntarinaan.

Kuten tästä kaikesta voimme päätellä, Othello-syndrooma on häiriö, jolla voi olla vakavia seurauksia. Sen vuoksi tätä oireyhtymää pitäisi hoitaa heti kun se havaitaan ja siitä kärsivän henkilön pitäisi hakeutua asiantuntijan hoitoon.