Onko hyönteisillä kognitio?

Tiede on pohtinut jo jonkin aikaa sitä, onko hyönteisillä kognitio. Onkin käynyt yhä enemmän ilmeiseksi, että älykkyys ei ole ainoastaan ihmisten ominaisuus. Tutustu täällä siihen, mitä hyönteisistä ja kognitiosta on saatu selville.
Onko hyönteisillä kognitio?

Viimeisin päivitys: 11 helmikuu, 2022

Antroposentrismin esteet hämärtyvät jokaisen uuden eläinten mielen löydön myötä. Se, mikä alkoi koirista ja rotista, leviää yhä pidemmälle. Nyt tiedämme, että mustekalat ovat erittäin älykkäitä, delfiinit puhuvat ja hyönteisillä on kognitio.

On vaikea uskoa, että näin pienillä eläimillä on älykkyyttä, sillä tämä kyky on aina ollut suoraan yhteydessä aivojen kokoon. Yksi asia on kuitenkin varmaa, nimittäin se, että sosiaaliset hyönteiset käyttäytyvät yhtenä organismina. Tämä tunnetaan yleisesti termillä parviäly.

Haluatko tietää hieman enemmän aiheesta? Tutkimukset, joista puhumme tässä artikkelissa, yllättävät sinut varmasti. Et varmastikaan olisi koskaan odottanut, että nuo pienet hyönteiset, jotka näet maassa tai imemässä mettä kukista, voisivat elää niin monimutkaista elämää.

Onko hyönteisillä kognitio?

Onko hyönteisillä kognitio?

Tiedettiin jo aiemmin, että hyönteiset tuntevat kipua ja niillä on perustunteita. Nyt tiedetään, että niillä on myös kognitio. Hyönteiset ovat yleensä viimeisiä tutkimuksen aiheita, mutta onneksi aina löytyy joitakin tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneita niiden kyvyistä.

Aluksi hyönteisten aivojen koko vaikutti selkeältä indikaattorilta niiden kyvyistä, mutta loppujen lopuksi näin ei olekaan. Esimerkiksi muurahaisen aivot ovat kooltaan alle 0,06 kuutiosenttimetriä. Siitä huolimatta ne ovat erittäin erikoistuneet hajuaistiin. Lisäksi niiden neuronien aksoneja tukevat erilaiset hiussuonikeräset. Yhdistettyinä ne muodostavat vastineen ihmisen aivokuorelle.

Alla on erilaisia faktoja, jotka on saatu selville hyönteisten kognitiosta. Jotkut niistä tulevat varmasti yllättämään sinut.

Kimalaiset käyttävät työkaluja

Vielä 20 vuotta sitten esineiden käytön tavoitteiden saavuttamiseksi uskottiin olevan vain ihmisten puuhaa. Sitten havaittiin, että suuret kädelliset pystyivät myös käyttämään niitä. Näitä seurasivat merinisäkkäät ja linnut. Vuonna 2017 tehty tutkimus kuitenkin väittää, että myös kimalaiset pystyvät tähän.

Mainitussa tutkimuksessa tutkijat kouluttivat kimalaisia siirtämään pieniä palloja alustan keskelle sokerivettä vastaan. Sen lisäksi, että hyönteiset oppivat hämmästyttävän nopeasti, ne opettivat sitä myös muille kimalaisille. Onnistumisprosentti oli paljon korkeampi kun kimalainen oppi vertaiseltaan, kuin silloin, kun kokeen tekijät opettivat niitä.

Muurahaisilla on odotuksia

Odotukset, eli fiktiiviset tulokset tilanteeseen, joka ei vielä ole tapahtunut, eivät myöskään ole hyönteisille vieraita. Muurahaiset ovat nimittäin osoittaneet niitä.

Kun muurahaisille esiteltiin eri sokeripitoisuuksia, ne reagoivat paljon innostuneemmin huomattuaan, että vesi oli paljon makeampaa kuin aiemmissa testeissä. Päinvastoin, kun ne siirtyivät korkeasta sokeripitoisuudesta pienempään, ne olivat epävakaampia eivätkä olleet kiinnostuneita juomaan nestettä.

Kärpäset ja klassinen ehdollistaminen

Tässä kokeessa banaanikärpäsiä koulutettiin kahdessa tilanteessa. Yhdessä niistä esiteltiin ruoan ulkonäköön liittyvä haju. Toisessa toinen haju yhdistettiin epämiellyttävään tärinään.

Kuten odotettiin, värähtelyyn liittyvä haju aiheutti sen, että kärpäset eivät lähestyneet hajun lähdettä, kun taas ne lähestyivät ruokaan liittyvää hajua. Esittelemällä näiden kahden hajun sekoitusta vain kärpäset, jotka aiemmin kärsivät epämiellyttävästä tärinästä, epäröivät lähestyä.

Mehiläiset ja kofeiini

Mehiläiset on pitkään tunnettu uskomattomasta elämästään ja parviälyn kyvystään. Vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttiko niihin tämän lisäksi kofeiinin stimuloiva vaikutus.

Tätä ainetta esiintyy luonnossa. Mehiläiset tietävät tämän, sillä ne valitsevat sitruspuita ja itse kahvipensaan, koska sen kukkien medessä on kofeiinia. Selvittääkseen vaikuttaako tämä molekyyli mehiläisten muistikapasiteettiin, niille esiteltiin tekokukkia, joiden tuoksu sisälsi kofeiinia.

Tulokset olivat paljastavia. Mehiläiset, jotka oli koulutettu yhdistämään keinotekoiset tuoksut kofeiiniin, valitsivat nämä kukat paljon useammin. Päinvastoin kouluttamattomat valitsivat eri vaihtoehdot lähes yhtä tasaisesti.

Mehiläiset keräävät mettä.

Pölyttävien hyönteisten vuorokausikello

Toinen todiste siitä, että hyönteisillä on kognitio, on mehiläisten uskomaton kyky kertoa toisilleen tanssimalla, missä parhaat kukat ovat. Tämä on ollut yksi jännittävimmistä löydöistä tähän mennessä tieteessä. Se ei kuitenkaan lopu tähän, eikä se lopu mehiläisiin.

Pölyttävillä hyönteisillä (yleensä) on taipumus syödä kukissa, joiden kuvio vaihtelee ennustettavasti ajan myötä. Nämä aikaperusteiset asetukset on linkitetty biologiseen kelloon. Toisin sanoen ne oppivat ympäristönsä kasvilajien tietyn kukinta-ajan ja optimoivat retkiään tehdäkseen tehokkaampia reittejä.

Kuten näet, hyönteiset voivat olla pieniä, mutta ne ovat melko monimutkaisia. Itse asiassa niiden ja meidän välinen biologinen etäisyys on erittäin hyvä tapa tutkia sitä tosiasiaa, että niillä on kognitio. Tämä johtuu siitä, että yhteiset piirteet löydetään eroista. Itse asiassa, jos olet kiinnostunut näistä planeettamme pienistä asukkaista, sinun pitäisi jatkaa tutkimista. Ne ovat eläimiä, jotka eivät koskaan lakkaa hämmästyttämästä.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Maailma on täynnä tärkeitä yksityiskohtia, jotka ansaitsevat kunnioituksemme
Mielen Ihmeet
Lue se täällä Mielen Ihmeet
Maailma on täynnä tärkeitä yksityiskohtia, jotka ansaitsevat kunnioituksemme

Jotkut ihmiset katsovat, mutta eivät näe. Jotkut kuulevat, mutta eivät kuuntele ja toiset koskettavat, mutta eivät tunne. Siksi pidän enemmän ihmis...



  • Barron AB, Klein C. «What insects can tell us about the origins of consciousness». (2016) PNAS 113 (18) 4900-4908; DOI: 10.1073/pnas.1520084113.
  • Deakin A, Mendl M, Browne WJ, Paul ES, Hodge JJL. «State-dependent judgement bias in Drosophila: evidence for evolutionarily primitive affective processes». (2018) Biology Letters. 14(2).
  • Gibson WT, Gonzalez CR, Fernandez C, Ramasamy L, Tabachnik T, Du RR, Felsen PD, Maire MR, Perona P, Anderson DJ. «Behavioral responses to a repetitive visual threat stimulus express a persistent state of defensive arousal in Drosophila». (2015) Current Biology 25(11):1401-15.
  • Wendt, S., Strunk, K. S., Heinze, J., Roider, A., & Czaczkes, T. J. (2019). Positive and negative incentive contrasts lead to relative value perception in ants. eLife, 8, e45450. https://doi.org/10.7554/eLife.45450
  • Sarah E.J. Arnold et al. (2021) Bumble bees show an induced preference for flowers when primed with caffeinated nectar and a target floral odor. Current Biology, published online; doi: 10.1016/j.cub.2021.06.068
  • Loukola, Olli & Perry, Clint & Coscos, Louie & Chittka, Lars. (2017). Bumblebees show cognitive flexibility by improving on an observed complex behavior. Science. 355. 833-836. 10.1126/science.aag2360
  • de Ibarra, N. H., & Rands, S. (2021). Pollination: Influencing bee behaviour with caffeine. Current Biology31(18), R1090-R1092.