Onko sinulla tarve arvostella ja antaa pisteet kaikelle?

Oletko huomannut, että elämme yhteiskunnassa, jossa on pakkomielle antaa pisteet melkein kaikelle? Annamme arvostelumme ravintoloille, hotelleille ja jopa ihmisille. Onko tällainen käyttäytyminen todella tarpeellista vai meneekö se jo yli laidan?
Onko sinulla tarve arvostella ja antaa pisteet kaikelle?
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 23 huhtikuuta, 2023

Oletko yksi niistä ihmisistä, jotka kahvin tai teen kahvilassa juotuaan kirjoittavat siitä välittömästi arvostelun Googleen tai sosiaalisiin medioihin? Vaikka on totta, että tarjoilijat pyytävät usein arvosteluja, jotkut meistä kirjoittavat niitä jokaisesta kokemuksesta: kirjan ostaminen, junamatka, kampaajalla käynti… Kaikki on nyt arvostelun kohteena.

Näitä kokemuksiamme koskevat viestit ja pisteet tarjoavat tietoa muille ihmisille. Voit mainostaa yritystä tai tuotetta, tai päinvastoin lytätä sen. Oli miten oli, se on todiste siitä, että elämme yhteiskunnassa, jolla on pakkomielle asettaa etikettejä.

Mitä tekisimme ilman niitä pisteitä ja arvosanoja, joita annamme (ja joita joskus annetaan meille)? Näyttää siltä, että olemme oppineet elämään elämäämme sosiaalisen median arvostelujen ja kommenttien, “tykkäysten” ja tuotteelle tai henkilölle myönnettyjen tähtien määrän ohjaamana. Viemmekö sen kuitenkin äärimmäisyyksiin?

Nykyään meillä on ajatus, että kaiken täytyy olla täydellistä ja antaa meille mahtava kokemus. Vasta sitten annamme sille viisi tähteä.

Meillä on tarve arvostella ja antaa pisteet kaikelle.
Kaikki yhteiskunnassamme on alttiina arvostelulle.

Tarve arvostella ja antaa pisteet kaikelle

Koko opiskelu- ja työelämäsi ajan olet ehkä tottunut olemaan liitetty tiettyyn pistemäärään tai arvosanaan. Ehkä olit esimerkiksi kympin oppilas. Nämä luvut luultavasti vaikuttivat opintoihisi ja saattoivat myös ehdollistaa ensimmäiset askeleesi työelämässä. Nykyään arvosanat eivät ole merkityksellisiä vain kouluympäristössä, vaan ne ovat levinneet kaikkialle.

Niinpä meillä on taipumus arvostella ja pisteyttää mikä tahansa tuote, kokemus, tilanne tai henkilö. Joskus teemme sen oma-alotteisesti, mutta toisinaan meille tulee ostoksen tai palvelun käytön jälkeen viesti, jossa pyydetään suoraan arvioimaan tapahtumaa.

Niinkin yksinkertainen asia kuin kahvin juominen tai kirjan ostaminen (ja lukeminen) vaatii nyt enemmän jälkipuintia kuin koskaan ennen. Kokemus käännetään arvosanaksi ja sille annetaan 1-5 tähteä. Emme edes ajattele asiaa sen kummemmin, siitä on tullut normi.

Nykyään ihmisiä, yrityksiä ja tuotteita pidetään arvossa niiden saamien tykkäysten ja arvosteluiden perusteella.

Arvostelut: kultainen polku menestykseen tai katastrofiin

“Tykkäykset” = sosiaalinen asema. Nykyään tykkäysten tyrannia ja arvostelemisen pakkomielle määrittelevät arvomme. Me kaikki käymme kauppaa sellaisissa virtuaalipörsseissä, joissa muilla on kiistaton valta meihin. Tällä on kieltämättä hintansa.

Münchenin yliopiston (Saksa) tekemässä tutkimuksessa väitettiin, että esimerkiksi Instagramissa saatu palaute määrittelee sosiaalisen aseman ja ehdollistaa itsetunnon. Jotain vastaavaa tapahtuu yritysten ja ammattilaisten kanssa, jotka ovat jatkuvasti asiakkaiden arvostelun kohteena.

Tästä voi tietenkin olla yritykselle hyötyä. Lisäksi asiakkaana saat etukäteen tietoa esimerkiksi yrityksen luotettavuudesta. Se voi kuitenkin myös herättää jonkinasteista ahdistusta. Esimerkiksi huono arvostelu voi joskus tarkoittaa katastrofia. Loppujen lopuksi melkein kaikki jokapäiväisessä elämässä (kuten tämän artikkelin lukeminen) on arvioinnin kohteena, eikä mikään nykyään julkiselta tarkastelulta.

Tarve, että kaikki on täydellistä ja palkitsevaa

Sosiaalinen media ja hyperarvostuksen harha on juurruttanut meihin ajatuksen, että kaiken täytyy olla täydellistä. Etsimme optimaalista kokemusta. Täydellistä ihmistä. Unelmien palvelua.

Esimerkiksi haluat, että kahvinautintosi vie sinut Piazza di Spagnalle Roomaan. Haluat, että hotellityyny, jolla nukut, on yhtä pehmeä kuin satiini ja taksisi hohtaa kuunvalossa. Vasta sitten annat palvelulle viisi tähteä ja hyvän arvostelun.

Kun jo etukäteen tiedät, että kahvin juotuasi tulet antamaan sille sen ja kahvilan ansaitsemat tähdet, elät koko ajan analysoimalla ja arvostelemalla. Olet melkein unohtanut miten eletään ilman, että sinun tarvitsee arvostella kaikki mitä tunnet, näet ja koet.

Tämä aiheuttaa pakkomielteen siitä, että haluat löytää täydellisyyden melkein missä tahansa tilanteessa. Se kuitenkin johtaa sinut ennemmin tai myöhemmin turhautumisen ja tyytymättömyyden tunteisiin. Koska joskus kahvi saattaa olla kylmää ja katkeraa, mutta se ei ole maailmanloppu. Epätäydellisyys onkin osa elämää ja sillä on oma viehätyksensä.

Markkinointiteollisuus on saanut meidät uskomaan, että onnellisuus löytyy vain premium-kokemuksista, sellaisista, jotka ilahduttavat meitä ja ovat täydellisyyden rajoilla.

Tarve arvostella ja antaa pisteet kaikelle lopettaa niistä nauttimisen ennen pitkää. Meidän on opittava, että kaikkea ei tarvitse arvostella ja pisteyttää.

Arvosta maailmaasi muilla tavoin kuin tähtiä myöntämällä

Epäilemättä arvostelut ja luokitukset ovat tärkeä osa liiketoimintaa. Ne toimivat myös oppaina asiakkaalle tuotteen tai palvelun valinnassa. Ne ovat varmasti hyödyllisiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että maailmaa ei voi katsoa vain pisteiden antamisen näkökulmasta. Nimittäin kun tämä prosessi siirretään tiettyihin skenaarioihin, se voi olla vaarallinen.

Teinit puhuvat tätä nimenomaista kieltä ja rakentavat itsetuntoaan sosiaalisessa mediassa saamiensa “tykkäysten” ja kommenttien perusteella. He elävät todellisuudessa, jossa heidän ulkonäkönsä ja kykynsä ovat jatkuvan ikätovereiden valvonnan alaisia.

Tähtien ja pisteiden jakamista ei pidä viedä äärimmäisyyksiin, muuten luomme väärän ja rajoitetun yhteiskunnan, joka on suuntautunut yksinomaan tykkäyksien ja etikettien kylmään kauppaan. Rajat on asetettava. Meidän on opittava arvostamaan kokemuksiamme rennolla tavalla ilman, että meillä on tarve pisteyttää kaikki matkapuhelimessamme.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


    • Diefenbach, S., & Anders, L. (2022). The psychology of likes: Relevance of feedback on Instagram and relationship to self-esteem and social status. Psychology of Popular Media, 11(2), 196–207. https://doi.org/10.1037/ppm0000360
  • Wang, Ming-Hung. (2019). Understanding Mass Media Using Facebook Like Activities. 10.36370/tto.2019.24.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.